Verisuonikirurgian erikoislääkäri Matti Hokkasen sydän- ja rintaelinkirurgiaan alaan kuuluva väitöskirja ”Coronary Artery Bypass Grafting and Health-related Quality of Life” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 12.12.2025 kello 13.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen on tutkinut sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista myös kansainvälisesti.

Ohitusleikkaus on vakiintunut hoitomuoto, kun sepelvaltimot ovat laaja-alaisesti ahtautuneet, mutta leikkauksen pitkän aikavälin vaikutuksista elämänlaatuun on ollut niukasti tutkimusnäyttöä. Matti Hokkasen tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa potilaista kokee merkittävää elämänlaadun parantumista vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskee jonkin verran ajan myötä.

Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten ikä, ylipaino, diabetes ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot vaikuttavat elämänlaadun säilymiseen vuosien kuluessa. Tutkimuksessa seurattiin 508 potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (nyk. Tays Sydänsairaala) vuosina 1999–2000. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen.

Potilaiden elämänlaatu parani merkittävästi ensimmäisen vuoden aikana leikkauksesta ja pysyi kohentuneena vielä 12 vuoden kuluttua verrattuna leikkausta edeltävään tilanteeseen. Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana jyrkemmin.

Tutkimus auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka saavat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta elämänlaadullista hyötyä eri tavoin. Lisääntynyt tieto edesauttaa kohdentamaan hoitoresurssia tarkemmin ja parantaa siten hoidon vaikuttavuutta.

Vastaväittäjänä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen vastaava ylilääkäri, dosentti Antti Valtola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ari Mennander Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Matti Hokkasen kuva: Elina Hokkanen

Vaikuttavuusseura ry palkitsi sydänsairauksien hoitoon kehitetyt vaikuttavuuden tilannekuvat Vuoden vaikuttavuustekona.

Vaikuttavuusseura ry:n Vuoden vaikuttavuusteko -palkinnot jaettiin Helsingissä 4. joulukuuta 2025. Kilpailussa palkittiin kaksi tekoa ja yksi sai kunniamaininnan.

Palkintoraadin perustelujen mukaan Sydänsairaalassa kehitettyjen reaaliaikaisten hoidon vaikuttavuuden tilannekuvien avulla sydänsairauksien hoitoa johdetaan ja parannetaan näyttöön perustuen: ”Tilannekuvat kokoavat kliiniset mittarit, potilaskokemukset ja elämänlaadun muutokset, tehden vaikuttavuuden näkyväksi arjessa. Tulokset ovat jo konkreettisia: LDL-tavoitteet saavutetaan merkittävästi aiempaa useammin 3 kk sisällä ja sydämen vajaatoiminnan hoitosuositusten mukainen lääkehoito toteutuu nyt yli 70 %:lla potilaista, mikä on vähentänyt sairaalaan uudelleen joutumisia. Teko on esimerkki tietoon perustuvasta johtamisesta, joka parantaa hoidon laatua, tehostaa resurssien käyttöä ja olisi skaalattavissa koko terveydenhuoltoon.”

Toinen palkituista vaikuttavuusteoista on ZekkiPro, digitaalinen työkalu sosiaalihuollon vaikuttavuuden ja asiakkaan hyvinvoinnin seurantaan. Kunniamaininnan sai suomalainen mielenterveystyön innovaatio Avoin dialogi.

Taustalla tarve saada tietoa sydänhoidon hyödyistä

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja niiden hoitoon käytetään merkittävä osa terveydenhuollon resursseista. Vaikka hoitosuosituksia on laadittu laajasti, niiden toteutumisesta arjessa ei ole aiemmin ollut kattavaa ja reaaliaikaista tietoa.

– Vuonna 2022 Sydänsairaala käynnisti hankkeen, jossa päätettiin määritellä vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet omassa toiminnassa. Tavoitteena oli rakentaa systemaattinen tapa mitata hoidon vaikuttavuutta sekä tuottaa tietoa, joka hyödyttää potilaita, ammattilaisia, palveluiden johtamista ja koko yhteiskuntaa. Hoidon vaikuttavuuden mittaamisesta haluttiin tehdä jokapäiväinen osa kliinistä työtä ja vaikuttavuuden johtamista, kertoo palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola.

Reaaliaikaiset tilannekuvat mahdollistavat nopean reagoinnin: jos hoitotulokset eivät vastaa odotettua, voidaan muuttaa hoitokäytäntöjä, lisätä henkilöstön koulutusta tai suunnata sairaalan resursseja uudelleen.

– Kyseessä on merkittävä askel kohti aidosti vaikuttavuusperustaista terveydenhuoltoa ja mallia, joka on monistettavissa myös muihin sairauksiin ja terveydenhuollon yksiköihin. Tilannekuvat tekevät näkyväksi, mitkä ovat hoidon todelliset vaikutukset potilaille, ja antavat välineitä kehittää hoitoa entistä potilaskeskeisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi, toteaa toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

Sydänsairaala edistää hoidon vaikuttavuuden läpinäkyvyyttä ja avoimuutta julkaisemalla tulokset verkkosivuillaan, jonne ne päivitetään neljä kertaa vuodessa. Sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuuden tulokset on julkaistu Sydänsairaalan verkkosivuilla. Joulukuussa 2025 julkaistaan eteisvärinän hoidon tulokset. Aorttaläpän ahtauman tilannekuva valmistuu julkaistavaksi vuoden 2026 aikana.

Lisätietoa

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Linkki: Vaikuttavuusseura ry:n tiedote: Vuoden vaikuttavuusteot 2025

Tahdistinpotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä. Etäseuranta on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi seurata tahdistinpotilaita tiiviimmin ja parantaa potilasturvallisuutta. Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Vilma Multisillan YAMK-opinnäytetyön ”Datatyökalun hyödyntäminen etävastaanoton kehittämisessä ja tiedolla johtamisen työvälineenä” (dataosaamisen ja tekoälyn ylempi tutkinto-ohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu) tavoitteena oli kehittää datatyökalu, jonka avulla Sydänsairaalassa voidaan tunnistaa etävastaanotolle soveltuvat tahdistinpotilaat ja kohdentaa resurssit tehokkaammin potilaille, jotka hyötyvät perinteisestä poliklinikkakäynnistä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimuksellisena kehittämistyönä. Datatyökalun avulla Sydänsairaalan tahdistinpotilaat, jotka eivät tuota hälytyksiä etäseurantajärjestelmään, voidaan tunnistaa luotettavasti ilman manuaalista työtä. Tämä mahdollistaa tahdistinkontrollikäyntien tarkemman kohdentamisen ja vapautuvaa hoitohenkilökunnan työaikaa voidaan hyödyntää muihin kliinisiin tehtäviin. Datatyökalun kehittämisprosessi ja periaatteet ovat sovellettavissa myös muihin sairaaloihin ja hyvinvointialueille. Työkalun käyttö lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tukee tiedolla johtamista, kun eri lähteistä kerätty tieto kootaan ja yhdistetään yhdelle alustalle.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Nykyinen työelämä vaatii työntekijältä riittävää työkykyä, jotta hän kykenee suoriutumaan työtehtävistään liiaksi kuormittumatta. Tays Sydänsairaalan palveluvastaava Sanna Niemelän ja fysioterapeutti Sofia Vernikosin YAMK-opinnäytetyön ”Henkilöstön työkyvyn tukeminen Sydänsairaalassa esihenkilön näkökulmasta” (hyvinvointipalvelujen johtamisen ja kehittämisen ylempi tutkinto-ohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli selvittää Sydänsairaalan palvelupäälliköiden ja palveluvastaavien valmiuksia ja koulutustarvetta tukea henkilöstön työkykyä sekä esihenkilöiden omaa työstä palautumista ja työkykyä.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa ja osittain Työterveyslaitoksen JACARDI-hankkeen kanssa. Tutkimuksen mukaan työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö, organisaation tarjoama tuki ja päivittäisen johtamisen merkitys edistävät esihenkilöitä henkilöstön työkyvyn tukemisessa. Esihenkilöt kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta työkykyjohtamiseen ja työyhteisötaitojen vahvistamiseen, jotta voivat tukea henkilöstön työkykyä paremmin. Tulevaisuudessa olisi tärkeää selvittää, miten aivoergonomian osuutta voitaisiin jatkossa vahvistaa esihenkilötyössä sekä miten esihenkilön oma työkyky vaikuttaa työkykyjohtamiseen ja hyvinvoivan työyhteisön muodostumiseen.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Uusi tutkimus tuo varmuutta sydänpotilaiden leikkaushoitoon: sydänkirurgiaan ja siinä tarvittavan sydän-keuhkokoneen käyttöön ei liity lisääntyvää potilaan syöpäriskiä. Tays Sydänsairaalan ja Tampereen yliopiston tutkijat olivat mukana laajoissa väestöpohjaisissa tutkimuksissa, joiden tulokset auttavat sydänkirurgeja tekemään potilaslähtöisiä leikkausmenetelmä- ja hoitopäätöksiä.

Vaikean sydäntaudin hoitaminen vaatii usein leikkauspäätöksen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen tukena voidaan käyttää sydän-keuhkokonetta turvaamaan potilaan verenkierto leikkauksen aikana, mutta sen pitkän aikavälin vaikutuksia terveyteen on pohdittu. Tamperelaiset tutkijat tekivät yhdessä ruotsalaisten kollegojen kanssa tutkimuksen, joka kattoi yli 127 000 sydänleikattua potilasta.

– Vaikka sydän-keuhkokoneen käyttö on yleistä, kliinikoille on tärkeää tietää, että leikkausmenetelmä on tutkitusti turvallinen myös pitkällä aikavälillä. Tulokset antavat leikkaustiimeille varmuutta tehdä potilaan tilanteeseen parhaiten sopivia päätöksiä, kertoo vastaava tutkija, sydän- ja rintaelinkirurgi Ari Mennander Tays Sydänsairaalasta ja Tampereen yliopistosta.

Sydänkirurgiaan ei liity lisääntyvää syöpäriskiä tai -kuolleisuutta

Tutkittujen sydänleikattujen potilaiden syöpään sairastavuus oli vähäisempi ja heillä oli vähemmän syöpäkuolemia kuin muilla vastaavan ikäluokan ihmisillä. Sydänleikattujen potilaiden seuranta-aika oli keskimäärin yli 9 vuotta, pisimmillään jopa 24 vuotta. Käytännössä syövän ilmaantuvuus oli sama riippumatta siitä, leikattiinko potilas sydän-keuhkokoneen avulla vai ilman.

– Sydänpotilas saa sairauteensa liittyvää elämäntapaohjausta, tietoa terveydentilastaan ja potilaskohtaisen lääkehoito- ja seurantasuunnitelman. Sairaalassa annettavan potilasohjauksen ja kokonaishoidon merkitys painottui tutkimustuloksissa, Mennander toteaa.

Sydän- ja verisuonitaudeilla sekä syöpäsairauksilla on usein samanlainen tausta ja tautihistoria, mikä liittyy länsimaisiin elämäntapoihin.

Ruotsalainen tutkimusaineisto auttaa suomalaisia

Suomalaissairaaloista on saatavissa vain pieni väestöpohjainen tutkimusmateriaali, joten tutkimuksessa käytettiin kaikki ruotsalaiset sydänkirurgiset yksiköt kattavaa Swedeheart-tutkimusmateriaalia 23 vuoden ajalta.

– Ruotsissa ja Suomessa on yhteneväinen sydänkirurgian hoitolinja. Tutkimuksissa olivat mukana kaikki ruotsalaiset sydänpotilaat, joille on tehty sydänleikkaus vuosina 1997–2020. Tutkimuksessa verrattiin sydänleikattuja potilaita ei-leikattuihin ruotsalaisiin ja sydän-keuhkokoneen käyttöä sepelvaltimotaudin hoidon osalta.

Tutkimukset on julkaistu arvostetuissa Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery– ja European Journal of Cardio-Thoracic Surgery -lehdissä vuonna 2025.

Lisätietoja

Ari Mennander, sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkäri, professori, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), ari.mennander@sydansairaala.fi

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehty tutkimus osoittaa, että ikääntyminen ei lisää potilaan riskiä saada vakava infektio sydämen tahdistintoimenpiteen jälkeen. Toimenpiteeseen liittyvät varhaiset infektiot ovat harvinaisia.

Tampereella toteutetussa laajassa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin Tays Sydänsairaalassa vuosina 2013–2021 tehdyn yli 8500 sydämen tahdistintoimenpiteen tuloksia varhaisen tahdistininfektion suhteen. Tutkimus osoitti, että vain 0,4 prosentissa toimenpiteistä ilmeni infektio kolmen kuukauden kuluessa.

