Väitös: Aivoverenkiertohäiriöriski on merkittävä sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen

Lääketieteen lisensiaatti Matilda Hurskaisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Stroke after Acute Coronary Syndrome” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 13.2.2026 kello 12.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Matilda Hurskainen tutki väitöskirjassaan sepelvaltimotautikohtauksen ja sen jälkeisen aivoverenkiertohäiriön yhteyttä. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on tunnettu akuutin sepelvaltimotautikohtauksen jälkeinen komplikaatio, johon liittyy merkittävä neurologisen vammautumisen, heikentyneen elämänlaadun ja kuolleisuuden riski. Tässä tutkimuksessa AVH:n määritelmä sisältää aivoinfarktin ja aivoverenvuodon. Varsinkin aivoinfarktin ilmaantuvuus on arvioitu erityisen korkeaksi pian sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ja se säilyy koholla pitkäkestoisesti, jopa vuosia.

Tulokset osoittivat, että aivoverenkiertohäiriön riski on suurimmillaan ensimmäisen kuukauden aikana sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Korkeaa riskiä ennustivat aiemmin sairastettu aivoverenkiertohäiriö, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotaudin vaikeusaste sekä sydämen eteisten ja vasemman kammion sairastavuutta kuvaavat sydänfilmimuuttujat. Tutkimuksen löydökset auttavat tunnistamaan potilaita, jotka voisivat jatkossa hyötyä tehostetusta seurannasta sekä kohdennetusta ennaltaehkäisystä. Näin voidaan parantaa hoitoa ja vähentää sepelvaltimotautikohtauksen jälkeisiä vakavia komplikaatioita.

Vastaväittäjänä toimii neurologian professori Jukka Putaala Helsingin yliopistosta ja kustoksena kardiologian professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)