Sairaanhoitaja Janne Björkengren viihtyy uudessa Sydänsairaalassa

Janne Björkengren

Sydänsairaalan tahdistintiimin palveluvastaava arvostaa modernien työtilojen toimivuutta

Sairaanhoitaja Janne Björkengren on Sydänsairaalan tahdistintiimin palveluvastaava. Tiimiin kuuluu 14 sairaanhoitajaa ja viisi kardiologia.

– Tahdistintiimi työskentelee toimenpidesalissa, jossa potilaat saavat tahdistimen, sekä tahdistinpoliklinikalla, jossa tahdistimen saaneet potilaat käyvät jatkokontrolleissa, Björkengren kuvailee työtään.

Ennen uuden sairaalan valmistumista Sydänsairaalan tilat sijaitsivat eri rakennuksissa Taysin alueella. Björkengren kertoo, että potilaita kuljetettiin päärakennuksesta toimenpiteisiin kardiologiseen yksikköön ja taas takaisin osastolle päärakennuksen puolelle. Seuraavana päivänä potilas kuljetettiin jälleen kardiologiseen yksikköön, josta tämä pääsi kotiutumaan.

– Uudessa Sydänsairaalassa potilas saa kaiken hoidon samasta paikasta, hän sanoo.

Sairaalan suunnittelussa on ajateltu ennen kaikkea potilasta. Henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun.

– Hoitohenkilökunta toi toiveitaan ja ajatuksiaan esille kuukausittaisissa tiimipalavereissa sekä kehittämispäivissä, minkä jälkeen heidän toiveitaan välitettiin eteenpäin, Björkengren kertoo.

Onnistuneet ja toimivat tilat

Sydänsairaalan henkilökunta aloitti työt uudessa Sydänsairaalassa toukokuussa. Kun Janne Björkengren tutustui sairaalaan, ensivaikutelma uusista työtiloista oli myönteinen.

– Tilat vaikuttivat moninkertaisesti viihtyisämmiltä ja toimivammilta kuin ennen, hän kertoo.

Ennen muuttoa Björkengren odotti innostuneena, miten uudet tilat toimisivat käytännössä. Nyt hän on työskennellyt uudessa Sydänsairaalassa noin parin kuukauden ajan.

Miltä Sydänsairaalan uudet tilat tuntuvat?

– Tilojen toimivuus ja viihtyisyys pitivät paikkansa, niin kuin oletinkin. Potilaiden ei tarvitse enää kulkea rakennuksesta toiseen. Potilailta saatu palaute onkin ollut positiivista. Hetken vie vielä aikaa, että kaikki tavarat ovat paikoillaan, mutta hyvältä tosiaan näyttää, Björkengren kertoo.

Lue lisää

Sydän­sai­raa­lassa sydän­lää­kärit ja sydän­ki­rurgit tekevät edis­tyk­sel­listä yhteis­työtä

Sydänsairaala sai oman taideteoksen

Uusi Sydänsairaala on avattu

Kardiologin kesäterveiset sydänpotilaalle

Mansikoita

Sydänsairaalan kardiologi Pasi Lehto antaa vinkkejä sydänpotilaan kesän viettoon.

Sydän tykkää kesän lämpimistä säistä. Sopivan lämmin ilma laajentaa pintaverisuonia, laskee verenpainetta ja keventää sydämen työtä. Muutama asia on kuitenkin hyvä huomioida kesälaitumilla – etenkin jos olet sydänpotilas.

Ota taukoja paahteesta ja muista nesteytys

Kuuma ilma lisää nesteen haihtumista ja liika lämpö voi olla vaarallista. Kuumalla ilmalla kannattaakin hakeutua varjoon ja juoda riittävästi. Sydämen vajaatoimintapotilas voi kuumana päivänä vähentää nesteenpoistolääkkeen annosta tai juoda hieman rajoitusta isomman määrän nestettä.

Sopivasta lääkeannosvähennyksestä kannattaa kysyä edeltävästi neuvoa sydänhoitajalta tai lääkäriltä.

Vältä äkkinäisiä lämpötilan vaihdoksia

Jos kävely sujuu ongelmitta, on saunominen myös sydänpotilaalle sallittua ja terveellistä. Äkillisiä lämpötilanvaihdoksia tulee kuitenkin välttää ja saunasta uimaan siirtyminen kannattaa tehdä rauhallisesti ja vähittäin.

Nesteenpoistolääkkeitä voi lääkärin ohjeita noudattaen säännöstellä kuumuuden ja hikoilun mukaan, mutta muut lääkkeet tulee ottaa säännöllisesti ja ohjeiden mukaan.

Muista vielä nämä

Kun lähdet mökkimatkalle tai muualle kodin ulkopuolelle pidemmälle reissulle, muista ottaa riittävä määrä lääkkeitä mukaan koko matkan ajaksi.

Kesätunnelmaan liittyy suomalaisilla usein alkoholijuomien nauttiminen. Vakaassa sydäntilanteessa yksi tai kaksi annosta alkoholia satunnaisesti nautittuna ei ole haitallista, mutta päivittäin kaksi annosta on jo sydänpotilaalle liikaa.

Mukavaa ja leppoisaa kesää!

