Opinnäytetyö: Ohjauspoliklinikan kehittäminen henkilöstölähtöisesti

Sairaanhoitaja esittelee sydämen rakennetta sydämen pienoismallin avulla ohjauspoliklinikan vastaanotolla.

Vaikuttamisen mahdollisuus omaan työhön motivoi työntekijää ja sitouttaa paremmin omaan työpaikkaan. Tutkimusten perusteella henkilöstölähtöisellä kehittämisellä on positiivisia vaikutuksia organisaation tuottavuuteen, henkilöstön työtyytyväisyyteen ja motivaatioon.

Hämeenlinnan Sydänsairaalassa vastasairastuneen sepelvaltimotautipotilaan ohjauspoliklinikkatoimintaa kehitettiin henkilöstölähtöisesti. Asta Sartamon YAMK-opinnäytetyön (sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus -tutkinto, Hämeen ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli kuvata ohjauspoliklinikan suunnittelu ja toteutus henkilöstölähtöisenä kehittämisprojektina.

Opinnäytetyön mukaan ohjauspoliklinikan henkilöstö koki, että ohjauspoliklinikan kehittämisessä saatiin aikaiseksi potilaalle merkityksellinen ohjauskäytäntö ja turvallinen kotiutuminen. Ohjauspoliklinikan kehittämisen myötä on saatu myös yhtenäistettyä ohjaustoimintaa. Henkilöstölähtöinen kehittäminen koettiin tärkeäksi, koska se arvostaa työntekijöiden ammattitaitoa, lisää työhyvinvointia ja parantaa potilastyytyväisyyttä. Tutkimus toteutettiin Hämeenlinnan ja Riihimäen Sydänsairaalan ohjauspoliklinikan henkilöstön teemamuotoisilla ryhmähaastatteluilla. Jatkossa tulokset toimivat ohjenuorana vastaavanlaisille henkilöstölähtöisille kehittämisprojekteille Sydänsairaalassa.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Väitös: Metabolista oireyhtymää sairastavien suomalaismiesten terveys on ennakoitua parempi

Kardiologi Harri Saarinen

Tays Sydänsairaalan kardiologi Harri Saarisen sisätautien alaan kuuluva väitöskirja Cardiovascular Risk Factors of Finnish Men with Metabolic Syndrome on tarkastettu julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.1.2025.

Lääketieteen lisensiaatti Harri Saarinen selvitti väitöstutkimuksessaan suomalaisten metabolista oireyhtymää sairastavien miesten terveydentilaa 15 vuoden pitkäaikaisseurannassa. Metabolinen oireyhtymä (MBO) on yhdistelmä erilaisia sydän- ja verisuonisairauksille altistavia tekijöitä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi keskivartalolihavuus, verenpainetauti, korkea kolesteroli ja korkea verensokeri. Pahimmillaan sydänsairauden ensioire voi olla äkkikuolema. Lihavuuden lisääntymisen myötä myös MBO-potilaiden määrä lisääntyy.

Tutkimus osoitti, että metabolista oireyhtymää sairastavien suomalaisten miesten hoito on hyvällä tasolla. Seurannan aikana todettiin ennakoitua vähemmän kuolemia sekä sydän- ja aivoinfarkteja. Saarinen vertasi tutkimuksessaan myös voin ja kylmäpuristetun rypsiöljyn vaikutusta MBO-miesten insuliini-, kolesteroli- ja verensokeriarvoihin sekä liikuntamäärän vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Tutkimuksen mukaan MBO-miesten kannattaa käyttää aterioilla kylmäpuristettua rypsiöljyä voin sijaan, sillä se johti parempaan insuliiniherkkyyteen ja matalampaan kolesteroliarvoon. Sen sijaan elintapahoito pelkästään liikuntamäärää lisäämällä ei ole riittävä hoitostrategia metabolisessa oireyhtymässä.

Vastaväittäjänä toimi professori Hannu Järveläinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Ari Palomäki Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Sydänsairaala tukee eteisvärinätoimenpiteeseen saapuvia etähoitopalvelulla

Henkilö pitää kädessään matkapuhelinta, jonka näytöllä näkyy OmaSydän-sovelluksen kirjautumisnäkymä. Henkilön kasvot eivät näky kuvassa.

Sydänsairaalaan eteisvärinän ablaatiotoimenpiteeseen kutsuttavat potilaat saavat käyttöönsä Omasydän-etähoitopalvelun, joka ohjeistaa paitsi ennen sairaalaan saapumista, myös kannustaa jälkihoidossa sairaalakäynnin jälkeen. Sydänsairaalassa tehdään vuosittain noin 400 eteisvärinän ablaatiotoimenpidettä.

Sydämen eteisvärinää sairastavat potilaat ovat suurin ablaatiotoimenpideryhmä Sydänsairaalassa. Ablaatiotoimenpiteen tarkoituksena on eristää ablaatiolinjoilla eteisvärinää aiheuttavat häiriöpesäkkeet sydämen muusta eteiskudoksesta. Eteisvärinän hoidossa pelkkä toimenpide ei riitä, vaan potilaan pitää sitoutua riskitekijöiden hoitoon myös jatkossa. Potilaat ovat pääosin työikäisiä.

– Ablaatiotoimenpiteeseen valmistautuvat potilaat saavat etähoitopalvelun kautta ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseen, itse toimenpiteeseen ja sen jälkihoitoon. Toimenpidettä seuraavan vuoden ajan potilas saa vastattavakseen eteisvärinän riskitekijöihin liittyviä kyselyjä ja tarvittaessa yksilöllisiä hoito-ohjeita. Sairaudesta paraneminen edellyttää säännölliseen lääkehoitoon sitoutumista ja usein myös elämäntapamuutosta, kertoo elektrofysiologian toimintopäällikkö, kardiologi Jaakko Inkovaara Tays Sydänsairaalasta.

Omasydän-etähoitopalvelu kehitettiin alun perin sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoidon tueksi. Jatkossa Sydänsairaala saa palvelun kautta tärkeää tietoa myös eteisvärinäpotilaiden elämänlaadusta, mikä on oleellinen osa hoidon vaikuttavuuden arviointia.

– Omasydän on potilaalle maksuton etähoitopalvelu. Sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa Omasydän on jo osoittautunut tutkitusti tehokkaaksi tueksi, joka on aina mukana puhelimessa, toteaa lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Vaikuttavuusseura ry. palkitsi Omasydän-etähoitopalvelun Vuoden vaikuttavuustekona vuonna 2023. Yksi palvelun eduista on sen skaalattavuus eri potilasryhmiin.

Lisätietoja

Jaakko Inkovaara, elektrofysiologian toimintopäällikkö, apulaisylilääkäri, p. 03 311 64145, jaakko.inkovaara@sydansairaala.fi
Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi