Potilaiden ammattimainen kuntoutus on tärkeä osa potilashoitoa Sydänsairaalassa. Kuntoutuspalvelujen määrä on lisääntynyt viime vuosina ja samalla kuntoutuksen asiantuntijoiden johtamisen merkitys on korostunut. Sydänsairaalassa tarjotaan kuntoutuspalveluja kaikissa yksiköissä. Kuntoutuspalveluilla tarkoitetaan tässä työssä fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluja.

Tays Sydänsairaalan kuntoutusyksikön palveluvastaava Heidi Mahrbergin YAMK-opinnäytetyön (sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma) tavoitteena oli selvittää sekä Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstön näkemyksiä johtamisen onnistumisesta ja kehittämistarpeista että johtamisen kehitystarpeita yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden varmistamiseksi.

Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstön lähijohtamisessa onnistutaan erityisesti vastuun antamisessa, rehellisyydessä ja itseohjautuvuuden tukemisessa. Konsernitasolla johtamisessa onnistutaan erityisesti positiivisen organisaatiokulttuurin luomisessa ja organisaation arvopohjasta viestimisessä. Kuntoutushenkilöstö kertoo johtamisessa merkityksellisimmäksi oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Johtamisen kehitystarpeet yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden toteutumiseksi liittyvät kuntoutushenkilöstön mielestä resurssien varmistamiseen, yhdenvertaisiin toimintatapoihin, onnistuneeseen viestintään ja vuorovaikutukseen, johtajuuden vahvistamiseen ja esihenkilön läsnäoloon. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta (linkki)

Nokian terveysasema saa asiantuntijatueksi Tays Sydänsairaalan lähikardiologin 13.12.2023 alkaen. Kun lähikardiologi tekee sydämen perustutkimukset terveysaseman vastaanotolla, potilas välttyy matkustamiselta sairaalaan Tampereelle.

Tays Sydänsairaalan vastaava lähikardiologipalvelu on käytössä jo ennestään Pirkkalan, Sastamalan ja Ylöjärven terveysasemilla. Nokia tulee mukaan uutena alueena.

– Sydänsairaalan lähikardiologit pitävät vastaanottoa kullakin terveysasemalla 1–4 päivänä kuukaudessa. Potilaat ohjautuvat lähikardiologin arvioon terveysaseman yleislääkärin lähetteellä. Vastaanotolla tutkitaan ja hoidetaan laajasti yleisimpiä sydänsairauksia. Lisäksi lähikardiologi antaa konsultaatio- ja koulutusapua perusterveydenhuollon lääkäreille, kertoo kardiologian avohoidon toimintojohtaja Tero Penttilä Tays Sydänsairaalasta.

–Potilaiden kannalta on hyvä, että voimme tarjota hyvinvointialueella laadukasta hoitoa, josta vastaavat tiiviissä yhteistyössä oman alueen erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto. Sydänsairaalan ja terveysasemien yhteistyön kehittäminen palvelee molempia osapuolia.

Lisätietoja

Tero Penttilä, kardiologian toimintojohtaja, osastonylilääkäri, p. 041 732 1103, tero.penttila@sydansairaala.fi

Vaikuttavuusseura ry palkitsi sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden OmaSydän-etähoitopalvelun Vuoden vaikuttavuustekona. Raati kiitti Sydänsairaalan kehittämää palvelua kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittäväksi sekä vahvaan vaikuttavuusnäyttöön perustuvaksi teoksi.

Vaikuttavuusseura ry:n Vuoden vaikuttavuusteko -palkinnot jaettiin Helsingissä 12. joulukuuta 2023. Vuoden vaikuttavuusteot jakautuivat kolmeen kategoriaan, joista Sydänsairaala palkittiin Palvelut-kategoriassa.

Palkinnon perustelujen mukaan Sydänsairaalan ”teko hidastaa systemaattisesti sepelvaltimotaudin etenemistä hyödyntäen modernia digitaalista teknologiaa mobiilisovelluksen avulla etähoidon muodossa – tavoitteena valtimosairauden riskitekijöiden kokonaisvaltainen hoito. Teko on kansanterveydellisesti sekä kansantaloudellisesti merkittävä, vahvaan vaikuttavuusnäyttöön perustuva ja kansallisesti skaalattavissa oleva, mikä osaltaan helpottaa henkilöstöpulan painetta ja parantaa järjestelmän integraatiota.”