 

Sydänsairaalan kardiologi Pasi Lehto

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Kirsi Korpi

Koska tulisi lähteä liikkeelle sydäninfarktin jälkeen? Sydänsairaalan kardiologi Kirsi Korpi kertoo, mitä sydäninfarktipotilaan liikunnan aloittamisessa tulee ottaa huomioon ja millainen harjoittelu ja liikunta on hyväksi sydäninfarktin jälkeen.

Videolta löydät vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Riskiarvio sydäninfarktin jälkeen
  • Miten rasituskoe tehdään?
  • Koska sydäninfarktin jälkeen saa alkaa harrastamaan liikuntaa?
  • Hyötyliikunta sydäninfarktin jälkeen
  • Millainen harjoittelu on hyväksi sydäninfarktin jälkeen
  • Millaista liikuntaa tulisi välttää sydäninfarktin jälkeen?

Liikunta – energiaa, kuntoa ja terveyttä sydämelle

Pariskunta juoksulenkillä

Liikunta on tehokas keino edistää terveyttä

Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Oikein annosteltuna se vaikuttaa edullisesti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin. Säännöllinen liikunta ehkäisee verenpaineen kohoamista, parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, alentaa korkeaa kolesterolia ja auttaa painonhallinnassa. Liikunta lisää myös fyysistä ja psyykkistä jaksamista ja hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. Liikunnalla voidaan myös täsmälääkkeen tavoin ehkäistä tai hoitaa sairauksia.

Voimakastehoinen ja pitkäkestoinen urheilu muokkaa sydämen rakennetta ja johtaa sydämen sykkeen hidastumiseen levossa. Urheillessa sydän ja verenkiertoelimistö joutuvat ajoittain alttiiksi voimakkaalle rasitukselle. Tämä saattaa joissakin tilanteissa olla haitallista tai jopa vaarallista. Sydämen terveydestä kannattaakin pitää huolta ja tutkituttaa sen kunto tarpeeksi usein.

Kipeänä ei kannata kuntoilla

Kuntoilu saattaa olla vaarallista tulehdustautien yhteydessä. Erityisesti silloin, kun hengitystulehdukseen tai äkilliseen mahatautiin liittyy kuumetta, on sydänlihastulehduksen mahdollisuus olemassa. Potilaalla saattaa ilmetä pistävää kipua rinnassa sisäänhengittäessä tai asentoa vaihtaessa. Tauti voi olla myös oireeton. Kuntoilu sydänlihastulehduksen aikana tai pari viikkoa akuuttivaiheen jälkeen voi johtaa vaarallisiin rytmihäiriöihin. Sydänlihastulehdus todetaan yleensä sydänfilmillä (EKG:lla).

Aikuisiän urheilijoiden EKG-seulonta

Joissakin maissa käytetään sydänfilmiä seulontamenetelmänä aikuisiän urheilijoiden terveystarkastuksissa. Urheilijoiden yllättävissä äkkikuolemissa on usein kyse rakenteellisesta sydänviasta, jota ei ole diagnosoitu. Joissain tapauksissa tauti on pysynyt oireettomana tai urheilija ei ole osannut yhdistää rintatuntemuksia sydänsairauteen. Urheilijoilla on aina poikkeava EKG harjoittelun vaikutuksista johtuen. Tämän vuoksi EKG-seulontaa suositellaan etenkin urheilijoille, kuntoilijoille ja kuntoutusryhmille. Urheilijan EKG:n tulkinta ei ole helppoa. Usein pätevin henkilö tähän on urheilijansydämeen perehtynyt lääkäri, kuten urheilulääkäri tai kardiologi.

Sydänsairaan henkilön liikunta

Sydänsairaan on hyvä liikkua oman kuntonsa mukaisesti. Ennen aktiivisen kuntoilun aloittamista on suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa mahdollisista tutkimuksista kuten rasitustestistä. Myös asiantuntijat kuten urheiluun perehtynyt lääkäri ja fysioterapeutti auttavat mielellään löytämään turvallisen kuntoilumuodon.

EKG:n seulontapalvelut yksityishenkilöille, urheiluseuroille ja -opistoille

Kustannuksiltaan edullista EKG-seulontaa voidaan hyödyntää systemaattisesti myös aktiiviurheilijoilla ja ennaltaehkäistä näin esimerkiksi mahdolliseen sydämen rakennevikaan liittyvää äkkikuoleman riskiä. Myös yksityishenkilöt voivat tarkistuttaa sydämen tilansa hakeutumalla Sydänsairaalan yksityisvastaanotolle Tampereelle tai Helsinkiin.

