Lähes kaikki Keski-Suomen kuntien terveysasemat ovat saaneet asiantuntijatueksi Sydänsairaala Novan lähikardiologin syyskuusta 2023 alkaen. Kun oman keskussairaalan kardiologi tekee sydämen perustutkimukset terveysaseman vastaanotolla, potilas välttyy matkustamiselta sairaalaan ja potilastiedot siirtyvät sujuvasti hyvinvointialueen sisällä.

Lähikardiologipalvelussa Sydänsairaala Novan kardiologi tutkii ja hoitaa sydänpotilaita Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemilla, pois lukien Hankasalmi, Jyväskylä, Jämsä, Muurame, Uurainen ja Äänekoski. Näiden kuntien lähikardiologia on järjestetty muuten kuin Sydänsairaalan toimintana.

– Sydänsairaalan kardiologit pitävät vastaanottoa kullakin terveysasemalla 1–2 päivänä kuukaudessa. Potilaat ohjautuvat lähikardiologin arvioon terveysaseman yleislääkärin lähetteellä. Vastaanotolla tutkitaan esimerkiksi sydämen sivuääniä sekä sydämen vajaatoiminnan ja läppävikojen epäilyjä, kertoo kardiologian toimintopäällikkö, ylilääkäri Jarkko Niva Sydänsairaala Novasta.

– Lähikardiologipalvelu vähentää potilaan matkustustarvetta ja siitä aiheutuvia kuluja. Sydänsairaalan ja terveysasemien kannalta on hyvä, että voimme tarjota tasalaatuista hoitoa, josta vastaavat yhteistyössä oman alueen erikoissairaanhoito ja avohoidon perustaso.

Sydänsairaalan lähikardiologit konsultoivat tarpeen mukaan terveysaseman muita asiantuntijoita.

– Kun hyvinvointialue vastaa potilaan hoidosta sekä terveysasemalla että sairaalassa, potilaan lähtötilanteen tietoja voidaan hyödyntää tehokkaammin sekä hoidon tarpeen arvioinnissa että jatkohoidon suunnittelussa, toteaa alueylilääkäri Ilkka Käsmä Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Lisätietoja

Jarkko Niva, toimintopäällikkö, ylilääkäri, p. 014 269 1811 (vaihde), jarkko.niva@sydansairaala.fi

Terveydenhuoltoalalla sanelu on yksi tehokkaimmista tavoista dokumentoida lääketieteellisiä analyyseja ja raportteja potilaskertomukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjojen määritys edellyttää, että terveydenhuollon yksikön tulee pitää jokaisesta potilaasta jatkuvaa, aikajärjestyksessä etenevää potilaskertomusta.

Viime vuosina puheentunnistus on korvannut suurimmaksi osaksi perinteisen sanelun eri terveydenhuollon yksiköissä. Puheentunnistusteknologia mahdollistaa lääkäreiden puheen dokumentoinnin suoraan potilaskertomukseen ilman tekstinkäsittelijöiden lisätoimia. Tays Sydänsairaalassa puheentunnistuksen käyttöönotto käynnistyi pienimuotoisesti syyskuussa 2022 ja sen kokonaisvaltainen käyttö aloitettiin lokakuussa 2022. Puheentunnistus muutti sairaalan osastonsihteerien työnkuvaa, kun sanelun purku jäi pois työtehtävistä.

Osastonsihteereiden työnkuvien muutosprojekti Tays Sydänsairaalassa on erittäin merkittävä. Tays Sydänsairaalan palveluvastaava Jenni Heleniuksen AMK-opinnäytetyön (liiketalouden koulutus, tradenomi) tavoitteena oli selvittää Tays Sydänsairaalan osastonsihteerien uusia työnkuvia puheentunnistuksen käyttöönoton jälkeen ja miten osaaminen varmistetaan siirryttäessä uusiin työtehtäviin.

Tutkimustulokset osoittivat, että osastonsihteerit olivat valmiita työnkuvien muutokseen. Tulokset antoivat merkittäviä ja arvokkaita lähtökohtia uusien tehtävänkuvien suunnitteluun. Projektin onnistuttua kokonaisuudessaan ei yhdenkään Tays Sydänsairaalan osastonsihteerin työsuhdetta tarvitse päättää töiden loppumisen vuoksi. Lääkäreille ja hoitajille välittömään potilastyöhön vapautunutta aikaa tullaan arvioimaan jatkotutkimusaiheena.