Taustalla sepelvaltimotaudin riskitekijöiden huonosti toteutuva hoito

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy: tautiin kuolee vuosittain noin 10 000 suomalaista. Potilaat sitoutuvat elinikäisen sairauden hoitoon heikosti ja heidän on haastavaa tehdä pysyviä elintapamuutoksia.

– Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio ja sydänkuntoutus toteutuvat Euroopassa pääosin huonosti eikä Suomi ole poikkeus. Huonolla tasolla oleva riskitekijöiden hoito lisää uusintainfarkteja, sairaalahoidon tarvetta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia, jotka olisivat osittain vältettävissä panostamalla sairauden etenemisen ehkäisyyn. OmaSydän-etähoitopalvelun ja -mobiilisovelluksen kehitystyö pohjautuu Sydänsairaalassa tehtyyn pilottiin, jossa osoitettiin sekä toimintamallin toimivuus että sen vaikuttavuus, kertoo palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola.

OmaSydän-palvelu on käytössä Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. OmaSydämen avulla potilaat osallistuvat Sydänsairaalan suunnittelemaan 12 kuukauden etähoito-ohjelmaan, joka on kansallisten hoitosuositusten mukainen. Tällä hetkellä lähes 70 % kaikista sepelvaltimotautidiagnoosin saaneista Sydänsairaalan potilasta ottaa OmaSydän-mobiilisovelluksen käyttöön ja sitoutuu etähoitoon.

– Etähoitopalvelun hoitotapahtumat, kuten lääkärin tai sairaanhoitajan antama etähoito ja -kontrollit kirjataan normaaliin tapaan hyvinvointialueen potilastietojärjestelmään. OmaSydämen käyttö korvaa ensidiagnoosin ja sydäninfarktin jälkeiset kolmen kuukauden ja vuoden kontrollikäynnit sote-keskuksessa, Eskola jatkaa.

– OmaSydämen käyttöönotto vastaa myös osaltaan sote-uudistuksen tavoitteisiin perus- ja erityistason palvelujen yhteentoimivuudesta, sähköisten palvelujen käytön lisäämisestä ja paremmasta saavutettavuudesta. Digitaalisena palveluna se on yhdenvertaisesti käytettävissä potilaan asuinpaikasta riippumatta, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Lisätietoa

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Vaikuttavuusseura ry:n tiedote: Vuoden vaikuttavuusteot 2023

Sydänsairaala läpäisi kiitettävin tuloksin uudelleensertifioinnin, jossa sairaalalle myönnettiin päivitetyt laatusertifikaatit. Laatusertifiointi kattaa sekä kardiologisten että sydän- ja rintaelinkirurgisten potilaiden tutkimukset, hoidon ja vastaanottopalvelut Sydänsairaalan kaikissa toimipisteissä Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. SFS-EN 15224 -laatustandardi on kehitetty erityisesti terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan arvioimiseen.

Vuonna 2020 Sydänsairaala oli ensimmäinen ja on edelleen ainoa erikoissairaanhoidossa toimiva suuri organisaatio, jolle on myönnetty terveydenhuollon SFS-EN 15224 -laatusertifikaatti. Toinen uudelleen myönnetty sertifikaatti perustuu tunnetumpaan ISO 9001 -standardiin, joka kattaa myös tytäryhtiö SK Hankintapalvelut Oy:n tuottamat tukipalvelut. Sertifikaatit ovat voimassa kolme vuotta.