Tays Sydänsairaala kehittää jatkuvasti toimintaansa ja etsii uusia edistyksellisiä tapoja tuottaa terveyttä ja hyvinvointia asiakkailleen. EKG-seulonnoissa yhteistyötä tehdään urheiluopistojen ja urheiluseurojen kanssa. Käytännössä asia hoidetaan niin, että urheiluopisto tai –seura tekee sopimuksen Sydänsairaalan kanssa EKG-analysointien tekemisestä. Urheiluopisto ottaa jokaiselta kuntoremonttikurssilleen tulevalta sydämen EKG:n. Se lähetetään etälääketieteen keinoin Sydänsairaalan kardiologin analysoitavaksi. Jos EKG:ssa on jotain normaalista poikkeavaa, on lääkäri yhteydessä välittömästi opiston yhteyshenkilöön ja henkilö lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

 

Kirjoittaja: Kjell Nikus, kardiologian  professori, osastonylilääkäri Tays Sydänsairaala

 

Varjoainekuvaus ja pallolaajennus Helsingin Sydänsairaalassa – potilaan kokemus

Sydänsairaalan potilas

Kotkalaiselle sähköasentajalle Seppo Lassylle tehtiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja pallolaajennus Helsingin Sydänsairaalassa kesällä 2017. Katso videolta toimenpiteen kulku ja potilaan kokemus hoidosta.

Sydänsairaalassa sydänlääkärit ja sydänkirurgit tekevät edistyksellistä yhteistyötä

Jari Laurikka

Sydänkirurgi Jari Laurikka arvostaa Sydänsairaalan dynaamista hoitokulttuuria

– Tämä on ehdottomasti ollut työelämäni paras muutto. Saimme modernin sairaalan ja kaikki potilaiden hoitoon liittyvät seikat sujuivat alusta asti hyvin ilman teknisiä ongelmia, sydänkirurgi Jari Laurikka kiittää uuden Sydänsairaalan käyttöönottoon liittynyttä suunnittelua ja toteutusta.

Sydänkirurgi Jari Laurikka on työskennellyt Taysissa 30 vuoden ajan. Sydänsairaalassa hän on ollut töissä sen perustamisesta saakka vuodesta 2004. Sydänsairaalan osastonylilääkärin pestin lisäksi hän on sydän- ja rintaelinkirurgian professori Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa.

– Työviikkooni mahtuu niin potilaiden hoitoa muutamana päivänä viikossa, opiskelijoiden opetusta, tieteellistä tutkimustyötä erilaisissa tutkimushankkeissa kuin opinnäytteiden ohjaustakin, Laurikka kertoo.

14 vuotta Sydänsairaalassa on sujunut hyvin, Laurikka sanoo. Häntä motivoi työssään erityisesti Sydänsairaalan edistyksellinen tapa toimia.

– Tämä on eräänlainen hoitokulttuurin kehittämö. Taysin Sydänsairaala on ensimmäinen suomalainen sydämen hoitoon erikoistunut sairaala. Kantavana ajatuksenamme on ollut alusta asti hoitaa sydänpotilaat samojen seinien sisällä.

Aiemmin eri rakennuksissa toiminut sairaala toimi samojen seinien sisällä henkisesti. Nyt sairaala on päässyt saman katon alle fyysisestikin, kun Sydänsairaala muutti uusiin tiloihin toukokuussa.

Sydänammattilaiset yhteistyössä

Sydänsairaalan toiminnan ytimessä on yhteistyö eri ammattilaisten kesken – potilaan hyväksi. Jari Laurikka on ollut alusta saakka mukana työryhmässä, joka raivasi pohjaa sydänkirurgien, kardiologien eli sydänlääkäreiden ja sydänanestesiologien yhteistyölle samassa yksikössä.

– Kun homma pyörii riippumattomasti omilla leikkaussaleilla, teho-osastolla ja anestesiologialla, työskentely ja hoito on tehokkaampaa. Tärkeää oli myös se, että henkilöstö on omaa, ei lainassa muilta osastoilta.

Laurikka korostaa, että myös ammattilaisten väliset raja-aidat ovat mataloituneet selvästi.

– Olemme vahvistuneet, kun kardiologit, anestesiologit ja kirurgit ovat läheisessä yhteistyössä. Hoidon suunnittelu ja toteutus on dynaamisempaa, kun olemme niin läheisesti toistemme kanssa tekemisissä. Olemme nyt uusien tilojen myötä myös konkreettisesti kollegoiden tavoitettavissa: jos kardiologilla on kirurginen ongelma, olemme lähellä.

Fyysinen läheisyys on potilaan etu

Hän kertoo, että aiemmin Sydänsairaalan tilat sijaitsivat Taysissa eri rakennuksissa. Fyysinen etäisyys osastolta toiselle saattoi olla 300 metriä. Kun konsultti sai kutsun ja käveli sairaalan halki, hän ehti saada matkan varrella monta uutta kutsua.

Uudessa Sydänsairaalassa asiat hoituvat sukkelammin, kun konsultti on “kulman takana”.

– Lisäksi kun työkavereita tulee käytävällä vastaan, kynnys kysyä kollegalta mielipidettä tai pyytää tarkistamaan potilaan tilanne on hyvin matala.

Hän huomauttaa, että sydämeen liittyvät hätätilanteet voivat olla hengenvaarallista.

– Myös elvytystilanteiden vuoksi on tärkeää, että emme ole koskaan kovin kaukana potilaista.

Oma sairaala hitsaa porukan yhteen

Jari Laurikka näkee uudessa Sydänsairaalassa myös muita etuja.

– Akuuteissa tilanteissa on hyvä, että meillä on oma sisäänkäynti ambulansseille, jolloin että potilas voidaan tuoda viivytyksettä hissillä suoraan hoitokerroksiin.

