Kardiologin kesäterveiset sydänpotilaalle

Mansikoita

Sydänsairaalan kardiologi antaa vinkkejä sydänpotilaan kesän viettoon.

Sydän tykkää kesän lämpimistä säistä. Sopivan lämmin ilma laajentaa pintaverisuonia, laskee verenpainetta ja keventää sydämen työtä. Muutama asia on kuitenkin hyvä huomioida kesälaitumilla – etenkin jos olet sydänpotilas.

Ota taukoja paahteesta ja muista nesteytys

Kuuma ilma lisää nesteen haihtumista ja liika lämpö voi olla vaarallista. Kuumalla ilmalla kannattaakin hakeutua varjoon, juoda riittävästi ja välttää raskaita ponnistuksia. Sydämen vajaatoimintapotilas voi kuumana päivänä vähentää nesteenpoistolääkkeen annosta tai juoda hieman rajoitusta isomman määrän nestettä.

Sopivasta lääkeannosvähennyksestä kannattaa kysyä edeltävästi neuvoa sydänhoitajalta tai lääkäriltä.

Vältä äkkinäisiä lämpötilan vaihdoksia

Jos kävely sujuu ongelmitta, on saunominen myös sydänpotilaalle sallittua ja terveellistä. Äkillisiä lämpötilanvaihdoksia tulee kuitenkin välttää ja saunasta uimaan siirtyminen kannattaa tehdä rauhallisesti ja vähittäin.

Nesteenpoistolääkkeitä voi lääkärin ohjeita noudattaen säännöstellä kuumuuden ja hikoilun mukaan, mutta muut lääkkeet tulee ottaa säännöllisesti ja ohjeiden mukaan.

Muista vielä nämä

Kun lähdet mökkimatkalle tai muualle kodin ulkopuolelle pidemmälle reissulle, muista ottaa riittävä määrä lääkkeitä mukaan koko matkan ajaksi.

Kesätunnelmaan liittyy suomalaisilla usein alkoholijuomien nauttiminen. Vakaassa sydäntilanteessa yksi tai kaksi annosta alkoholia satunnaisesti nautittuna ei ole haitallista, mutta päivittäin kaksi annosta on jo sydänpotilaalle liikaa.

Mukavaa ja leppoisaa kesää!

Päivitetty 18.6.2024

Liikunta – energiaa, kuntoa ja terveyttä sydämelle

Pariskunta juoksulenkillä

Liikunta on tehokas keino edistää terveyttä

Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Oikein annosteltuna se vaikuttaa edullisesti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin. Säännöllinen liikunta ehkäisee verenpaineen kohoamista, parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, alentaa korkeaa kolesterolia ja auttaa painonhallinnassa. Liikunta lisää myös fyysistä ja psyykkistä jaksamista ja hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. Liikunnalla voidaan myös täsmälääkkeen tavoin ehkäistä tai hoitaa sairauksia.

Voimakastehoinen ja pitkäkestoinen urheilu muokkaa sydämen rakennetta ja johtaa sydämen sykkeen hidastumiseen levossa. Urheillessa sydän ja verenkiertoelimistö joutuvat ajoittain alttiiksi voimakkaalle rasitukselle. Tämä saattaa joissakin tilanteissa olla haitallista tai jopa vaarallista. Sydämen terveydestä kannattaakin pitää huolta ja tutkituttaa sen kunto tarpeeksi usein.

Kipeänä ei kannata kuntoilla

Kuntoilu saattaa olla vaarallista tulehdustautien yhteydessä. Erityisesti silloin, kun hengitystulehdukseen tai äkilliseen mahatautiin liittyy kuumetta, on sydänlihastulehduksen mahdollisuus olemassa. Potilaalla saattaa ilmetä pistävää kipua rinnassa sisäänhengittäessä tai asentoa vaihtaessa. Tauti voi olla myös oireeton. Kuntoilu sydänlihastulehduksen aikana tai pari viikkoa akuuttivaiheen jälkeen voi johtaa vaarallisiin rytmihäiriöihin. Sydänlihastulehdus todetaan yleensä sydänfilmillä (EKG:lla).