Lue lisää opinnäytetyöstä Hämeen ammattikorkeakoulun sivuilta (linkki)

Sydänsairaalassa on kehitetty Omasydän-sovellus sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoidon tueksi. Omasydän on potilaalle maksuton mobiilisovellus, jonka avulla potilaat valmistautuvat sydäntoimenpiteeseen Sydänsairaalassa ja saavat tukea sairaalahoidon jälkeiseen arkeen. Omasydän-sovelluksen käyttö tulee korvaamaan perinteisiä kontrollikäyntejä hyvinvointialueiden sote-asemilla.

Omasydän-sovellus on otettu käyttöön Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä, joiden alueella yli 2000 asukasta sairastuu sepelvaltimotautiin vuosittain.

– Sepelvaltimotauti on elinikäinen sairaus, jonka hoito ei pääty sairaalakäyntiin. Omasydän-palvelu on suunniteltu sepelvaltimotautipotilaiden omahoidon tsemppaajaksi, joka on aina mukana puhelimessa. Tavoitteena on auttaa potilasta saavuttamaan lääkehoidon ja elintapojen tavoitteet, jotka olemme yhdessä asettaneet. Omasydän mahdollistaa potilaille myös suoran yhteydenpidon hoitohenkilökunnan kanssa, kertoo projektipäällikkö Päivi Joutsenkoski Sydänsairaalasta.

– Omasydän-sovelluksella potilas vastaa säännöllisesti sairauden riskitekijöihin liittyviin kyselyihin ja sen perusteella saa tarvittaessa digihoitajalta yksilöllisiä hoito-ohjeita. Jokaisella potilaalla on vastuu omasta hoidostaan, ja me haluamme tukea hyvää arkea sepelvaltimotaudin hoito huomioiden, Joutsenkoski jatkaa.

Sydänhoitoa hyvinvointialueen yhteistyönä

Omasydän-sovellus on ensimmäinen merkittävästi erikoissairaanhoidon ja avohoidon perustason rajoja ylittävä etähoitopalvelu. Tavoitteena on, että jatkossa esimerkiksi sydäninfarktipotilaiden 3 ja 12 kuukauden kontrollikäynnit sosiaali- ja terveysasemilla eli entisissä terveyskeskuksissa korvautuvat Omasydämen ohjaamilla laboratoriokäynneillä ja hoidon seurannalla.

Hyvinvointialueiden käynnistyttyä erikoissairaanhoito voi hoitaa osan sote-asemien tehtävistä. Etähoitopalvelu täydentää perinteistä sairaalahoitoa ja vastaanottokäyntejä.

– Hyvinvointialueella yhteisenä tavoitteena on sepelvaltimotaudin riskitekijöiden saaminen tavoitetasolle ja sydänterveyden parantaminen. Sovelluksen avulla voimme tarjota aiempaa tiiviimpää ja yksilöllistä tukea, jonka potilaat ovat kokeneet tarpeelliseksi sairauden hoidossa, kertoo lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Omasydän-sovelluksen kautta Sydänsairaala saa myös tärkeää tietoa sepelvaltimotautia sairastavien elämänlaadusta, mikä on oleellinen osa hoidon vaikuttavuuden arviointia koko hyvinvointialueella.

Lisätietoja

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Kuva: Tays Sydänsairaalan toimenpidesalissa kardiologi ja sairaanhoitaja tekevät potilaalle sepelvaltimoiden varjoainekuvausta.

Tays Sydänsairaalan sairaanhoitajat kouluttautuivat tekemään sydänpotilaille ultraäänitutkimuksia, jotka kuuluvat perinteisesti kardiologien tehtäviin. Ultraäänitutkimus on yksi tavanomaisimmista sydämen tutkimusmenetelmistä. Laajeneva työnjako sairaanhoitajien ja lääkärien välillä hyödyntää ja motivoi molempia asiantuntijoita.

Tays Sydänsairaalassa jo kaksi sairaanhoitajaa tekee ultraäänitutkimuksia, joita on edeltänyt sonograaferin täydennyskoulutus. Sydämen ultraäänitutkimus on teknisesti haastava tehtävä, joka vaatii aktiivista käytännön harjoittelua.