Myös potilaiden ja omaisten kulkemista helpottaa tieto, että hoito tapahtuu yhdessä ja samassa rakennuksessa. Eksymistä ei satu niin usein kuin ennen, Laurikka arvioi.

Hän mainitsee lopuksi myös sen, että oma uusi sairaala hitsaa henkilökuntaa yhteen.

– Olemme kaikki työssämme samojen asioiden äärellä. Ihmisiä on helppo motivoida, kun kaikki tietävät tekevänsä tärkeää työtä.

Lue myös nämä

Sydänsairaala sai oman taideteoksen

Uusi Sydänsairaala on avattu

 

Juha Heikkilä vahvistamaan Helsingin Sydänsairaalan kehittyvää toimintaa

Juha Heikkilä

Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Juha Heikkilä (s. 1962) aloitti toukokuussa 2018 Helsingin Sydänsairaalan toimintopäällikkönä. Hän tulee vahvistamaan Helsingin Sydänsairaalan kehittyvää toimintaa. Heikkilällä on laaja kokemus muun muassa sepelvaltimotaudin invasiivisesta hoidosta ja tahdistinhoidosta. Hän on toiminut aiemmin kardiologina Päijat-Hämeen Keskussairaalassa ja viimeksi HUSissa, Peijaksen ja Meilahden sairaalassa.

Sydänsairaalan asiakaslähtöinen hoitopolku tarjoaa mahdollisuuksia vastata joustavasti sydänpotilaiden kasvavaan hoidontarpeeseen. Helsingin Sydänsairaalan poliklinikalla tehdään sydämen ultraäänitutkimuksia, EKG-vuorokausirekisteröintejä (Holter), rasituskokeita ja sähköisiä rytminsiirtoja. Angiolaboratoriossa suoritetaan invasiiviset katetrisaatiot, kuten sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset. Tulevan syksyn aikana aloitetaan tahdistimien asennukset.

Historian havinaa Sydänsairaalasta

Lääkäreitä ja hoitaja sairaalan käytävällä

Yli 50 vuoden matka Tampereen ensimmäisestä sydänhoidon ja avosydänkirurgian pyhätöstä uuteen Sydänsairaalaan on ollut menestyksekäs ja nyt matka jatkuu aivan uudessa mittakaavassa. Sitä juhlistaaksemme julkaisemme kirurgian klinikan vuosien varrelta säilyneestä elokuvasta tehdyn lyhyen produktion.

Tampereen ensimmäinen avosydänleikkaus tehtiin vuonna 1966 tiimillä, jossa kirurgeina olivat ylilääkäri, dosentti Ville Autio ja osastonlääkäri Hannu Markkula.

 

Kahden sairaanhoitopiirin yhteinen omistajuus hyödyttää Sydänsairaalan potilaita

Ilpo Sirniö ja Hannu Juvonen

Sydänsairaalan kahden omistajatahon, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin (KHSHP) edustajat, Hannu Juvonen sekä Ilpo Sirniö, uskovat Tampereen uuden Sydänsairaalan parantavan entisestään kahden sairaanhoitopiirin yhteistyötä sekä sydänpotilaiden hoitoa.

Onnistunutta suunnittelua ja rakentamista

PSHP:n hallituksen monivuotinen jäsen, Ilpo Sirniö (sd), on ollut mukana päättämässä koko Taysin alueen uudistushankkeesta, jossa PSHP rakennuttaa kolme uutta sairaalarakennusta. Rakentaminen alkoi vuonna 2015, ja Sydänsairaala on suurhankkeen ensimmäinen valmis etappi.

– Sydänsairaalan rakentaminen on ollut oikein onnistunut projekti, hän sanoo.

Sirniön mukaan Sydänsairaalassa on ennakkoluulottomasti päätetty kokeilla uusia toimintamalleja, jotta potilaan hoitoketju olisi mahdollisimman sujuva ja laadukas.

Myös tilojen suunnittelu toimintojen tehokkuuden sekä potilasviihtyvyyden ja -turvallisuuden kannalta saa häneltä kiitosta.

– Myös Sydänsairaalan yhteishenki vaikuttaa hyvältä. Henkilöstö on otettu työn ja toimintojen suunnitteluun mukaan myönteisellä tavalla. Juna kulkee hyvin, kun ollaan avoimia ja tehdään yhteistyötä, Ilpo Sirniö lisää.

Uusi sairaala tuo hyvälle hoidolle näkyvyyttä

Sydänsairaala on julkisomisteinen osakeyhtiö, josta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri omistaa 94 prosenttia. Toinen omistaja on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, jonka omistusosuus on kuusi prosenttia.

Ilpo Sirniön kanssa samassa kokouspöydässä istuva KHSHP:n johtaja Hannu Juvonen kertoo, että omistajatahojen tehtävä on varmistaa yhdessä, että Sydänsairaala tuottaa sairaanhoitopiirien jäsenkuntien asukkaille hyvää sydänhoitoa kustannustehokkaasti niin, että se kykenee vastaamaan terveysalan kilpailuun.

Hannu Juvonen korostaa Sirniön tavoin uuden, modernin sairaalarakennuksen merkitystä.

– Uusi sairaala tarjoaa aina mahdollisuuden parantaa hoidon prosesseja ja laatua. Uudet tilat ovat myös sairaalan näkyvyyden ja maineen kannalta tärkeitä.