Aikuisiän urheilijoiden EKG-seulonta

Joissakin maissa käytetään sydänfilmiä seulontamenetelmänä aikuisiän urheilijoiden terveystarkastuksissa. Urheilijoiden yllättävissä äkkikuolemissa on usein kyse rakenteellisesta sydänviasta, jota ei ole diagnosoitu. Joissain tapauksissa tauti on pysynyt oireettomana tai urheilija ei ole osannut yhdistää rintatuntemuksia sydänsairauteen. Urheilijoilla on aina poikkeava EKG harjoittelun vaikutuksista johtuen. Tämän vuoksi EKG-seulontaa suositellaan etenkin urheilijoille, kuntoilijoille ja kuntoutusryhmille. Urheilijan EKG:n tulkinta ei ole helppoa. Usein pätevin henkilö tähän on urheilijansydämeen perehtynyt lääkäri, kuten urheilulääkäri tai kardiologi.

Sydänsairaan henkilön liikunta

Sydänsairaan on hyvä liikkua oman kuntonsa mukaisesti. Ennen aktiivisen kuntoilun aloittamista on suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa mahdollisista tutkimuksista kuten rasitustestistä. Myös asiantuntijat kuten urheiluun perehtynyt lääkäri ja fysioterapeutti auttavat mielellään löytämään turvallisen kuntoilumuodon.

EKG:n seulontapalvelut yksityishenkilöille, urheiluseuroille ja -opistoille

Kustannuksiltaan edullista EKG-seulontaa voidaan hyödyntää systemaattisesti myös aktiiviurheilijoilla ja ennaltaehkäistä näin esimerkiksi mahdolliseen sydämen rakennevikaan liittyvää äkkikuoleman riskiä. Myös yksityishenkilöt voivat tarkistuttaa sydämen tilansa hakeutumalla Sydänsairaalan yksityisvastaanotolle Tampereelle tai Helsinkiin.

Tays Sydänsairaala kehittää jatkuvasti toimintaansa ja etsii uusia edistyksellisiä tapoja tuottaa terveyttä ja hyvinvointia asiakkailleen. EKG-seulonnoissa yhteistyötä tehdään urheiluopistojen ja urheiluseurojen kanssa. Käytännössä asia hoidetaan niin, että urheiluopisto tai –seura tekee sopimuksen Sydänsairaalan kanssa EKG-analysointien tekemisestä. Urheiluopisto ottaa jokaiselta kuntoremonttikurssilleen tulevalta sydämen EKG:n. Se lähetetään etälääketieteen keinoin Sydänsairaalan kardiologin analysoitavaksi. Jos EKG:ssa on jotain normaalista poikkeavaa, on lääkäri yhteydessä välittömästi opiston yhteyshenkilöön ja henkilö lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

 

Kirjoittaja: Kjell Nikus, kardiologian  professori, osastonylilääkäri Tays Sydänsairaala

 

Sydänsairaalassa sydänlääkärit ja sydänkirurgit tekevät edistyksellistä yhteistyötä

Jari Laurikka

Sydänkirurgi Jari Laurikka arvostaa Sydänsairaalan dynaamista hoitokulttuuria

– Tämä on ehdottomasti ollut työelämäni paras muutto. Saimme modernin sairaalan ja kaikki potilaiden hoitoon liittyvät seikat sujuivat alusta asti hyvin ilman teknisiä ongelmia, sydänkirurgi Jari Laurikka kiittää uuden Sydänsairaalan käyttöönottoon liittynyttä suunnittelua ja toteutusta.

Sydänkirurgi Jari Laurikka on työskennellyt Taysissa 30 vuoden ajan. Sydänsairaalassa hän on ollut töissä sen perustamisesta saakka vuodesta 2004. Sydänsairaalan osastonylilääkärin pestin lisäksi hän on sydän- ja rintaelinkirurgian professori Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa.

– Työviikkooni mahtuu niin potilaiden hoitoa muutamana päivänä viikossa, opiskelijoiden opetusta, tieteellistä tutkimustyötä erilaisissa tutkimushankkeissa kuin opinnäytteiden ohjaustakin, Laurikka kertoo.

14 vuotta Sydänsairaalassa on sujunut hyvin, Laurikka sanoo. Häntä motivoi työssään erityisesti Sydänsairaalan edistyksellinen tapa toimia.