– Ultraäänitutkimus vaatii silmän ja käden koordinaatiota, jota ei saa muuten kuin tekemällä, ja laajaa teoreettista osaamista. Koulutuksen suorittamiseen sisältyy 250 tehtyä tutkimusta ja näyttötutkinto. Tällä hetkellä teen ultraäänitutkimuksia sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille ja kontrolloin lieviä läppävikoja, mutta tutkin myös lähetepotilaita, joilta haetaan esimerkiksi syytä sydämen sivuäänelle, kertoo sairaanhoitaja Heidi Pekkanen, joka on Paula Kahrobaien ohella toinen Tays Sydänsairaalan ensimmäisistä sonograafereista.

– Poliklinikan vastaanotolla teen samat hoitajan tehtävät kuin aiemmin, mutta lisäksi ultraäänitutkimuksen ja siihen liittyvän lausunnon. Kardiologilla on hoidollinen vastuu, joten hän tapaa potilaan, antaa diagnoosin ja määrää hoidon tutkimusten perusteella, Pekkanen toteaa.

Tavoitteena tehtäväkuvien laajentaminen

Sydänsairaalassa kardiologit tekevät ultraäänitutkimuksia jatkossakin, vaikka tavoitteena on laajentaa sairaanhoitaja-sonograaferien osaamista myös muihin potilasryhmiin.

– Sairaanhoitajamme ottavat sydänpotilailta hyviä ja laadukkaita ultraäänikuvia, mikä on hoidon kannalta erittäin tärkeää. Samalla kardiologien työaikaa vapautuu muuhun työhön, toteaa kardiologian avohoidon toimintojohtaja Tero Penttilä Sydänsairaalasta.

– Koemme tärkeänä mahdollistaa sairaanhoitajien lisäkouluttautumisen sekä kehittää työnkuvia kardiologien, sairaanhoitajien ja osastonsihteerien välillä. Asiantuntijasairaanhoitajien tehtäviä on jo vahvistettu poliklinikalla esimerkiksi sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja sydämentahdistimien etäseurannassa sekä rytmirekisteröintien lausunnassa.

Lisätietoja

Tero Penttilä, kardiologian avohoidon toimintojohtaja, osastonylilääkäri, Sydänsairaala, p. 041 732 1103, tero.penttila@sydansairaala.fi

Etäpalvelut ovat lisääntyneet terveydenhuollossa korona-aikakauden myötä ja tulleet jäädäkseen osaksi terveydenhuoltoa. Sydänsairaalan kuntoutusohjauspalveluissa etäpalvelutoiminta nähtiin mahdollisuutena laajentaa palvelua potilaan eduksi.

Etäpalveluista saatavat hyödyt ilmenevät potilaille mm. ajan ja matkakustannusten säästöinä sekä palvelun saatavuuden helpottumisena. Ammattilaisille etäpalvelu mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön ja kohderyhmän paremman saavutettavuuden. Etäpalveluissa huomioitavia asioita on lukuisia. Terveydenhuollon ammattilaisen tulee myös arvioida, sopiiko suunniteltu palvelu etäpalveluna toteutettavaksi juuri tietylle potilaalle, kerrotaan Tays Sydänsairaalan kuntoutussuunnittelija Tiina Heinosen opinnäytetyössä (kuntoutuksen ohjaajan ylempi tutkinto-ohjelma, monialainen kuntoutus).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli ratkaista teoreettisen tiedonhaun ja palvelumuotoilun menetelmin, mitä sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutusohjauksen etäpalveluja suunnitellessa tulee huomioida ja millainen on ko. potilasryhmän kuntoutusohjauksen etäpalvelutoimintamalli.

Kehittämisen työryhmän muodostivat Sydänsairaalan kuntoutussuunnittelijat, jotka tekivät moniammatillista yhteistyötä Sydänsairaalan muiden ammattilaisten kanssa. Jatkossa toimintamallia on tarkoitus soveltaa kaikkiin Sydänsairaalan yksiköihin ja niissä hoidettuihin potilasryhmiin. Toimintamallia voidaan hyödyntää myös muualla terveydenhuollossa kuntoutusohjauksen etäpalveluja kehitettäessä.

