Avainsana: ohitusleikkaus
Väitös: Veren virtausolosuhteiden kuvantaminen valottaa aortan repeämän riskiä
Kardiologian erikoislääkäri Teemu Kiljanderin sisätautien ja kardiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Bicuspid aortic valve and associated risk factors for acute aortic events, a four-dimensional flow magnetic resonance imaging study” tarkastetaan julkisesti Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella perjantaina 19.12.2025 kello 12.00 alkaen.
Lääketieteen lisensiaatti Teemu Kiljander on tutkinut virtausolosuhteita kaksiliuskaisen aorttaläpän omaavien potilaiden nousevassa aortassa. Kaksiliuskainen aorttaläppä on yleisin synnynnäinen sydänvika, sen ilmaantuvuus väestössä on noin 1–2 %. Näillä potilailla aortan laajentumisen ja repeämän riski on muuta väestöä suurempi.
Nousevan aortan dissekaatio on äkillinen hätätilanne, johon liittyy hoidettunakin merkittävä kuolleisuus. Dissekaatiota lähestulkoon aina edeltää aortan laajentuminen. Potilaita, joiden nouseva aortta on todettu laajentuneeksi, tulee seurata terveydenhuollossa läpi elämän. Seurannan ensisijainen tarkoitus on ennaltaehkäisevän aorttakirugian oikea ajoitus. Osalla potilaista dissekaatio kuitenkin tapahtuu, ennen kuin nykyiset leikkauskriteerit täyttyvät.
Teemu Kiljanderin tutkimuksessa potilaiden kuvantamiseen käytettiin uudentyyppistä neliulotteista eli 4D-virtausmagneettikuvausta. Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus oli pyrkiä selvittämään aortan repeämän riskitekijöitä uudesta lähestymiskulmasta. Tutkimus on osa professori Marja Hedmanin vetämää DilAo -projektia, jossa pyritään selvittämään aortan laajentumista ja repeämistä ennustavia tekijöitä.
Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Ojala Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja Hedman Itä-Suomen yliopistosta.
Lue lisää tutkimuksesta Itä-Suomen yliopiston sivuilta (linkki)
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen elämänlaatua parantava vaikutus voi säilyä yli vuosikymmenen
Verisuonikirurgian erikoislääkäri Matti Hokkasen sydän- ja rintaelinkirurgiaan alaan kuuluva väitöskirja ”Coronary Artery Bypass Grafting and Health-related Quality of Life” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 12.12.2025 kello 13.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)
Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen on tutkinut sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista myös kansainvälisesti.
Ohitusleikkaus on vakiintunut hoitomuoto, kun sepelvaltimot ovat laaja-alaisesti ahtautuneet, mutta leikkauksen pitkän aikavälin vaikutuksista elämänlaatuun on ollut niukasti tutkimusnäyttöä. Matti Hokkasen tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa potilaista kokee merkittävää elämänlaadun parantumista vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskee jonkin verran ajan myötä.
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten ikä, ylipaino, diabetes ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot vaikuttavat elämänlaadun säilymiseen vuosien kuluessa. Tutkimuksessa seurattiin 508 potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (nyk. Tays Sydänsairaala) vuosina 1999–2000. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen.
Potilaiden elämänlaatu parani merkittävästi ensimmäisen vuoden aikana leikkauksesta ja pysyi kohentuneena vielä 12 vuoden kuluttua verrattuna leikkausta edeltävään tilanteeseen. Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana jyrkemmin.
Tutkimus auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka saavat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta elämänlaadullista hyötyä eri tavoin. Lisääntynyt tieto edesauttaa kohdentamaan hoitoresurssia tarkemmin ja parantaa siten hoidon vaikuttavuutta.
Vastaväittäjänä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen vastaava ylilääkäri, dosentti Antti Valtola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ari Mennander Tampereen yliopistosta.
Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)
Matti Hokkasen kuva: Elina Hokkanen