– Tutkimus vahvistaa, että ikä ei lisää sydämentahdistimen infektioriskiä. Emme löytäneet infektioiden ilmaantumisessa merkittäviä eroja liittyen potilaan ikään, sukupuoleen, laitetyyppiin tai toimenpiteen kiireellisyyteen, kertoo infektiosairauksien erikoislääkäri Meeri Honkanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Varhaisinfektioiden riski on pieni

Tahdistinjärjestelmän infektoituminen on yksi merkittävimmistä hoidon komplikaatioista, sillä siihen liittyy merkittäviä kustannuksia ja sairastuvuutta. Infektion hoito vaatii yleensä tahdistinjärjestelmän poiston ja antibioottihoidon yhdistelmän.

– Sydänsairaalassa noudatetaan tarkkoja ohjeita infektioiden ehkäisemiseksi. Näistä huolimatta osa toimenpiteistä johtaa infektioon, vaikka infektion riski on yleisesti ottaen pieni. Infektion riskitekijät on tärkeä tunnistaa, jotta ehkäisytoimet voidaan kohdistaa oikein, toteaa kardiologian erikoislääkäri Essi Ryödi Tays Sydänsairaalasta.

Tays Sydänsairaalan rekisteritutkimus keskittyi erityisesti varhaisiin infektioihin, jotka ilmaantuivat alle 90 päivän sisällä laitteen asentamisesta tai vaihtamisesta. Jatkossa tutkimuksen havainnot voivat vaikuttaa infektioriskien arviointimalleihin.

Lisätietoja

Meeri Honkanen, infektiosairauksien erikoislääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala, p. 03 311 611 (vaihde), meeri.honkanen@pirha.fi

Tutkimusartikkeli on julkaistu Heart Rhythm 02 -julkaisussa: The effect of age on the risk of early cardiac implantable electronic device infection

Kuva on Tays Sydänsairaalan tahdistintoimenpidesalista.

Tays Sydänsairaalassa toteutettu tuore tutkimus vahvistaa, että jopa kolmasosa sydänperäisistä äkkikuolemista tapahtuu potilaille, joilla on diagnosoitu eteisvärinä. Tutkimus perustuu yli 21 000 suomalaisen sydänpotilaan seuranta-aineistoon 10 vuoden ajalta.

Eteisvärinä on aikuisten yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jossa sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja usein tarpeettoman nopeaksi.

– Eteisvärinän on epäilty lisäävän riskiä menehtyä sydänperäiseen äkkikuolemaan, mutta eteisvärinäpotilaat on toistuvasti suljettu pois monista aiemmista äkkikuolematutkimuksista. Tutkimuksemme tuo kansainvälisestikin merkittävää uutta tietoa eteisvärinän yhteydestä äkkikuolemiin, kertoo tutkimuksen vastuullinen tutkija, kardiologiaan erikoistuva lääkäri Jani Rankinen.

Äkkikuoleman riski kasvoi merkittävästi eteisvärinäpotilailla, joilla ilmeni seurannassa sairaalahoitoa vaativa sydämen vajaatoiminta. Tutkimukseen osallistuneille potilaille oli tehty sepelvaltimoiden varjoainekuvaus Tays Sydänsairaalassa vuosina 2007–2018. Tays Sydänsairaalassa tehdään vuosittain lähes 13 400 kardiologista tutkimusta ja toimenpidettä.

Äkkikuoleman riski ei koske kaikkia eteisvärinäpotilaita

Vaikka eteisvärinä on yliedustettu äkkikuolemaa edeltävissä rytmihäiriöissä, kaikki eteisvärinäpotilaat eivät kuole äkillisesti. Nyt julkaistun tutkimuksen 10 vuoden seurannassa potilaista, joilla oli seurannan alussa eteisvärinä, noin 7 % menehtyi äkillisesti. Vastaava luku muilla sydänpotilailla oli noin 4 %.

– Sydämen vajaatoiminta ja eteisvärinä esiintyvät yleensä yhdessä, mutta havaitsimme eteisvärinän ilmaantuvan usein ennen sydämen vajaatoimintaa. Tämä viittaa siihen, että eteisvärinä voi toimia varhaisena varoitusmerkkinä lähestyvästä sydämen vajaatoiminnasta ja äkkikuoleman riskistä, Rankinen toteaa.

Mitä potilaan tulisi tehdä?

– Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan kaikille eteisvärinäpotilaille tulisi tehdä sydämen ultraäänitutkimus. Tutkimuksessa voidaan paitsi poissulkea sydämen vajaatoiminta ja pumppausvajaus, myös havaita sydämen vajaatoiminnalle altistavia riskitekijöitä, kuten sydämen jäykistyminen tai sydänlihaksen paksuuntuminen esimerkiksi verenpainetaudin seurauksena, kertoo Rankinen.

Aikaisessa vaiheessa aloitettu tehokas lääkitys voi estää sydämen vajaatoiminnan kehittymistä ja siten myös vähentää äkkikuoleman riskiä. Mikäli sydämen vajaatoiminta kehittyy, siihen on saatavilla erittäin tehokkaita ja vaikuttavia lääkityksiä.

Hoitotuloksia seurataan aktiivisesti

Tays Sydänsairaalassa hoitosuositusten mukainen vajaatoiminnan lääkehoito on käytössä yli kolmella neljästä vajaatoimintapotilaasta jo osastolta kotiutuessa.

– Sydänsairaalassa sekä vajaatoiminnan että eteisvärinän hoito toteutuu erittäin hyvin ja voimme seurata hoitotulostemme kehitystä jatkuvasti, toteaa kardiologian professori, tutkimuspäällikkö Jussi Hernesniemi Tays Sydänsairaalasta.

– Seuranta on tärkeää, sillä mikäli eteisvärinää sairastavalle potilaalle ilmaantuu poikkeavaa rasitushengenahdistusta tai jalkaturvotuksia, on uusi kardiologin arvio ja sydämen ultraäänitutkimus paikallaan vajaatoiminnan poissulkemiseksi, Rankinen jatkaa.

Tutkimustulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Heart-lehdessä. Linkki Heart-lehden artikkeliin ”Atrial fibrillation and the risk of sudden cardiac death: incidence, impact and implications”

Lisätietoa

Jani Rankinen, tutkija, erikoistuva lääkäri (LT), Tays Sydänsairaala, p. 03 311 611 (vaihde), jani.rankinen@sydansairaala.fi

Jussi Hernesniemi, kardiologian professori, tutkimuspäällikkö Tays Sydänsairaala, p. 041 732 2932, jussi.hernesniemi@sydansairaala.fi

Tampereen yliopiston sydän- ja rintaelinkirurgian professoriksi on valittu sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja, dosentti Ari Mennander 1.7.2025 alkaen.

Ari jatkaa kliinisessä työssä Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkärinä Tampereen yliopiston professorin tehtävän ohella.

Lisätietoja

Ari Mennander, sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkäri, professori, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), ari.mennander@sydansairaala.fi

Miten liikkumisen tuomaa työhyvinvointia voidaan edistää hoitotyössä? Tays Sydänsairaalan fysioterapeutti Anna Kupilan YAMK-opinnäytetyön ”Liikkumisen merkityksiä hoitohenkilöstölle – ajatuksia liikkumisen ja työhyvinvoinnin edistämisestä” (liikunnanohjaajan ylempi tutkinto-ohjelma, terveys- ja kuntoliikunnan suuntautumisopinnot, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli selvittää, mitä ovat hoitohenkilöstön liikkumiselle antamat merkitykset sekä liikkumismotivaatiota edistävät ja vähentävät tekijät, entä millainen rooli liikkumisella on heidän arjessaan.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi ryhmittely hoitohenkilöstön liikkumiselle antamista merkityksistä. Organisaation johdon on mahdollista käyttää laadittua 4-osaista ryhmittelyä suunnitellessaan ja toteuttaessaan kohdennetumpia ja mahdollisesti kustannustehokkaampia työhyvinvoinnin, liikkumisen edistämisen ja työkyvyn tukemisen toimia.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Tays Sydänsairaala rakennutti aurinkovoimalan oman sairaalarakennuksensa katolle Tays Keskussairaalan kampuksella.

Vuosittain aurinkovoimala tulee tuottamaan Tays Sydänsairaalan noin yhden kuukauden kulutusta vastaavan sähkömäärän. Aurinkovoimalan lähes 300 aurinkopaneelia on asennettu kevään aikana ja aurinkosähkö hyödynnetään 100-prosenttisesti Sydänsairaalan omaan käyttöön.