Lue lisää opinnäytetyöstä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivulta (linkki)

Sydänsairaalan ensimmäinen vastuullisuusraportti valmistui tilanteessa, jossa kaikki vastuullisuuden osa-alueet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Terveydenhuollon hoitoon pääsyssä on vakavia ongelmia ja työntekijöiden riittävyys uhkaa jo sairaaloiden toimintaedellytyksiä.

Sydänsairaalan vastuullisuusraportissa vuodelta 2022 näkyvät potilaiden hoitoon pääsyyn, hoidon vaikuttavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin tehdyt panostukset. Yksi tulevista haasteista on ekologisen vastuullisuuden kattavampi huomioiminen sairaalan toiminnassa.

– Perustehtävämme on sydänpotilaiden hyvä hoito, mutta toiminnallamme on vaikutuksia myös ympäröivään yhteiskuntaan. Yli 700 asiantuntijan työnantajana vaikutamme monella tavalla työntekijöidemme arkeen ja toiminta-alueemme elinkeinoelämään. Vastuullisuusraportissa kerromme, miten olemme osaltamme onnistuneet tavoitteiden saavuttamisessa ja missä meillä on edelleen parannettavaa, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

– Työtyytyväisyys on Sydänsairaalassa hyvällä tasolla, varsinkin kun huomioimme koronapandemian raskaat vaikutukset ja monella tavalla synkistyneen maailmantilanteen. Raportissa näkyy muun muassa panostamisemme henkilöstömäärään, työtehtäviin ja työterveyshuoltoon.

Vuoden 2022 ylpeydenaiheita ovat esimerkiksi Sydänsairaalan hyvä hoitoon pääsyn tilanne, asiakastyytyväisyyden NPS-luku 95, työntekijöiden suositteluhalukkuus eNPS 30 ja sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurantapalvelulle myönnetty vaikuttavuustekopalkinto.

– Haluamme parantaa tuloksiamme kaikilla vastuullisuuden osa-alueilla. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin etenemisen ehkäisemisessä aiomme olla Suomen paras.

Ekologinen vastuullisuus vaatii lisätyötä

Sairaaloissa tehtävä hoitotyö tuottaa päivittäin valtavan määrän jätettä. Esimerkiksi kierrätystä on tehostettava entisestään ja hankinnoissa on haettava ekologisempia vaihtoehtoja.

– Terveyspalveluiden hiilijalanjälki on huomattava ja sairaala kuluttaa paljon energiaa, mikä korostaa terveydenhuollon ympäristövastuun tärkeyttä. Kun huomioidaan julkisen talouden haasteet, emme voi ohittaa myöskään taloudellisen vastuullisuuden merkitystä, Lehto korostaa.

Sydänsairaalan vastuullisuusraportti 2022 (linkki sivulle)

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Sydänsairaalassa kehitetty Omasydän on potilaalle maksuton etähoitosovellus, joka on avattu sepelvaltimotautia sairastaville potilaille. Sovelluksen avulla keskisuomalaiset potilaat paitsi valmistautuvat tulevaan sydäntoimenpiteeseen Sydänsairaala Novassa, myös saavat tukea sairaalahoidon jälkeiseen arkeen. Etähoito-ohjelman käyttö tulee korvaamaan esimerkiksi kontrollikäyntejä hyvinvointialueen terveyskeskuksissa.

Keski-Suomessa käyttöönotetun Omasydän-mobiilisovelluksen tavoitteena on sitouttaa sepelvaltimotautipotilaat itsensä hoitamiseen jo ennen sovittua sydäntoimenpidettä sekä sen jälkeen. Jatkossa pyritään myös keventämään painetta toistuviin kontrollikäynteihin perusterveydenhuollossa.

– Omasydän-palvelu on kehitetty potilaiden omahoidon tsemppaajaksi, joka on aina mukana puhelimessa. Sovelluksesta löytyvät kätevästi potilaan omat toimenpideajat sekä hoitoon liittyvät ohjeet ja kyselyt. Sovelluksen kautta lähetämme myös muistutuksia hoidon eri vaiheista. Jokaisella potilaalla on vastuu omasta hoidostaan, ja me haluamme tukea hyvää arkea sepelvaltimotaudin hoito huomioiden, kertoo kardiologian avopalvelujen sairaanhoitaja Tuula Rintala Jyväskylän Sydänsairaala Novasta.