– Tämä on eräänlainen hoitokulttuurin kehittämö. Taysin Sydänsairaala on ensimmäinen suomalainen sydämen hoitoon erikoistunut sairaala. Kantavana ajatuksenamme on ollut alusta asti hoitaa sydänpotilaat samojen seinien sisällä.

Aiemmin eri rakennuksissa toiminut sairaala toimi samojen seinien sisällä henkisesti. Nyt sairaala on päässyt saman katon alle fyysisestikin, kun Sydänsairaala muutti uusiin tiloihin toukokuussa.

Sydänammattilaiset yhteistyössä

Sydänsairaalan toiminnan ytimessä on yhteistyö eri ammattilaisten kesken – potilaan hyväksi. Jari Laurikka on ollut alusta saakka mukana työryhmässä, joka raivasi pohjaa sydänkirurgien, kardiologien eli sydänlääkäreiden ja sydänanestesiologien yhteistyölle samassa yksikössä.

– Kun homma pyörii riippumattomasti omilla leikkaussaleilla, teho-osastolla ja anestesiologialla, työskentely ja hoito on tehokkaampaa. Tärkeää oli myös se, että henkilöstö on omaa, ei lainassa muilta osastoilta.

Laurikka korostaa, että myös ammattilaisten väliset raja-aidat ovat mataloituneet selvästi.

– Olemme vahvistuneet, kun kardiologit, anestesiologit ja kirurgit ovat läheisessä yhteistyössä. Hoidon suunnittelu ja toteutus on dynaamisempaa, kun olemme niin läheisesti toistemme kanssa tekemisissä. Olemme nyt uusien tilojen myötä myös konkreettisesti kollegoiden tavoitettavissa: jos kardiologilla on kirurginen ongelma, olemme lähellä.

Fyysinen läheisyys on potilaan etu

Hän kertoo, että aiemmin Sydänsairaalan tilat sijaitsivat Taysissa eri rakennuksissa. Fyysinen etäisyys osastolta toiselle saattoi olla 300 metriä. Kun konsultti sai kutsun ja käveli sairaalan halki, hän ehti saada matkan varrella monta uutta kutsua.

Uudessa Sydänsairaalassa asiat hoituvat sukkelammin, kun konsultti on “kulman takana”.

– Lisäksi kun työkavereita tulee käytävällä vastaan, kynnys kysyä kollegalta mielipidettä tai pyytää tarkistamaan potilaan tilanne on hyvin matala.

Hän huomauttaa, että sydämeen liittyvät hätätilanteet voivat olla hengenvaarallista.

– Myös elvytystilanteiden vuoksi on tärkeää, että emme ole koskaan kovin kaukana potilaista.

Oma sairaala hitsaa porukan yhteen

Jari Laurikka näkee uudessa Sydänsairaalassa myös muita etuja.

– Akuuteissa tilanteissa on hyvä, että meillä on oma sisäänkäynti ambulansseille, jolloin että potilas voidaan tuoda viivytyksettä hissillä suoraan hoitokerroksiin.

Myös potilaiden ja omaisten kulkemista helpottaa tieto, että hoito tapahtuu yhdessä ja samassa rakennuksessa. Eksymistä ei satu niin usein kuin ennen, Laurikka arvioi.

Hän mainitsee lopuksi myös sen, että oma uusi sairaala hitsaa henkilökuntaa yhteen.

– Olemme kaikki työssämme samojen asioiden äärellä. Ihmisiä on helppo motivoida, kun kaikki tietävät tekevänsä tärkeää työtä.

Lue myös nämä

Sydänsairaala sai oman taideteoksen

Uusi Sydänsairaala on avattu

 

Historian havinaa Sydänsairaalasta

Lääkäreitä ja hoitaja sairaalan käytävällä

Yli 50 vuoden matka Tampereen ensimmäisestä sydänhoidon ja avosydänkirurgian pyhätöstä uuteen Sydänsairaalaan on ollut menestyksekäs ja nyt matka jatkuu aivan uudessa mittakaavassa. Sitä juhlistaaksemme julkaisemme kirurgian klinikan vuosien varrelta säilyneestä elokuvasta tehdyn lyhyen produktion.

Tampereen ensimmäinen avosydänleikkaus tehtiin vuonna 1966 tiimillä, jossa kirurgeina olivat ylilääkäri, dosentti Ville Autio ja osastonlääkäri Hannu Markkula.