– Selvitimme aurinkovoimalan rakennuttamisen osana ympäristövastuullisuuden suunnitelmaamme. Sairaalapalveluissa kulutamme paljon energiaa ja aurinkovoimala tulee jatkossa vähentämään Sydänsairaalan ostoenergian tarvetta. Laskennallisesti aurinkosähkö tulee kattamaan esimerkiksi Sydänsairaalan kaikkien toimipaikkojen röntgen- ja ultraäänilaitteiden sekä potilasvalvontamonitorien sähkönkulutuksen, kertoo varatoimitusjohtaja Aki Haukilahti Sydänsairaalasta.

Tays Sydänsairaalan sairaalarakennus on otettu käyttöön vuonna 2018. Aurinkovoimalan rakentamisesta vastasi ylöjärveläinen SolarCell Energiaratkaisut Oy. Voimalan toimitus koordinoitiin yhteistyössä Pirhan rakennuttamispalveluiden kanssa. Toteutuksessa on huomioitu esimerkiksi helikopterikentän sijainti viereisen D-rakennuksen katolla.
Sydänsairaalan tavoitteena on olla hiilineutraali oman toiminnan ja välillisten päästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoja

Aki Haukilahti, Sydänsairaalan varatoimitusjohtaja ja SK Hankintapalvelut Oy:n toimitusjohtaja, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi
Janne Björkengren, kehityspäällikkö, SK Hankintapalvelut Oy, p. 050 327 2440, janne.bjorkengren@sydansairaala.fi

Kuva: Aurinkopaneelit Tays Sydänsairaalan sairaalarakennuksen (N-rakennus) katolla. Kuva on otettu viereisen D-rakennuksen 8. kerroksesta. Taustalla näkyy Tampereen ammattikorkeakoulun rakennuksia sekä Kuntokadun ja Teiskontien risteysaluetta.

Sydänsairaalan vastuullisuusraportti vuodelta 2024 on julkaistu. Raportissa esitellään keskeiset vastuullisuuden osa-alueet ja miten olemme onnistuneet toteuttamaan strategiamme tavoitteita sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun osalta vuoden 2024 aikana.

Tutustu vastuullisuusraporttiin

Tays Sydänsairaalassa kardiologiaan erikoistuvan lääkäri Minna Järvensivu-Koivusen kardiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Sudden cardiac death in patients with previous acute coronary artery syndrome” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.3.2025 kello 12.00 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Minna Järvensivu-Koivunen selvitti väitöstutkimuksessaan äkillisen sydänkuoleman esiintyvyyttä ja sen riskitekijöitä. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy, ja äkillinen sydänkuolema on niistä pelätyimpiä.

Tampereen yliopistossa ja Tays Sydänsairaalassa tehty laaja, yli 10 000 sepelvaltimotautikohtauspotilaan rekisteritutkimus osoitti, että vaikka sydänsairauksien hoito on kehittynyt merkittävästi, äkillinen sydänkuolema on edelleen vakava uhka erityisesti henkilöille, joilla on ollut äkillinen sepelvaltimotautikohtaus. 12 vuoden jälkeen sepelvaltimotautikohtauksesta viisi prosenttia potilaista oli saanut äkillisen sydänkuoleman, ja noin 18 prosenttia sydän- ja verisuonikuolemista oli äkillisiä sydänkuolemia. Luvut ovat aiempia tutkimuksia alhaisemmat, mikä voi johtua parantuneesta ennaltaehkäisystä ja hoidoista.

Vaikka tilanne on parantunut, äkillinen sydänkuolema on yhä merkittävä kuolinsyy. Erityisen huolestuttavaa on, että sepelvaltimotautikohtauksen aikainen kammiovärinä tai -tiheälyöntisyys vaikuttaa olevan pitkäaikainen riskitekijä äkilliselle sydänkuolemalle potilailla, joiden sydämen vasemman kammion pumppauskyky on normaali tai vain lievästi alentunut. Tutkimus vahvistaa lisäksi, että aktiivinen tupakointi lisää merkittävästi äkillisen sydänkuoleman riskiä sepelvaltimotautipotilailla.

Järvensivu-Koivusen tutkimuksessa potilaiden EKG-tietoja analysoitiin myös kolmen eri koneoppimisalgoritmin avulla. Näin pyrittiin tunnistamaan äkillisen sydänkuoleman riskitekijöitä. Tulokset osoittivat, että koneoppimisen avulla voidaan parantaa äkillisen sydänkuoleman ennustettavuutta.

Vastaväittäjänä toimi professori Tuomas Rissanen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)