Omasydän-sovelluksella potilas vastaa säännöllisesti sairauden riskitekijöihin liittyviin kyselyihin ja saa vastausten perusteella yksilöllisiä hoito-ohjeita.

– Sydänterveyttä edistävillä elämäntavoilla on suuri merkitys sepelvaltimotaudin hoidossa. Tarkoituksena on auttaa potilasta saavuttamaan lääkehoidon ja elintapojen tavoitteet, jotka olemme yhdessä asettaneet, Rintala jatkaa.

Sydänhoitoa hyvinvointialueen yhteistyönä

Uudenlainen palvelu tiivistää entisestään Keski-Suomen hyvinvointialueen eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

– Omasydän-sovellus on ensimmäinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajoja ylittävä ja integroiva etäpalvelu potilaille, joiden hoidosta vastaavat sekä sairaala että terveyskeskus. Etähoito-ohjelma täydentää perinteistä sairaalahoitoa ja vastaanottokäyntejä, kertoo palvelujohtaja Kai Nyman Sydänsairaala Novasta.

Sydänsairaalassa on jo käytössä tahdistin-, vajaatoiminta- ja sepelvaltimotautipotilaiden etäseurantapalvelut, mutta myös perinteisiä vastaanottoja kehitetään. Vuosi sitten Sydänsairaala Novassa avattiin ohjauspoliklinikka sepelvaltimotautiin vastasairastuneille potilaille. Ohjauspoliklinikan avaaminen paransi osaltaan potilaan hoitoon liittyvää yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja järjestöjen välillä, mikä tukee myös hyvinvointialueen toimintaa.

Lisätietoja

Kai Nyman, aluepalvelujen palvelujohtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala (Nova ja Hämeenlinna), p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Anna palautetta ja auta meitä parantamaan verkkosivujamme!

Olemme avanneet verkkosivujemme www.sydansairaala.fi kävijäkyselyn, johon voit vastata 29.2.2024 saakka. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin.

Vastaa kyselyyn (linkki)

MET (Medical Emergency Team) on sairaalan sisäinen moniammatillinen ensihoitoryhmä, jonka toiminnan tarkoituksena on tarjota tehohoitotasoista hoitoa peruselintoimintojen häiriöiden vuoksi voinniltaan huononeville potilaille.

Sydänsairaalassa tutkitut MET-hälytykset koskivat pääasiassa kardiologisia päivystyspotilaita ja kirurgisia elektiivisiä (kiireettömiä, ei-päivystyksellisiä) potilaita, kerrotaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Jonna Nykäsen opinnäytetyössä (kliinisen asiantuntijan ylempi tutkinto-ohjelma, akuuttihoitotyö). Kyseiset potilasryhmät ovat Sydänsairaalalle tyypillisiä, mikä johtuu kardiologisten potilaiden päivystyksellisestä hoidosta ja avosydänleikkauksiin keskittyvästä elektiivisten, kirurgisten potilaiden sairaalahoidosta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Sydänsairaalan MET-hälytykset rekisteriaineiston perusteella vuosilta 2020–2021. Lisäksi tavoitteena oli selvittää osastosiirtojen toteutumista ja lääkäreiden osallisuutta MET-hälytyksillä sekä muodostaa kokonaiskuva MET-toiminnasta ja sen mahdollisista erityispiirteistä. Aineistona opinnäytetyössä käytettiin Sydänsairaalan hallinnoimaa rekisteriaineistoa.

MET-hälytyksen suurimmat syyt olivat verenkierto, hengenahdistus, tajunta ja rytmi. Sekavuus hälytyksen syynä koski elektiivisiä kirurgisia potilaita, kun taas huoli liittyi päivystyksellisiin kardiologisiin potilaisiin. Valtaosa Sydänsairaalan elvytyksistä oli valvonta- ja teho-osastolla.

Opinnäytetyön perusteella saatua yksityiskohtaisempaa tietoa voidaan hyödyntää Sydänsairaalan MET-ryhmän koulutuksissa ja toiminnan kehittämisessä.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta

Vaikuttavuusseura ry palkitsi sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden etähoito-ohjelman Vuoden vaikuttavuustekona. Raati kiitti Sydänsairaalan kehittämän etäpalvelun kohdistumista kansansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti merkittävään potilasryhmään. Vaikuttavuuslähtöisen palvelun päätavoite on potilaalle tuotettu terveyshyöty ja sen seurauksena kustannusvaikuttavuuden parantaminen.

Vuoden vaikuttavuusteko -kilpailuilla Vaikuttavuusseura ry haluaa nostaa esiin asioita, toimia, innovaatioita ja onnistumisia, joilla edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta Suomessa. Palkinnot jaettiin Mediuutisten Vaikuttajagaalassa 2. joulukuuta 2022. Vuoden vaikuttavuusteot jakautuivat kolmeen kategoriaan, joista Sydänsairaala palkittiin palvelut-kategoriassa.

Palkinnon perustelujen mukaan ”Sydänsairaalan etähoitopalvelukonsepti on moderneja välineitä ja mahdollisuuksia vaikuttavasti hyödyntävä, kohdennettu hoito-ohjelma, jossa etähoitosovelluksen ja laitteiden avulla vajaatoimintapotilaita voidaan systemaattisesti etäseurata ja -hoitaa. Konseptin selkeänä vaikuttavuustavoitteena on suuri terveyshyöty. Toiminta on skaalattavissa oleva ja ratkaisuna innovatiivinen sekä käytännöllinen.”

Palvelun taustalla hoitopolkuanalyysi

Sydämen vajaatoiminta on lähes aina elinikäistä lääke- ja muuta hoitoa vaativa, vakava sairaus. Suuren potilasryhmän hoito aiheuttaa runsaasti hoitotapahtumia niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Vajaatoimintaa sairastavien potilaiden on osoitettu hyötyvän muun muassa lääkehoitoon sitoutumisesta, fyysisestä harjoittelusta ja päivittäisestä painon seurannasta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen kannattaa erityisesti panostaa. Sydänsairaala on tunnistanut, että etätuki on oivallinen tapa tukea potilaita näillä osa-alueilla.

Vuosina 2016–2017 Sydänsairaala teki hoitopolkututkimuksen, jossa todettiin, että 35 % potilaista joutuu päivystyshoitoon 30 päivän sisällä vajaatoimintadiagnoosista. Mallilaskelmat Sydänsairaalan teettämästä hoitopolkuanalyysista viittasivat etähoito-ohjelmien merkittävään hyötypotentiaaliin. Yli 3000 hoitojakson analyysi osoitti hoitopoluissa epäkohtia, joiden korjaaminen johtaisi todennäköisesti kiireellisten ja päivystyskäyntien sekä sairaalahoitojaksojen vähenemiseen.

– Sydänsairaala kehitti ja pilotoi digitaalisiin työkaluihin perustuvan CHF-potilaiden etähoito-ohjelman, jonka vaikuttavuutta arvioitiin ensi kertaa syksyllä 2021. Rekisteritutkimuksen aineistossa etäseurantapotilaiden päivystyksellisiä käyntikirjauksia kertyi vuositasolla 42 % vähemmän etäseurannan aikana kuin sen ulkopuolella, kertoo palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan kehitysjohtaja Janne Hulkkonen.

Tällä hetkellä 82 % Sydänsairaalan etähoito-ohjelmassa mukana olevista vajaatoimintapotilaista on sitoutunut hoito-ohjelmaan.

– Terveydenhuollon toiminnan tavoitteena tulee olla vaikuttavien eli terveyttä parantavien palveluiden kehittäminen ja käyttäminen. Vaikuttavuusseuran myöntämä palkinto palvelut-kategoriassa on oiva osoitus Sydänsairaalan kyvykkyydestä tällä tärkeällä alueella. Hienoa työtä, josta kiitos kuuluu etähoito-ohjelman kehitystiimille ja kaikille vajaatoimintapotilaiden hoitoon osallistuville, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Lisätietoja

Janne Hulkkonen, kehitysjohtaja, Sydänsairaala, p. 041 730 2276, janne.hulkkonen@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Lue lisää

Vuoden Vaikuttavuusteot 2022 on valittu (Vaikuttavuusseuran tiedote)

Sosiaali- ja terveysalalla etätyön tekeminen on lisääntynyt viime vuosina ja kokemukset etätyöstä ovat pääosin myönteisiä.

