array(1) { [0]=> string(6) "mobile" }
Asiakaspalvelu 03 311 716

Vältä sydänlihastulehdus − aloita urheilu maltilla koronan jälkeen

Kardiologi Kirsi Korpi seisoo Helsingin Sydänsairaalan tarkkailuosastolla

Covid-19 vaikuttaa koko kehoon, eikä aktiiviliikkujankaan sydän ole välttämättä turvassa virukselta. Oireiden loputtua on tärkeää levätä riittävästi ennen paluuta aktiiviseen harjoitteluun.

Vaikka Suomessa on todettu jo 80 000 koronapositiivista, koronaviruksen aiheuttamasta infektiotaudista ei vieläkään tiedetä tarpeeksi.

‒ Sairastuneet oireilevat eri lailla. Ilmeisesti syynä on se, että potilaat ovat geneettisesti erilaisia, toteaa urheilukardiologi Kirsi Korpi Sydänsairaalasta.

Nuorten sairastuminen hankalaan covidiin on vähäisempää kuin iäkkäämpien, mutta myös nuoria perusterveitä on menehtynyt.

‒ Vielä ei tiedetä, onko geneettisillä tekijöillä tai altistumisajalla merkitystä.

Vähäiset oireet voivat yllättää

Koska covid-19 on salakavala tauti, sen kanssa on syytä olla varuillaan. Aina sairaus ei aiheuta edes oireita tai ne ovat lieviä. Korven mukaan oireettomankin urheilijan on noudatettava riittävää lepoaikaa. Sen jälkeen harjoitteluun voi palata asteittain.

‒ Oireisen urheilijan on hyvä käydä sydänfilmissä sekä ultraäänitutkimuksessa. Tarvittaessa kardiologi ohjaa myös jatkotutkimuksiin diagnoosin tarkentamiseksi. Kansainvälinen ohjeistus urheilijoiden sydäntutkimuksista on ollut käytössä vuoden ajan. Linkki: Cardiorespiratory considerations for return-to-play in elite athletes after COVID-19 infection: a practical guide for sport and exercise medicine physicians

Korpi tutkii, hoitaa ja kuntouttaa covidiin sairastuneita viikoittain. Sairastuneille urheilijoille on laadittu ohjeistus, niin kutsuttu return to play -protokolla. Sitä voi noudattaa sen jälkeen, kun taudin toteamisesta on kulunut kymmenen päivää ja urheilija on ollut oireeton vähintään seitsemän päivän ajan; tässä vaiheessa urheilijan tulisi olla niin terve, että hän ei tarvitse enää esim. Panadolia tai muita flunssalääkeitä.

‒ Maaliskuussa 2021 julkaistussa, 789 amerikkalaisen ammattilaisurheilijan tutkimuksessa todettiin loistava tulos: vain viidellä tutkitulla havaittiin sydänlihasmuutoksia, kun urheilijat noudattivat return to play -protokollaa harjoitteluun paluussa. Vuosi sitten urheilijoita oli hankala saada ymmärtämään toipumisen merkitystä, mutta nyt he osaavat jo olla varovaisia. (Linkki: Prevalence of Inflammatory Heart Disease Among Professional Athletes With Prior COVID-19 Infection Who Received Systematic Return-to-Play Cardiac Screening )

Riskinä sydänlihastulehdus

Osa covid-potilaista päätyy sairaalahoitoon keuhko-oireen ja voimakkaan tulehdusreaktion vuoksi. Jälkimmäinen myös aktivoi veren hyytymisjärjestelmää.

‒ Sen seurauksena 18 prosentilla sairaalahoidossa olevista ja 30 prosentilla tehohoidossa olevista potilaista esiintyy laskimotukoksia ja keuhkoveritulppia. Kun veri ei kierrä keuhkolaskimossa, se kuormittaa sydämen oikeaa puolta ja siksi jo varhaisessa hoidon vaiheessa potilaille aloitetaan verenohennuslääkitys, kuvaa Korpi.

Kaikenikäisille sairastuneille ja jopa oireettomille tauti voi aiheuttaa sydänlihastulehduksen.

‒ Useissa julkaisuissa on kuvattu sydänentsyymien nousua erityisesti sairaalahoitoa vaatineilla potilailla, ja siihen tiedetään liittyvän myös kasvavaa kuoleman riskiä.

Sydänlihaksen toimintahäiriö voidaan havaita niin sydänfilmissä kuin sydämen ultraäänitutkimuksissa. Mikäli diagnoosi vaatii tarkennusta, tehdään usein sydämen magneettitutkimus, jossa voidaan arvioida mahdollisen tulehduksen aktiivisuutta.

‒ Pahimmassa tapauksessa sydänlihastulehdus voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa ja osalle voi kehittyä arpi sydänlihakseen, jolloin on vaarana saada rytmihäiriöitä.

Aerobisella liikunnalla alkuun

Kuntoilun voi aloittaa vasta, kun oireet ovat väistyneet ja toipumisjakso on ollut riittävän pitkä. Korpi kehottaa liikkujia aloittamaan puhtaasti aerobisella, matalasykkeisellä liikunnalla.

‒ Jos maanantaina kävelee 20 minuuttia, tiistaina voi pitää lepopäivän ja katsoa, tuleeko oireita, nouseeko syke ja onko olo voimaton. Jos liikkuessa hengästyy jo varhaisessa vaiheessa, tulee hiljentää tahtia, sillä covid-infektion jälkeen usein voimataso on heikentynyt ja aerobinen kynnys laskenut. Keuhkotkin tarvitsevat toipumista. Avainsana on maltillisuus.

Takapakkia voi tulla: kuumeilu voi alkaa uudelleen ja tauti voi kehittyä pitkäkestoiseksi ja monimuotoiseksi, jolloin puhutaan long covid -muodosta. Linkki (Duodecim): Pitkäkestoinen COVID-19

‒ Huippu-urheilusta tiedämme, että urheilijan toipuminen entiselle kuntotasolle kestää 2‒3 viikkoa, jos hän on sairastanut 1,5 vuorokautta yli 38 asteen kuumetta. Jos kuumetta on ollut viikon ajan, toipumiseen menee 2‒3 kuukautta. Kuumetaudin seurauksena aerobinen kynnys laskee ja kuume aiheuttaa alkuun lihaskataboliaa eli heikkoutta, kertoo Korpi.

Kilpaurheilija voi noudattaa return to play -ohjeistusta valmentajan ja oman lääkärin seurannassa. Kovempaa rasitusta, hengästymistä ja suurempaa sykkeen nousua on vältettävä alkuun – omaa kehoa on hyvä kuunnella. Harjoitteluohjelmasta ei kannata pitää kiinni, vaan keskittyä esimerkiksi lihashuoltoon.

Taulukkokuva Porrastettu paluu kentälle -toimintamallista

Lopuksi: Liikunta on lääkettä

Kirsi Korpi on huolissaan myös iäkkäistä, sillä jo viikon liikkumattomuus laskee peruskuntoa kymmenen prosenttia. Liikunta on myös lääkettä, ja hyvä kunto auttaa toipumaan.

‒ Riskiryhmäläisille vuoden jakso on ollut vaikeaa: moni kertoo vastaanotolla, että suorituskyky on laskenut liikkumattomuuden vuoksi. Eristyksissäkin pitäisi säilyttää kontakti ihmisiin ja pitää yhteyttä edes lähellä oleviin sekä löytää voimia päivittäin pienistä hyvistä asioista.

Korven mukaan kuntoutumiseen vaikuttaa sekin, että jaksaa tsempata.