Aorttaläpän ahtaumaan sairastuneiden sydänpotilaiden toimenpidehoito on kallista, mutta vakavan sairauden takia välttämätöntä. Sydänsairaalan kehittämä elinkaaripalvelu tuo erikoissairaanhoitoon kustannussäästöjä Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Uusi laskutusperuste on potilaan elämänlaatu.

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on suomalaisten yleisin sydänläppäsairaus, jonka ennuste on huono. Erikoissairaanhoidossa joka toinen läppäsairauden tutkimus- ja hoitotoimenpide tehdään aorttastenoosin vuoksi. Sairauden yleinen hoito on ahtautuneen läpän korvaaminen tekoläpällä, jolloin sairaalassa tehtävä TAVI-toimenpide (Transcatheter Aortic Valve Implantation) hoitopäivineen maksaa noin 25 000 euroa. Kustannuksista vastaavat hyvinvointialueet. Sydänsairaalassa hoidetaan TAVI-toimenpiteellä noin 300 potilasta vuosittain.

– Aorttatekoläppä laskutetaan läpän elinkaareen sidottuna kuukausimaksuna, joka jatkuu vain niin kauan, kun tekoläppä tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Palvelu sisältää myös määräaikaisen takuun, jonka aikana korjaus- tai uusintatoimenpiteistä ei laskuteta hyvinvointialuetta, kertoo toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

Mikäli potilas kokee elämänlaatunsa vuoden kuluttua TAVI-hoidosta paljon paremmaksi kuin ennen toimenpidettä, Sydänsairaala saa hyvinvointialueelta kannustimen. Vastaavasti Sydänsairaala maksaa sanktion hyvinvointialueelle, jos potilaan elämänlaatu on syystä riippumatta paljon huonompi kuin ennen hoitoa.

– Uusi elinkaaripalvelu sisältää ensimmäistä kertaa potilaan kokeman muutoksen elämänlaadussa yhtenä laskutusperusteena. Arvioimme potilaan elämänlaatua kokonaisuutena eikä ainoastaan sydänoireita lievittävänä vaikuttavuutena. Elämänlaatua mitataan potilaskyselyllä, joka perustuu yleiseen terveydentilaan liittyvään 15D-elämänlaatukyselyyn, toteaa Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola.

Perinteisesti erikoissairaanhoidon laskutus perustuu sairauden hoitoon liittyviin suoritteisiin, kuten toimenpide-, hoitopäivä- ja käyntimääriin.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Työntekijän laadukas perehdyttäminen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen ovat merkittäviä tekijöitä organisaatioon sitoutumisessa sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Yksi vanhimpia kehittämisen keinoja on mentorointi.

Tays Sydänsairaalan sydänosasto 2:n palveluvastaava Tiina Lindemanin YAMK-opinnäytetyön (sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen -tutkinto, LAB-ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli selvittää Tampereen Sydänsairaalassa mentoreina tai aktoreina toimineilta sairaanhoitajilta mentorointiprosessin nykyiset käytännöt ja kartoittaa kiinnostusta vertaisryhmämentorointia kohtaan.

Opinnäytetyön tulosten mukaan Sydänsairaalan nykyinen mentorointimalli oli koettu toimivaksi ja osallistujat olivat kokeneet hyötyneensä osallistumisestaan. Mentorointi vahvisti aktoreiden ammatillista itsetuntoa ja syvensi osaamista sydänpotilaiden hoitotyöstä. Tulosten perusteella Sydänsairaalan mentorointiprosessin kehittämisen kohteeksi nousi tiedon lisääminen mentoroinnista ja mentorointiprosessista. Opinnäytetyön tulosten mukaan positiivisten kokemusten vuoksi mentoroinnin toivotaan lisääntyvän Sydänsairaalan eri yksiköissä. Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki)