Kuukausi: huhtikuu 2024
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta

Tays Sydänsairaalassa kardiologiaan erikoistuvan lääkäri Joonas Leivon kardiologian oppialaan kuuluva väitöskirja Use of the 12-Lead Electrocardiogram in Risk Assessment and in Selecting Thrombectomy for ST-Elevation Myocardial Infarction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Väitöstä on mahdollista seurata etäyhteydellä (linkki)
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Sydänsähkökäyrä eli EKG on rintakipupotilaan rutiinitutkimus, joka on nopeasti saatavilla eri terveydenhuollon yksiköissä. Joonas Leivo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että diagnoosivaiheessa otetun EKG:n eri muuttujiin (Q-aalto, T-inversio ja iskemia-aste) perustuvalla luokittelulla STEMI-potilaat voidaan jakaa eri ennusteen mukaisiin ryhmiin. Tutkimus tehtiin TAYS Sydänsairaalassa osana monikansallista tutkimusta, jossa oli mukana 10 732 potilasta. Tutkimus oli yksi suurimmista STEMI-EKG-tutkimuksista, joita koskaan on tehty.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuomas Kiviniemi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.
Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)
Kuva: Tampereen yliopisto / Elina Leivo
Hiilijalanjälki halutaan kuriin Sydänsairaalassa

Sairaaloiden tuottama jätemäärä ja ilmastokuorma on huomattava. Esimerkiksi päivittäin useita kertoja toistuvan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen ilmastokuorma vastaa 49 kilometrin ajoa polttomoottoriautolla. Sydänsairaalan hiilijalanjälki on laskettu ensimmäisen kerran, ja tavoitteet sen pienentämiseksi ovat korkealla.
Vuonna 2023 Tays Sydänsairaalassa toteutettiin laaja ympäristövastuullisuuden kehittämiskohteiden arviointi. Esimerkiksi sairaalan toiminnassa syntyvä jätemäärä mitattiin. Myös Sydänsairaalan kaikkien yksiköiden vuodessa tuottama suora ja välillinen ilmastokuorma laskettiin ensimmäisen kerran. Sydänsairaalan hiilidioksipäästö 670 tCO₂e vastaa noin 65 suomalaisen vuosittain tuottamaa ilmastokuormaa.
– Terveyspalveluiden kokonaisilmastokuorma on huomattava. Sydänsairaalassa suurin ilmastokuorma aiheutuu hankituista ja kuljetetuista tavaroista ja palveluista sekä syntyneestä jätteestä. Hävikin määrää on vähennettävä, kierrätystä on tehostettava entisestään ja hankinnoissa on haettava ekologisempia ratkaisuja, toteaa toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.
– Perustehtävämme on sydänpotilaiden hyvä hoito, mutta toiminnallamme on monia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan ja ilmastoon. Ekologinen vastuullisuus vaatii meiltäkin lisätyötä.
Tavoitteena hiilineutraalius
Vuonna 2023 Sydänsairaalan hiilijalanjälki laskettiin ensimmäisen kerran hiilijalanjälkilaskurilla, joka pohjautuu maailmanlaajuisesti käytettyyn GHG (Green House Gas Protocol) -standardiin ja sisältää laskentaan tarvittavat päästökertoimet.
– Vuonna 2024 tavoitteenamme on tehdä ympäristösuunnitelma Sydänsairaalan tukipalveluihin, kuten hankintoihin liittyen. Tavoitteenamme on myös todentaa positiivinen hiilikädenjälki vähintään yhdestä Sydänsairaalan tuottamasta etähoitopalvelusta, esimerkiksi sydämentahdistimien etäseurannasta, varatoimitusjohtaja Aki Haukilahti toteaa.
Vuoteen 2030 mennessä Sydänsairaalan tavoite on olla hiilineutraali oman toiminnan ja välillisten päästöjen osalta. Toiminnassa pyritään vähentämään epäsuoraa ilmastokuormaa mm. hankittavien tavaroiden ja palvelujen hiilijalanjälkeä pienentämällä. Sydänsairaalan vuoden 2023 vastuullisuusraportissa ekologinen vastuullisuus on huomioitu aiempaa kattavammin.
Lisätietoja
Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, varatoimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi