Sydämen ultraäänitutkimukset

Sydämen kaikututkimuksella eli ultraäänitutkimuksella tutkitaan sydämen rakenteita ja toimintaa.

Ultraäänitutkimus antaa tietoa sydämen ja sydänläppien toiminnasta sekä verenvirtauksesta sydämen lokeroissa. Kaikututkimus on kätevä ja nopea menetelmä, jolla voidaan selvittää syitä sydänoireisiin.

Tutkimuksessa tietokone laatii kaikujen perusteella reaaliaikaisen kuvan

• sydämen rentoutumisesta ja supistelusta,
• läppien avautumisesta ja sulkeutumisesta,
• sydämen seinämien rakenteesta sekä
• mahdollisesta nesteestä sydänpussissa.

Kaikututkimus analysoi myös sydämen lokeroiden koot ja lihaskerrosten paksuudet. Kaikukuvaus on erityisen käyttökelpoinen sydämen sivuäänen syitä tai sydämen vajaatoimintaa selviteltäessä.

Ejektiofraktio eli sydämen supistumisvoima mitataan vasemman kammion koko lepo- ja supistusvaiheessa. Seinämän supistusliike voidaan nähdä epäsymmetrisenä sydäninfarktiarven vuoksi. Myös kalkkikertymät on mahdollista havaita tutkimuksen avulla.

Toiminnallista tietoa saadaan Doppler-periaatteen mukaan mittaamalla veren virtausnopeuksia. Tämän tekniikan avulla voidaan arvioida esimerkiksi läppäahtauman vaikeusaste ja merkitys sekä verenpaine keuhkovaltimossa. Doppler-värikoodin avulla on mahdollista analysoida läppäaukon virtauksen suunta. Punainen väri kertoo virtauksesta anturia kohti ja sininen poispäin anturista. Väridopplertekniikalla saadaan tietoa erityisesti läppävuotojen vaikeusasteesta.

Mikä estää ultraäänitutkimuksen?

Ultraäänitutkimus on lähes aina mahdollista tehdä, mutta laajentuneet keuhkot tai liikalihavuus saattavat heikentää kuvan laatua.

Jos esteitä kuvan ottamiselle on liikaa, tutkimus voidaan tehdä myös ruokatorven kautta, sillä ruokatorvi on sydämen takana. Tutkimuksessa potilas nielee tähystimen kaltaisen letkun, joka ohjataan ruokatorveen. Ruokatorven kautta tehtävällä kaikukuvauksella saadaan yksityiskohtaista tietoa sydämen rakenteista ja toiminnasta.