Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen elämänlaatua parantava vaikutus voi säilyä yli vuosikymmenen

Verisuonikirurgian erikoislääkäri Matti Hokkasen sydän- ja rintaelinkirurgiaan alaan kuuluva väitöskirja ”Coronary Artery Bypass Grafting and Health-related Quality of Life” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 12.12.2025 kello 13.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen on tutkinut sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista myös kansainvälisesti.

Ohitusleikkaus on vakiintunut hoitomuoto, kun sepelvaltimot ovat laaja-alaisesti ahtautuneet, mutta leikkauksen pitkän aikavälin vaikutuksista elämänlaatuun on ollut niukasti tutkimusnäyttöä. Matti Hokkasen tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa potilaista kokee merkittävää elämänlaadun parantumista vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskee jonkin verran ajan myötä.

Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten ikä, ylipaino, diabetes ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot vaikuttavat elämänlaadun säilymiseen vuosien kuluessa. Tutkimuksessa seurattiin 508 potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (nyk. Tays Sydänsairaala) vuosina 1999–2000. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen.

Potilaiden elämänlaatu parani merkittävästi ensimmäisen vuoden aikana leikkauksesta ja pysyi kohentuneena vielä 12 vuoden kuluttua verrattuna leikkausta edeltävään tilanteeseen. Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana jyrkemmin.

Tutkimus auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka saavat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta elämänlaadullista hyötyä eri tavoin. Lisääntynyt tieto edesauttaa kohdentamaan hoitoresurssia tarkemmin ja parantaa siten hoidon vaikuttavuutta.

Vastaväittäjänä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen vastaava ylilääkäri, dosentti Antti Valtola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ari Mennander Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Matti Hokkasen kuva: Elina Hokkanen