Yhteistyö on sydänpotilaiden etu

 Hannu Juvonen on ollut erittäin tyytyväinen yhteistyöhön PSHP:n kanssa Sydänsairaalan tiimoilta.

– Tavoitteenamme on huolehtia siitä, että sydänsairauksien hoito on saumaton kokonaisuus: hoito on laadukasta ja oikea-aikaista ja perustuu viimeisimpään tutkimustietoon ja teknologiaan.Tätä ajatusta Sydänsairaala on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään, ja KHSHP haluaa olla siinä mukana, Juvonen sanoo.

Kun kaksi sairaanhoitopiiriä yhdistää voimansa sydänhoidossa, potilas hyötyy. Sydänsairaalan toimipisteitä on voitu avata kahden maakunnan alueelle, jolloin potilaiden pääsy palveluiden äärelle helpottuu ja valinnanvapaus paranee.

Juvosen mukaan laajalle ulottuva ja kasvava organisaatio houkuttelee myös parhaita ammattilaisia hoitamaan potilaita. Lisäksi se kannustaa toiminnan kehittämiseen.

– Yhteistyö on sujunut niin hyvin, että kahden maakunnan sairaanhoitopiirit suunnittelevat entistä tiiviimpää kumppanuutta muillakin sairaanhoidon alueilla, Juvonen kertoo.

 

Kuvassa: Ilpo Sirniö (PSHP) ja Hannu Juvonen (KHSHP).

 

 

 

Sydänsairaala sai oman taideteoksen

Taideteos Tays Sydänsairaalan aulassa

Taysin uuden Sydänsairaalan aulan taideteos on julkistettu. Kuvataiteilija Kirsti Tuokon (s. 1943) teos on nimeltään ”Chillaa meidän kanssa”. Sydänsairaalan edustajista ja taidealan asiantuntijoista koostunut raati valitsi Tuokon teoksen tammikuussa 2017 useammasta vaihtoehdosta. Näyttävä teos on ripustettu aulan oikeanpuoleiselle seinälle.

Kansantaidetta ihmisistä

Tuokko kuvaa teoksessaan ihmishahmoja: muun muassa pikkutyttöjä, vanhoja naisia, nuoria miehiä sekä äidin ja lapsen. Toiset hahmot ovat Tuokolle tuttuja menneisyydestä, osa on peräisin muistoista ja mielikuvista.

–Päätin, että teoksen keskiössä on ihminen. Sitä voisikin kutsua kansankuvaukseksi.

Sairaalaan tilatun taiteen lähtökohdaksi ihmiset sopivat hyvin. Teoksesta huokuu inhimillisyys ja eletty, arvokas elämä.

Ihmisten kasvonpiirteet eivät ole tarkkoja – eikä niiden ole tarkoituskaan olla. Osa vaikuttaa vapautuneilta tai leikkisiltä, toiset keskittyneiltä tai huolestuneilta.

–Piirteitä merkittävimpiä ovat heistä huokuvat asenteet ja kehojen asennot. Ne kertovat ihmisen suhteesta ulkomaailmaan, Tuokko arvioi.

Tuokko toivoo, että teoksen katsojat keksivät ihmisille omat tarinansa. Tuokollakin on omansa: hän näyttää mummoa keltaisessa nutussa, joka on nostanut kätensä ilmaan.

–Hän tasapainottaa epävarmaa kulkuaan. Ja vanha nainen, jolla on kultaa hiuksissaan, odottaa aperitiivia, hän naurahtaa.

Lempeitä värejä ja kiiltävää pleksiä

Chillaa meidän kanssa on tekniikaltaan kiinnostava. Se koostuu kahdesta päällekkäisestä pleksilasilevystä. Taiteilija on uurtanut ihmisten muodot  kummallekin pleksille mattoveitsellä.

Myös pleksien väritys on merkityksellinen. Teoksen pohjasävy on rauhoittava hiekanruskea. Lisäksi siellä täällä on kirkkaita, puhtaita värejä. Tuokko kertoo, että hän sommitteli värit alemman pleksin nurjalle puolelle niin, että ne muodostavat ikään kuin oman abstraktin maailmansa teoksen lomaan.

–Pidän todella paljon rajuista väreistä. Tähän teokseen en kuitenkaan halunnut värityrmäystä, vaan päätin maalata lempeillä väreillä.

Tuokko pitää pleksin työstämisestä taiteessaan. Hänen mukaansa pleksin pinta on tärkeä osa työtä, ei pelkästään alusta taideteokselle. Se on laattamainen, joten sitä voi uurtaa, toisin kuin kangasta. Se on läpinäkyvää, joten kahden pleksin avulla saa aikaan tuplaviivan ja kerroksellisuutta. Tärkeää on myös pleksin  peilaavuus.

–Teos peilaa aina sen hetken ja tilan, kun sitä katsotaan ja tutkitaan. Katsoja voi nähdä itsensä kuvaamieni ihmisten joukossa.

Kirsti Tuokon Chillaa meidän kanssa -taideteoksessa pääosassa ovat ihmiset.