Myös Sydänsairaalassa erityisesti fysioterapeuttien ja hoitajien etätyömahdollisuuksia tulisi lisätä, todetaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitajien Reija Keskisen ja Laura Pennasen opinnäytetyössä (sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa etätyön toteutumista, etätyöntekijöiden työhyvinvointia ja etäjohtamista Sydänsairaalassa. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Sydänsairaalalle etätyön ja etäjohtamisen nykytilanteesta sekä esittää kehittämistoimenpiteitä.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka kysely lähetettiin sähköisesti Sydänsairaalan jokaisella paikkakunnalla etätyötä tekevälle henkilöstölle ja ylimmälle johdolle.

Tutkimustulosten mukaan etätyö toteutuu Sydänsairaalassa pääasiallisesti hyvin. Enemmän etätyötä tekevät ottavat paremmin huomioon etätyöhön liittyvät ergonomiset työasennot ja -välineet sekä viestintävälineiden käytön. He myös suunnittelevat etätyöpäiviänsä säännöllisemmin. Vastaajat kokivat positiivisia vaikutuksia etätyöstä, ja etätyön koettiin tukevan työhyvinvointia sekä lisäävän työssä jaksamista. Etätyöntekijät haluavat jatkaa etätyön tekemistä tulevaisuudessakin. Esihenkilöiden kannattaa kannustaa ja rohkaista työntekijöitä etätyöpäivien tekemiseen.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta

Sydänsairaala luopuu Helsingin Sydänsairaalan omistajuudesta 1.1.2023 alkaen ja sairaalan toiminta siirtyy Oulun Sydänkeskus Oy:n vastuulle. Sydänsairaalan toiminta Helsingissä olisi nykymuodossaan uuden sote-järjestämislain vastaista 2023 alkaen. Sydänsairaalan hallitus päätti Helsingin yksikön myynnistä kokouksessaan 25.11.2022.

Vuonna 2015 avattu Helsingin Sydänsairaala on Sydänsairaalan kokonaan omistama tytäryhtiö, joka toimii Jätkäsaaressa. Helsingin Sydänsairaalassa on vuosittain yli 5000 kiireetöntä hoitotapahtumaa. Yksikön nimi ei muutu omistajan vaihtuessa.

– Helsingin Sydänsairaalan toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa uuden omistajan toimesta. Sote-lainsäädännön tulevien vaatimusten täyttämiseksi selvitimme julkisen tai yksityisen sektorin kumppanuuden mahdollisuuden Uudenmaan alueella. Tavoitteemme on turvata sydänpotilaiden hyvä hoitoon pääsy sekä vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut. Olemme tyytyväisiä, että saimme toiminnallemme hyvän jatkajan Helsinkiin, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Helsingin Sydänsairaalassa työskentelee 12 sydänhoidon asiantuntijaa, jotka jatkavat työsuhteissaan entiseen tapaan omistajamuutoksen jälkeen.

– Olemme iloisia kaupan toteutumisesta ja toimintamme laajentumisesta pääkaupunkiseudulle. Helsingin Sydänsairaalan huippuluokan osaaminen ja timanttiseksi hiottu potilaskokemus sopivat hyvin yhteen meidän arvojemme ja tahtotilan kanssa, kertoo Oulun Sydänkeskuksen toimitusjohtaja Olli-Pekka Piira.

Sydänsairaala on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien julkisomisteinen osakeyhtiö, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja sydänpotilaille. Vuoden 2023 alusta Sydänsairaalan omistajuus siirtyy hyvinvointialueille. Sote-lainsäädännöllä ei puututa potilaiden valinnanvapausoikeuteen eikä rajoiteta potilaan vapautta valita hoitopaikakseen toinen hyvinvointialue.

Oulun Sydänkeskus on valtakunnallisesti toimiva yksityinen sydäntauteihin ja niiden ennaltaehkäisyyn erikoistunut lääkärikeskus, jonka toimipisteissä Oulussa, Rovaniemellä ja Porissa hoidetaan vuosittain yli 8 000 potilasta.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Olli-Pekka Piira, toimitusjohtaja, Oulun Sydänkeskus Oy, p. 044 505 7494, olli-pekka.piira@sydankeskus.com