Tays Sydänsairaalassa toteutettu tuore tutkimus vahvistaa, että jopa kolmasosa sydänperäisistä äkkikuolemista tapahtuu potilaille, joilla on diagnosoitu eteisvärinä. Tutkimus perustuu yli 21 000 suomalaisen sydänpotilaan seuranta-aineistoon 10 vuoden ajalta.

Eteisvärinä on aikuisten yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja usein tarpeettoman nopeaksi.

– Eteisvärinän on epäilty lisäävän riskiä menehtyä sydänperäiseen äkkikuolemaan, mutta eteisvärinäpotilaat on toistuvasti suljettu pois monista aiemmista äkkikuolematutkimuksista. Tutkimuksemme tuo kansainvälisestikin merkittävää uutta tietoa eteisvärinän yhteydestä äkkikuolemiin, kertoo tutkimuksen vastuullinen tutkija, kardiologiaan erikoistuva lääkäri Jani Rankinen.

Äkkikuoleman riski kasvoi merkittävästi eteisvärinäpotilailla, joilla ilmeni seurannassa sairaalahoitoa vaativa sydämen vajaatoiminta. Tutkimukseen osallistuneille potilaille oli tehty sepelvaltimoiden varjoainekuvaus Tays Sydänsairaalassa vuosina 2007–2018. Tays Sydänsairaalassa tehdään vuosittain lähes 13 400 kardiologista tutkimusta ja toimenpidettä.

Äkkikuoleman riski ei koske kaikkia eteisvärinäpotilaita

Vaikka eteisvärinä on yliedustettu äkkikuolemaa edeltävissä rytmihäiriöissä, kaikki eteisvärinäpotilaat eivät kuole äkillisesti. Nyt julkaistun tutkimuksen 10 vuoden seurannassa potilaista, joilla oli seurannan alussa eteisvärinä, noin 7 % menehtyi äkillisesti. Vastaava luku muilla sydänpotilailla oli noin 4 %.

– Sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä esiintyvät yleensä yhdessä, mutta havaitsimme eteisvärinän ilmaantuvan usein ennen sydämen vajaatoimintaa. Tämä viittaa siihen, että eteisvärinä voi toimia varhaisena varoitusmerkkinä lähestyvästä sydämen vajaatoiminnasta ja äkkikuoleman riskistä, Rankinen toteaa.

Mitä potilaan tulisi tehdä?

– Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan kaikille eteisvärinäpotilaille tulisi tehdä sydämen ultraäänitutkimus. Tutkimuksessa voidaan paitsi poissulkea sydämen vajaatoiminta ja pumppausvajaus, myös havaita sydämen vajaatoiminnalle altistavia riskitekijöitä, kuten sydämen jäykistyminen tai sydänlihaksen paksuuntuminen esimerkiksi verenpainetaudin seurauksena, kertoo Rankinen.

Aikaisessa vaiheessa aloitettu tehokas lääkitys voi estää sydämen vajaatoiminnan kehittymistä ja siten myös vähentää äkkikuoleman riskiä. Mikäli sydämen vajaatoiminta kehittyy, siihen on saatavilla erittäin tehokkaita ja vaikuttavia lääkityksiä.

Hoitotuloksia seurataan aktiivisesti

Tays Sydänsairaalassa hoitosuositusten mukainen vajaatoiminnan lääkehoito on käytössä yli kolmella neljästä vajaatoimintapotilaasta jo osastolta kotiutuessa.

– Sydänsairaalassa sekä vajaatoiminnan että eteisvärinän hoito toteutuu erittäin hyvin ja voimme seurata hoitotulostemme kehitystä jatkuvasti, toteaa kardiologian professori, tutkimuspäällikkö Jussi Hernesniemi Tays Sydänsairaalasta.

– Seuranta on tärkeää, sillä mikäli eteisvärinää sairastavalle potilaalle ilmaantuu poikkeavaa rasitushengenahdistusta tai jalkaturvotuksia, on uusi kardiologin arvio ja sydämen ultraäänitutkimus paikallaan vajaatoiminnan poissulkemiseksi, Rankinen jatkaa.

Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Heart-lehdessä. Linkki Heart-lehden artikkeliin ”Atrial fibrillation and the risk of sudden cardiac death: incidence, impact and implications”

Lisätietoa

Jani Rankinen, tutkija, erikoistuva lääkäri (LT), Tays Sydänsairaala, p. 03 311 611 (vaihde), jani.rankinen@sydansairaala.fi

Jussi Hernesniemi, kardiologian professori, tutkimuspäällikkö Tays Sydänsairaala, p. 041 732 2932, jussi.hernesniemi@sydansairaala.fi

Tampereen yliopiston sydän- ja rintaelinkirurgian professoriksi on valittu sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja, dosentti Ari Mennander 1.7.2025 alkaen.

Ari jatkaa kliinisessä työssä Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkärinä Tampereen yliopiston professorin tehtävän ohella.

Lisätietoja

Ari Mennander, sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkäri, professori, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), ari.mennander@sydansairaala.fi

Miten liikkumisen tuomaa työhyvinvointia voidaan edistää hoitotyössä? Tays Sydänsairaalan fysioterapeutti Anna Kupilan YAMK-opinnäytetyön ”Liikkumisen merkityksiä hoitohenkilöstölle – ajatuksia liikkumisen ja työhyvinvoinnin edistämisestä” (liikunnanohjaajan ylempi tutkinto-ohjelma, terveys- ja kuntoliikunnan suuntautumisopinnot, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli selvittää, mitä ovat hoitohenkilöstön liikkumiselle antamat merkitykset sekä liikkumismotivaatiota edistävät ja vähentävät tekijät, entä millainen rooli liikkumisella on heidän arjessaan.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi ryhmittely hoitohenkilöstön liikkumiselle antamista merkityksistä. Organisaation johdon on mahdollista käyttää laadittua 4-osaista ryhmittelyä suunnitellessaan ja toteuttaessaan kohdennetumpia ja mahdollisesti kustannustehokkaampia työhyvinvoinnin, liikkumisen edistämisen ja työkyvyn tukemisen toimia.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Tays Sydänsairaala rakennutti aurinkovoimalan oman sairaalarakennuksensa katolle Tays Keskussairaalan kampuksella.

Vuosittain aurinkovoimala tulee tuottamaan Tays Sydänsairaalan noin yhden kuukauden kulutusta vastaavan sähkömäärän. Aurinkovoimalan lähes 300 aurinkopaneelia on asennettu kevään aikana ja aurinkosähkö hyödynnetään 100-prosenttisesti Sydänsairaalan omaan käyttöön.

– Selvitimme aurinkovoimalan rakennuttamisen osana ympäristövastuullisuuden suunnitelmaamme. Sairaalapalveluissa kulutamme paljon energiaa ja aurinkovoimala tulee jatkossa vähentämään Sydänsairaalan ostoenergian tarvetta. Laskennallisesti aurinkosähkö tulee kattamaan esimerkiksi Sydänsairaalan kaikkien toimipaikkojen röntgen- ja ultraäänilaitteiden sekä potilasvalvontamonitorien sähkönkulutuksen, kertoo varatoimitusjohtaja Aki Haukilahti Sydänsairaalasta.

Tays Sydänsairaalan sairaalarakennus on otettu käyttöön vuonna 2018. Aurinkovoimalan rakentamisesta vastasi ylöjärveläinen SolarCell Energiaratkaisut Oy. Voimalan toimitus koordinoitiin yhteistyössä Pirhan rakennuttamispalveluiden kanssa. Toteutuksessa on huomioitu esimerkiksi helikopterikentän sijainti viereisen D-rakennuksen katolla.
Sydänsairaalan tavoitteena on olla hiilineutraali oman toiminnan ja välillisten päästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoja

Aki Haukilahti, Sydänsairaalan varatoimitusjohtaja ja SK Hankintapalvelut Oy:n toimitusjohtaja, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi
Janne Björkengren, kehityspäällikkö, SK Hankintapalvelut Oy, p. 050 327 2440, janne.bjorkengren@sydansairaala.fi

Kuva: Aurinkopaneelit Tays Sydänsairaalan sairaalarakennuksen (N-rakennus) katolla. Kuva on otettu viereisen D-rakennuksen 8. kerroksesta. Taustalla näkyy Tampereen ammattikorkeakoulun rakennuksia sekä Kuntokadun ja Teiskontien risteysaluetta.

Sydänsairaalan vastuullisuusraportti vuodelta 2024 on julkaistu. Raportissa esitellään keskeiset vastuullisuuden osa-alueet ja miten olemme onnistuneet toteuttamaan strategiamme tavoitteita sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun osalta vuoden 2024 aikana.

