Tays Sydänsairaalassa kardiologiaan erikoistuvan lääkäri Minna Järvensivu-Koivusen kardiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Sudden cardiac death in patients with previous acute coronary artery syndrome” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.3.2025 kello 12.00 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Minna Järvensivu-Koivunen selvitti väitöstutkimuksessaan äkillisen sydänkuoleman esiintyvyyttä ja sen riskitekijöitä. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy, ja äkillinen sydänkuolema on niistä pelätyimpiä.

Tampereen yliopistossa ja Tays Sydänsairaalassa tehty laaja, yli 10 000 sepelvaltimotautikohtauspotilaan rekisteritutkimus osoitti, että vaikka sydänsairauksien hoito on kehittynyt merkittävästi, äkillinen sydänkuolema on edelleen vakava uhka erityisesti henkilöille, joilla on ollut äkillinen sepelvaltimotautikohtaus. 12 vuoden jälkeen sepelvaltimotautikohtauksesta viisi prosenttia potilaista oli saanut äkillisen sydänkuoleman, ja noin 18 prosenttia sydän- ja verisuonikuolemista oli äkillisiä sydänkuolemia. Luvut ovat aiempia tutkimuksia alhaisemmat, mikä voi johtua parantuneesta ennaltaehkäisystä ja hoidoista.

Vaikka tilanne on parantunut, äkillinen sydänkuolema on yhä merkittävä kuolinsyy. Erityisen huolestuttavaa on, että sepelvaltimotautikohtauksen aikainen kammiovärinä tai -tiheälyöntisyys vaikuttaa olevan pitkäaikainen riskitekijä äkilliselle sydänkuolemalle potilailla, joiden sydämen vasemman kammion pumppauskyky on normaali tai vain lievästi alentunut. Tutkimus vahvistaa lisäksi, että aktiivinen tupakointi lisää merkittävästi äkillisen sydänkuoleman riskiä sepelvaltimotautipotilailla.

Järvensivu-Koivusen tutkimuksessa potilaiden EKG-tietoja analysoitiin myös kolmen eri koneoppimisalgoritmin avulla. Näin pyrittiin tunnistamaan äkillisen sydänkuoleman riskitekijöitä. Tulokset osoittivat, että koneoppimisen avulla voidaan parantaa äkillisen sydänkuoleman ennustettavuutta.

Vastaväittäjänä toimi professori Tuomas Rissanen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)