 

Uusi Sydänsairaala on avattu

Vierailijoita uuden sairaalan aulassa

Taysin Sydänsairaalan toiminta uudessa rakennuksessa on alkanut. Lue, miten sairaalan toiminnot on järjestetty uusissa, moderneissa tiloissa.

Taysin Sydänsairaalassa poliklinikat ottavat vastaan potilaita, ja toimenpide- ja leikkaustoiminta on päässyt käyntiin upouusissa tiloissa. Sydänsairaalassa korostuu potilaan hoitopolun sujuvuus. Tämä tarkoittaa sitä, että sairaalan toimintojen sijainti on suunniteltu hyvin tarkkaan.

Katutasolla astutaan sisään valoisaan ja viihtyisään aulaan. Tässä ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee sydänpoliklinikan 30 vastaanottohuonetta, missä potilaat pääsevät lääkärin vastaanotolle ja tutkimuksiin. Myös Hämeenmaan Sydänpiiri on muuttanut samaan kerrokseen. Nyt sydänpotilaat saavat neuvoja ja vertaistukea kotiutumiseen ja kuntoutukseen saman katon alta kuin hoitoakin.

Päiväosasto ja toimenpidesalit

Toisessa kerroksessa sijaitsevat päiväosasto ja toimenpidesalit. Siellä tehdään esimerkiksi varjoainekuvauksia ja rytmihäiriöiden katetrihoitoja.

Sairaalassa on paljon moderneja, hoitotyötä helpottavia moderneja ratkaisuja. Hoitotuolit on varattu potilaille, jotka eivät tarvitse makuupaikkaa hoidon ajaksi. Potilashuoneiden etuseinät taas on tehty lasista, jotta osaston keskellä sijaitsevasta valvomosta on suora näköyhteys potilaaseen. Potilaan yksityisyys on suojattu toimenpiteiden ajaksi, koska lasit voidaan himmentää.

Sydänsairaalan päiväosastolla saa hoitoa myös tuolipaikoilla
Sydänsairaalan päiväosastolla saa hoitoa myös tuolipaikoilla.

 

 

Toimintojen sijainnit suunniteltu tarkasti

Sydänsairaalassa kulkiessa tulee selväksi, kuinka tarkasti toimintojen sijoittelua on mietitty. Kun esimerkiksi potilasvalvomo on osaston keskellä ja muut toiminnot sen ympärillä, potilaiden siirrot ja henkilökunnan liikkuminen on tehokasta. Potilaan hoitopolku on ylipäänsä suunniteltu niin, että siirrot toimenpiteistä vuodeosastolle tapahtuvat miellyttävästi ja tehokkaasti.

Esimerkiksi hisseillä pääsee Sydänsairaalan omasta ambulanssihallista suoraan Sydänsairaalan eri kerroksiin ilman, että potilasta tarvitsee kuljettaa osastojen halki.

 

Teho-osasto ja leikkaussalit

Kolmannessa kerroksessa on neljä leikkaussalia. Niissä tehdään vaativat sydän- ja rintaelinkirurgiset operaatiot. Leikkaussalien läheisyydessä on myös teho-osasto ja vuodeosastot.

Leikkausosaston suunnittelu on yksi osoitus siitä, miten Sydänsairaalan suunnittelussa on ajateltu sekä potilaan parasta että henkilökunnan työn tehokkuutta. Leikkaussalit on sijoitettu kerroksen keskelle, joten potilaiden siirtäminen on mahdollisimman lyhytkestoista. Lisäksi salien välillä on varastotiloja, joiden kautta leikkaussalin välineistöä voidaan kätevästi täydentää.

Sydänsairaalan alle on rakennettu Taysin asiakkaita varten parkkihalli, joka avataan 2.5.2018. Parkkihalli on kätevä myös Sydänsairaalan asiakkaille, koska hissi vie potilaat ja omaiset hallista suoraan Sydänsairaalan aulaan. Myöhemmin valmistuvat myös rullaportaat rakenteilla olevaan uuteen Taysin päärakennukseen. Katso kartta sairaala-alueesta >

Sydänsairaalan teho-osastolle tulvii luonnonvaloa ikkunoista.
Sydänsairaalan teho-osastolle tulvii luonnonvaloa ikkunoista.
Toimenpidesalissa voidaan tehdä esimerkiksi tahdistuksia tai varjoainekuvauksia.
Toimenpidesalissa voidaan tehdä esimerkiksi tahdistuksia tai varjoainekuvauksia.

 

Suomalaiset antoivat ehdotuksia Sydänsairaalalle hoidon kehittämiseksi – tutustu valittuihin kehitysideoihin

Henkilökuntaa monitorointitilassa

Monet yleisöltä saadut kehitysideat tullaan toteuttamaan Sydänsairaalan toiminnassa tämän vuoden aikana ja huomioimaan toiminnan kehittämisessä jatkossa.

Sydänsairaala pyysi yleisöltä ideoita suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseksi loppuvuonna 2017. Kehitysehdotuksia tuli yhteensä 131 kappaletta. Kehitysideoissa korostuivat erityisesti sydänsairauksien ennaltaehkäisyn tukeminen, palvelujen helppo saatavuus ja yhteydenottokynnyksen madaltaminen.