Tutustu vastuullisuusraporttiin

Tays Sydänsairaalassa kardiologiaan erikoistuvan lääkäri Minna Järvensivu-Koivusen kardiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Sudden cardiac death in patients with previous acute coronary artery syndrome” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.3.2025 kello 12.00 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Minna Järvensivu-Koivunen selvitti väitöstutkimuksessaan äkillisen sydänkuoleman esiintyvyyttä ja sen riskitekijöitä. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy, ja äkillinen sydänkuolema on niistä pelätyimpiä.

Tampereen yliopistossa ja Tays Sydänsairaalassa tehty laaja, yli 10 000 sepelvaltimotautikohtauspotilaan rekisteritutkimus osoitti, että vaikka sydänsairauksien hoito on kehittynyt merkittävästi, äkillinen sydänkuolema on edelleen vakava uhka erityisesti henkilöille, joilla on ollut äkillinen sepelvaltimotautikohtaus. 12 vuoden jälkeen sepelvaltimotautikohtauksesta viisi prosenttia potilaista oli saanut äkillisen sydänkuoleman, ja noin 18 prosenttia sydän- ja verisuonikuolemista oli äkillisiä sydänkuolemia. Luvut ovat aiempia tutkimuksia alhaisemmat, mikä voi johtua parantuneesta ennaltaehkäisystä ja hoidoista.

Vaikka tilanne on parantunut, äkillinen sydänkuolema on yhä merkittävä kuolinsyy. Erityisen huolestuttavaa on, että sepelvaltimotautikohtauksen aikainen kammiovärinä tai -tiheälyöntisyys vaikuttaa olevan pitkäaikainen riskitekijä äkilliselle sydänkuolemalle potilailla, joiden sydämen vasemman kammion pumppauskyky on normaali tai vain lievästi alentunut. Tutkimus vahvistaa lisäksi, että aktiivinen tupakointi lisää merkittävästi äkillisen sydänkuoleman riskiä sepelvaltimotautipotilailla.

Järvensivu-Koivusen tutkimuksessa potilaiden EKG-tietoja analysoitiin myös kolmen eri koneoppimisalgoritmin avulla. Näin pyrittiin tunnistamaan äkillisen sydänkuoleman riskitekijöitä. Tulokset osoittivat, että koneoppimisen avulla voidaan parantaa äkillisen sydänkuoleman ennustettavuutta.

Vastaväittäjänä toimi professori Tuomas Rissanen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Kuinka suurella todennäköisyydellä työntekijät suosittelisivat työpaikkaansa kollegoilleen? Tays Sydänsairaalan sairaanhoitajien Niina Moitus-Ylipainon ja Minna Pernun YAMK-opinnäytetyön (sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat vaikuttavat Sydänsairaalan vuodeosastojen työntekijöiden suositteluhalukkuuteen. Tavoitteena oli tuottaa merkityksellistä tietoa suositteluhalukkuuden taustalla vaikuttavista tekijöistä.

Opinnäytetyön mukaan positiivisesti työpaikan suositteluhalukkuuteen vaikuttivat kokemus lähiesihenkilön ja työyhteisön luotettavuudesta sekä turvallisuudesta. Suositteluhalukkuuteen vaikuttivat myös muun muassa hyväksytyksi kokemisen tunne, työvuorosuunnittelun tasapuolisuus ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Jatkossa tulee kiinnittää huomioita esimerkiksi esihenkilön säännölliseen palautteeseen työntekijöille, hallinnon ajankohtaisista asioista tiedottamiseen ja työn tasapuoliseen palkitsemiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kysely lähetettiin Sydänsairaalan vuodeosastolla työskenteleville hoitajille.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Vaikuttamisen mahdollisuus omaan työhön motivoi työntekijää ja sitouttaa paremmin omaan työpaikkaan. Tutkimusten perusteella henkilöstölähtöisellä kehittämisellä on positiivisia vaikutuksia organisaation tuottavuuteen, henkilöstön työtyytyväisyyteen ja motivaatioon.

Hämeenlinnan Sydänsairaalassa vastasairastuneen sepelvaltimotautipotilaan ohjauspoliklinikkatoimintaa kehitettiin henkilöstölähtöisesti. Asta Sartamon YAMK-opinnäytetyön (sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus -tutkinto, Hämeen ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli kuvata ohjauspoliklinikan suunnittelu ja toteutus henkilöstölähtöisenä kehittämisprojektina.

