Liikunta on tärkeä osa sydämenvajaatoimintapotilaan omahoitoa. Akuutin tilanteen väistyttyä liikkeellelähtö edistää toipumista.
Liikkuminen on lääkettä jo sairaalassa ja liikkumista lisätään vähitellen kuntoutumisen edetessä. Tärkeää on löytää rohkeus ja motivaatio liikkumiseen jo sairaalavaiheessa. Fysioterapiassa on tärkeää edetä potilaan omien voimavarojen mukaisesti, haasteet huomioiden.
Sairaalassa fysioterapeutti arvioi potilaan suorituskykyä, ohjaa tilanteeseen sopivaa liikkumista ja antaa ohjeita siihen, kuinka toimia kotiuduttua. Fysioterapeutti ohjaa potilasta muun muassa siihen, kuinka liikkua turvallisesti suhteessa vajaatoiminnan asteeseen ja auttaa potilasta tunnistamaan omaa rasituksensietoaan. Oleellista on myös se, että potilas tunnistaa mahdolliset vajaatoiminnan pahenemisen oireet, jotta osaa keventää rasitustaan akuutissa tilanteessa ja vastaavasti vakaassa tilanteessa uskaltaa lisätä rasitusta.
Mikäli sydämenvajaatoiminta on potilaalle uusi asia, niin hänen tulee saada ohjeita myös toipilasajan jälkeiseen aikaan omahoidon toteutumiseksi. Vaikka sairausdiagnoosi ei olisikaan uusi, on omahoitoasioita tärkeää kerrata. Osa potilaista tarvitsee lisäohjausta vielä sairaalavaiheen jälkeen joko omassa terveyskeskuksessa tai Sydänsairaalan poliklinikalla.