Kampanja kehitysideoiden keräämiseksi on osa Sydänsairaalan asiakaslähtöistä toimintatapaa. Kampanjan avulla haluttiin antaa vapaa sana yleisölle ja kerätä käyttökelpoisia ideoita Sydänsairaalan toiminnan kehittämiseksi.

Ideoiden suuri määrä yllätti ja ilahdutti. Yleisesti eniten toivomuksia tuli asioinnin helpottamiseen ja tiedon saamiseen sekä sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvissä asioissa. Tämä kertoo siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, miten heidän terveyttään hoidetaan.

Sydänsairaalan työryhmä kävi kehitysehdotukset läpi ja valitsi joukosta ne, joiden edistämiseen Sydänsairaala sitoutuu. Osa kehitysehdotuksista otetaan käyttöön Tampereen Sydänsairaalan huhtikuun lopussa avattavissa toimitiloissa ja osa otetaan mukaan Sydänsairaalan toiminnan kehittämisen prosesseihin.

Yhteenveto valituista kehitysideoista sekä käynnissä olevat tai suunnitellut toimenpiteet ideoiden toteuttamiseksi on listattu alla. Ideoiden lähettäjät (suluissa ehdotuksen yhteydessä) ovat antaneet luvan ideansa julkaisuun.

EHDOTUS 1: Lisää tietoa sydänsairauksista

Monissa annetuissa kehitysehdotuksissa toistui toive saada lisää tietoa sydänsairauksista.

Enemmän tietoa oireista (Ossi Utti)

Luentoja sydämen huolenpidosta (Ritva Leino)

Sydänsairaalan hiljattain uudistetuilla nettisivuilla on Tietoa-osio, jota päivitetään ja täydennetään jatkossa säännöllisesti. Sydänsairaala julkaisee lisäksi asiantuntijavideoita ja järjestää yleisöluentoja, joiden avulla jaetaan tietoa sydänoireista ja -sairauksista.

Maksuttomilla yleisöluennoilla on puhumassa Sydänsairaalan asiantuntijat ja niihin on vapaa pääsy. Yleisöluentoja on järjestetty Pirkanmaalla ja Helsingissä ja niitä tullaan tämän vuoden aikana pitämään yhteistyössä myös Etelä-Suomen sydänyhdistysten kanssa. Yleisöluennot lähetetään Facebook-livelähetyksenä sekä taltioidaan ja jaetaan julkisesti, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua ja saada sitä kautta tietoa.

EHDOTUS 2: Aktiivinen ote sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn

Sydänsairauksien ennaltaehkäisyyn tuli runsaasti kehitysideoita. Positiiviset kannustimet, matala yhteydenottokynnys ja ennaltaehkäisevien neuvojen helppo saatavuus nousivat esille annetuissa ideoissa.

Riskiryhmiä tulisi innostaa kuntoilemaan eikä pelkästään määrätä lääkkeitä. Yhteistyötä voisi harkita paikallisten urheiluseurojen kanssa tai jakaa ”kuntoiluseteleitä”. (Christopher Sarkkinen)

Edistäisin ennaltaehkäisevää työtä, sillä osaan sydänsairauksien riskistä voimme vaikuttaa itse omilla valinnoillamme. Ennaltaehkäisevä toiminta pitäisi tuoda helposti saatavaksi esim. työpaikoille. Siellä voitaisiin järjestää esim. terveydenhoitajan vetämänä hyvinvointipäiviä. Lisäksi pitäisi olla olemassa jokin matalan kynnyksen tapa ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiselle, jos itse haluaisi tietoa esim. terveellisempien elämäntapojen tai painonpudotuksen kanssa. Terveydenhuollon ammattilaiseen voisi olla yhteydessä vaikka nimettömästi chatissa. (Taru Sarkkinen)

Panostaisin edulliseen matalan kynnyksen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Helposti saavutettaviin paikkoihin (esim. kauppakeskuksiin) voisi sijoittaa pieniä terveysneuvontapisteitä. Nämä toimisivat yhden luukun taktiikalla ja pystyisivät ohjaamaan ihmisiä tarvittaessa eteenpäin. Pisteissä voisi mittauttaa verenpaineen ja verensokerin ja juttelemaan terveydenhuoltoalan ammattilaisen kanssa. Helpottaisi esim. lapsiperheessä kun äiti sairastaa. (Maija Rahkonen)

Sydänsairaala tekee tällä hetkellä yhteistyötä Suomen Aikuisurheiluliiton kanssa osallistumalla SM-kisatapahtumiin sekä toimittamalla vuosittain pari asiantuntija-artikkelia liiton lehteen. Lisäksi halutaan jakaa tietoutta ja neuvoja siitä, miten sydänsairauksia voidaan elämäntapavalinnoilla ehkäistä.

Matalan kynnyksen yhteydenottoon ja palveluiden helppoon saatavuuteen Sydänsairaala on varta vasten kehittänyt Lähikardiologia-konseptin. Lähikardiologian ideana on se, että sydänsairauksien erikoislääkäri eli kardiologi löytyisi mahdollisimman läheltä ihmisiä.