Opinnäytetyön mukaan ohjauspoliklinikan henkilöstö koki, että ohjauspoliklinikan kehittämisessä saatiin aikaiseksi potilaalle merkityksellinen ohjauskäytäntö ja turvallinen kotiutuminen. Ohjauspoliklinikan kehittämisen myötä on saatu myös yhtenäistettyä ohjaustoimintaa. Henkilöstölähtöinen kehittäminen koettiin tärkeäksi, koska se arvostaa työntekijöiden ammattitaitoa, lisää työhyvinvointia ja parantaa potilastyytyväisyyttä. Tutkimus toteutettiin Hämeenlinnan ja Riihimäen Sydänsairaalan ohjauspoliklinikan henkilöstön teemamuotoisilla ryhmähaastatteluilla. Jatkossa tulokset toimivat ohjenuorana vastaavanlaisille henkilöstölähtöisille kehittämisprojekteille Sydänsairaalassa.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Tays Sydänsairaalan kardiologi Harri Saarisen sisätautien alaan kuuluva väitöskirja Cardiovascular Risk Factors of Finnish Men with Metabolic Syndrome on tarkastettu julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.1.2025.

Lääketieteen lisensiaatti Harri Saarinen selvitti väitöstutkimuksessaan suomalaisten metabolista oireyhtymää sairastavien miesten terveydentilaa 15 vuoden pitkäaikaisseurannassa. Metabolinen oireyhtymä (MBO) on yhdistelmä erilaisia sydän- ja verisuonisairauksille altistavia tekijöitä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi keskivartalolihavuus, verenpainetauti, korkea kolesteroli ja korkea verensokeri. Pahimmillaan sydänsairauden ensioire voi olla äkkikuolema. Lihavuuden lisääntymisen myötä myös MBO-potilaiden määrä lisääntyy.

Tutkimus osoitti, että metabolista oireyhtymää sairastavien suomalaisten miesten hoito on hyvällä tasolla. Seurannan aikana todettiin ennakoitua vähemmän kuolemia sekä sydän- ja aivoinfarkteja. Saarinen vertasi tutkimuksessaan myös voin ja kylmäpuristetun rypsiöljyn vaikutusta MBO-miesten insuliini-, kolesteroli- ja verensokeriarvoihin sekä liikuntamäärän vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Tutkimuksen mukaan MBO-miesten kannattaa käyttää aterioilla kylmäpuristettua rypsiöljyä voin sijaan, sillä se johti parempaan insuliiniherkkyyteen ja matalampaan kolesteroliarvoon. Sen sijaan elintapahoito pelkästään liikuntamäärää lisäämällä ei ole riittävä hoitostrategia metabolisessa oireyhtymässä.

Vastaväittäjänä toimi professori Hannu Järveläinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Ari Palomäki Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Sydänsairaalaan eteisvärinän ablaatiotoimenpiteeseen kutsuttavat potilaat saavat käyttöönsä Omasydän-etähoitopalvelun, joka ohjeistaa paitsi ennen sairaalaan saapumista, myös kannustaa jälkihoidossa sairaalakäynnin jälkeen. Sydänsairaalassa tehdään vuosittain noin 400 eteisvärinän ablaatiotoimenpidettä.

Sydämen eteisvärinää sairastavat potilaat ovat suurin ablaatiotoimenpideryhmä Sydänsairaalassa. Ablaatiotoimenpiteen tarkoituksena on eristää ablaatiolinjoilla eteisvärinää aiheuttavat häiriöpesäkkeet sydämen muusta eteiskudoksesta. Eteisvärinän hoidossa pelkkä toimenpide ei riitä, vaan potilaan pitää sitoutua riskitekijöiden hoitoon myös jatkossa. Potilaat ovat pääosin työikäisiä.

– Ablaatiotoimenpiteeseen valmistautuvat potilaat saavat etähoitopalvelun kautta ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseen, itse toimenpiteeseen ja sen jälkihoitoon. Toimenpidettä seuraavan vuoden ajan potilas saa vastattavakseen eteisvärinän riskitekijöihin liittyviä kyselyjä ja tarvittaessa yksilöllisiä hoito-ohjeita. Sairaudesta paraneminen edellyttää säännölliseen lääkehoitoon sitoutumista ja usein myös elämäntapamuutosta, kertoo elektrofysiologian toimintopäällikkö, kardiologi Jaakko Inkovaara Tays Sydänsairaalasta.