Sydänpiirit ja -yhdistykset ovat tärkeitä kumppaneita joiden kanssa Sydänsairaala tekee yhteistyössä neuvontaa ja tarjoaa vertaistukea sekä keskusteluapua sydänsairauksiin liittyvissä asioissa. Sydänsairaala kehittää ja tiivistää tätä yhteistyötä entisestään. Hämeenmaan Sydänpiiri ry muuttaa Sydänsairaalan uusiin sairaalatiloihin Tampereella toukokuussa 2018. Muuton myötä erikoissairaanhoidon yksikkö ja potilasjärjestö toimivat samoissa tiloissa ensimmäistä kertaa Suomessa.

EHDOTUS 3: Uudet teknologiat käyttöön ja yhteydenotto helpommaksi

Erään ehdotuksen mukaan vastaanottotilat ja niissä vietetty aika tulisi käyttää paremmin hyödyksi sydänsairauksiin liittyvän tiedon jakamisessa.

Lääkärien/hoitajien vastaanotoille odottajien odotusajat ennaltaehkäisevään työhön hyötykäyttöön, esim. näyttöihin infovideoita, omatestejä odotusauloihin jne. Voisi hyödyntää myös esim. kiinteitä tabletteja tms. näihin. (Tiina Naskali)

Huhtikuun 2018 lopusta lähtien uusissa tiloissa toimivaan Tampereen Sydänsairaalaan on tulossa tabletit ja infonäytöt. Tablettien ja infonäyttöjen tarkoituksena on lisätä potilaskäynnin vuorovaikutteisuutta ja asiakasviestinnän mahdollisuuksia. Näitä voidaan käyttää myös yleisön ehdottamaan käyttöön.

Kehitysideoissa toistui myös internetin hyödyntäminen ja yhteydenoton helpottaminen esimerkiksi chatin kautta.

Nettipalvelu, jossa lääkäreiltä tai sairaanhoitajilta voisi kysyä mieltä askarruttavia asioita. Nettipalvelussa potilaalle vastattaisi tuntien sisällä ja tähän vastaukseen kuuluisi tieto siitä, kannattaako asialle varata lääkäriaikaa. (Silja Suomalainen)

Netti- tai puhelinpalvelu kerran viikossa, jotta voisi kardiologilta kysellä ja saada vastauksia mieltä askarruttaviin sydänoireisiin. (Leena Nousiainen)

Chättilääkäri/-hoitaja, jonka juttusille pääsee netissä vaikka ajanvarauksellakin nettipankkitunnuksilla yms tunnistautumalla. (Jonna Vainio)

Sydänsairaala kehittää parhaillaan puhelinpalveluaan ja internetsivuille tulevaa chat-toimintoa. Tavoitteena on ottaa molemmat käyttöön vuoden 2018 aikana. Toisaalta toivottiin, että omaseurantaan löytyisi helpotusta vaikkapa puhelinsovelluksesta.

Jouduin mittaamaan ja toimittamaan verenpainetietojani lääkärille jaksoittaisesti. Mittaaminen on ok, mutta kirjaaminen ja muistaminen oli mielestäni vaivalloista. Lähetin ne itselleni tekstarilla ja kirjasin verenpainekorttiin. Jos tätä saisi helpotettua, että saisi vaikka mobiilisovellukseen ne kirjattua. Seuraava askel olisi tietysti se, että mobiili hoitaa myös lähettämisen lääkärille mutta itse kaipasin ensi vaiheessa apua muistiinpanoihin ja sitten vaikka muistutusta, että muistaa mittauksen. (Katri Palokangas)

Sydänsairaala panostaa vahvasti digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Sydänsairaalassa on meneillään sähköisen asiointipalvelun esiselvitys. Esiselvityksellä muun muassa varmistetaan, että toteutettavat sähköiset palvelut ovat käyttäjälähtöisiä ja vastaavat potilaiden todellisuus tarpeisiin.

EHDOTUS 4: Enemmän yhteistyötä ja säännöllistä osaamisen kehittämistä

Yhteistyön lisääminen ja jatkuva osaamisen päivittäminen nähtiin keskeisenä osana terveydenhuollon kehittämistä.

Sydänsairaalan sivuosastojen perustaminen kaikkiin keskussairaaloihin ja yhteistyökumppanuutta. Koulutusta ja osaamista koko henkilökunnalle säännöllisesti. (Sirpa Laitamäki)

Yksi tärkeä Sydänsairaalan yhteiskunnallisista tehtävistä on ylläpitää korkeatasoista sydänsairauksien hoitamisen osaamista Suomessa. Tampereen Sydänsairaala toimii jo opetus- ja tutkimussairaalana. Lisäksi lähikardiologia-palvelua ja sujuvan hoitopolun mallia kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti sote-keskusten ja keskussairaaloiden kanssa.

Aktiivinen kehitystyö jatkuu Sydänsairaalassa

Vuoden 2017 lopussa tehty kampanja terveydenhuollon kehitysideoiden keräämiseksi on yksi osa Sydänsairaalan aktiivista kehitystyötä, joka tähtää sujuvan hoitopolun parantamiseen ja sydänsairauksien entistä parempaan hoitoon.

Sydänsairaala kiittää lämpimästi kaikkia kehitysideoita lähettäneitä. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin aktiivisuusrannekkeita ja palkinnon voittaneisiin henkilöihin on otettu yhteyttä henkilökohtaisesti.