Omasydän-etähoitopalvelu kehitettiin alun perin sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoidon tueksi. Jatkossa Sydänsairaala saa palvelun kautta tärkeää tietoa myös eteisvärinäpotilaiden elämänlaadusta, mikä on oleellinen osa hoidon vaikuttavuuden arviointia.

– Omasydän on potilaalle maksuton etähoitopalvelu. Sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa Omasydän on jo osoittautunut tutkitusti tehokkaaksi tueksi, joka on aina mukana puhelimessa, toteaa lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Vaikuttavuusseura ry. palkitsi Omasydän-etähoitopalvelun Vuoden vaikuttavuustekona vuonna 2023. Yksi palvelun eduista on sen skaalattavuus eri potilasryhmiin.

Lisätietoja

Jaakko Inkovaara, elektrofysiologian toimintopäällikkö, apulaisylilääkäri, p. 03 311 64145, jaakko.inkovaara@sydansairaala.fi
Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Sydänsairaala jatkaa hoidon vaikuttavuustietojen julkaisemista verkkosivuillaan. Nyt vuorossa on sydämen vajaatoiminta, jonka hoitotietojen taustalla on Suomen ensimmäinen vajaatoiminnan laaturekisteri. Suomessa ei ole aiemmin ollut saatavilla ajantasaista vaikuttavuustietoa sydämen vajaatoiminnan hoidosta. Sydänsairaalan sivuilla on jo aiemmin julkaistu vastaavia tietoja sepelvaltimotaudin hoidosta. Tavoitteena on lisätä erikoissairaanhoidon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä varmistaa hoidon vaikuttavuus.

Sydänsairaala on kehittänyt sydämen vajaatoiminnan laaturekisterin, jonka tietoihin perustuen verkkosivuilla voidaan julkaista ajantasaisia tietoja hoidon vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustiedot päivitetään verkkosivuille neljä kertaa vuodessa.

– Sydämen vajaatoiminta on yli 65-vuotiaiden suomalaisten yleisin sairaalahoitoa vaativa sairaus, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle. Hoidon reaaliaikainen tilannekuva tarjoaa arvokasta tietoa hoitosuositusten mukaisen lääkityksen toteutumisesta ja auttaa tehostamaan potilaiden hoitoa. Lisäksi saamme uutta tietoa esimerkiksi vajaatoiminnan liitännäissairauksista, kertoo toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

Vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuutta raportoidaan potilaiden toimintakyvyn, kliinisten tulosmittareiden, sairaalan resurssien käytön, haittatapahtumien ja potilaskuolleisuuden osalta.

– Käytössä olevat mittarit antavat kokonaisvaltaisen kuvan hoidon onnistumisesta Sydänsairaalassa. Näemme reaaliaikaisesti potilashoidon tilanteen kolmella omistajahyvinvointialueellamme, mikä mahdollistaa myös vertaisarvioinnin parantaen hoidon yhtenäisyyttä. Sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuustietojen julkaisu osoittaa Sydänsairaalan sitoutumista kehittää toimintansa avoimuutta pitkäjänteisesti, kertoo lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Vaikuttavuustieto julkaistaan Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueiden potilaista.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Linkki: Sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuus Sydänsairaalassa

Osana vastuullisuustyötä valmistaudumme Sydänsairaalassa EU:n CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) vaatimuksiin, jotka koskevat kestävän kehityksen raportointia. CSRD-direktiivi tulee velvoittamaan myös Sydänsairaalan toimintaa vuodesta 2025 alkaen.

Kyselyyn osallistuminen on tärkeä osa tämän valmistelun tueksi kerättävää tietoa. Pyydämme kaikilta sidosryhmiltämme näkemyksiä Sydänsairaalan vastuullisen toiminnan painopisteistä.

Alla on linkki vastuullisuuskyselyyn, joka on suunnattu ulkoisille sidosryhmillemme:

Linkki vastuullisuuskyselyyn

Tuloksia käytetään Sydänsairaalan julkisissa vastuullisuustyöhön liittyvissä materiaaleissa, kuten vastuullisuusraportissa. Tulokset käsitellään ja raportoidaan anonyymisti eli yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa vastauksista.

Kyselyyn vastataan nimettömästi, ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Vastaamiseen kuluu aikaa n. 10 min. Jokainen vastaus on arvokas, joten lämmin kiitos vastauksistanne.

Kyselyyn voi vastata 13.1.2025 saakka.

Kyselyn toteutuksesta vastaa Kierivä Oy. Lisätietoa CSRD eli kestävyysraportoinnista (linkki Kierivän verkkosivulle)