– Laatu ei liity vain yhteen tuottamaamme palveluun, kuten sydänleikkaukseen, vaan siihen sisältyy Sydänsairaalan kyky täyttää laadulle asetetut korkeat vaatimukset koko hoitopolulla ja kaikissa toimintayksiköissä. Sujuva ja laadukas hoitoprosessi lisää potilasturvallisuutta, selkiyttää toimintatapoja ja parantaa työhyvinvointia. Korkeatasoinen hoito on myös vastuullista: se säästää kustannuksia, kun samaa ongelmaa ei tarvitse korjata uudelleen, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Uudelleensertifioinnissa auditoivana tahona toimineen Labquality Oy:n mukaan Sydänsairaalassa on menty systemaattisesti ja suunnitellusti eteenpäin sekä laadun että sen johtamisen suhteen kuluneen kolmen vuoden aikana.

– Laatu näyttäytyy vahvana ohjenuorana kaikkien ammattiryhmien työssä. Myös sairaalan johto on vahvasti sitoutunut laadun sekä asiakas -ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. Toimintaa halutaan aktiivisesti kehittää ja myös auditoinneissa näkyy sitoutuminen sekä aito halu toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Auditointilöydöksiin reagointi on ollut vaikuttavaa ja organisaatiossa on selkeät menettelyt parantamista vaativien asioiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen, kertoo Labqualityn johtava auditoija Merja Himanto.

Sertifikaatit ovat osa Sydänsairaalan laadunhallintajärjestelmää.

– Potilaan kokemus Sydänsairaalassa annetun hoidon laadusta on keskeisessä roolissa myös jokapäiväisessä laadunhallinnassamme, kertoo laatupäällikkö Matti Ollila Sydänsairaalasta.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalan osastonsihteerit pääsivät muokkaamaan työnkuvansa uusiksi, kun uuden tekniikan myötä lähes 60 000 sanelutekstiä jää purkamatta vuosittain. Puheentunnistusteknologia korvaa yhä useammin lääkärien tekemän sanelun, jonka kirjaaminen potilaskertomukseen on perinteisesti osastonsihteerien työtä. Onnistuneella sihteerien työnkuvien suunnittelulla vapautui aikaa myös hoitotyöhön.

Sairaaloissa yleistynyt puheentunnistusteknologia mahdollistaa lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden puheen dokumentoinnin suoraan potilaskertomukseen.

– Tays Sydänsairaalassa aloitimme puheentunnistusohjelman käytön lokakuussa 2022. Tuossa vaiheessa 40 osastonsihteeriä kirjoitti vielä yli 58 000 sanelua vuodessa, joten sihteerien työnkuvaan oli odotettavissa iso muutos. Tärkein tavoite oli, että voisimme hyödyntää monipuolisesti sihteerien ammattitaitoa, kertoo henkilöstöjohtaja Katja Hautamäki-Lamminen Sydänsairaalasta.

– Osastonsihteereillä on työn kautta laaja osaaminen terveydenhuollosta ja lääketieteen sanastosta. Sydänsairaalan hoitajilla, fysioterapeuteilla ja lääkäreillä oli tiedossa useampia työtehtäviä, joita voisi päivittää sihteerien tehtäväksi ja samalla vapauttaa hoitohenkilökunnan aikaa potilastyöhön.

Sihteerien osaaminen monipuoliseen käyttöön

Osastonsihteeritiimin palveluvastaava Jenni Helenius teki opinnäytetyönä kyselyn sihteerien työnkuviin ja osaamisvahvuuksiin liittyen. Kyselyn vastausprosentti oli korkea (83 %). Kyselyn tavoitteena oli muun muassa selvittää, miten osastonsihteerit suhtautuivat työnkuvien muutokseen, ja vastaajien kokemus muutoksesta oli erittäin hyvä (keskiarvo 8.6 asteikolla 1–10). Tuloksissa korostuivat vahvasti osastonsihteerien asiakaspalvelualttius, IT-taidot, itseohjautuvuus, yhteistyö- ja tiimityötaidot, hyvä paineensietokyky, ongelmanratkaisutaidot ja kehityshalukkuus.

Osastonsihteerien kanssa käytiin kehityskeskustelut työnkuvamuutoksista ja samalla selvitettiin halukkuus ottaa kehitettäväksi ihan uusia työnkuvia.

– Puheentunnistus on vapauttanut työaikaa muuhun kuin kirjoittamiseen, mikä on lisännyt työn mielekkyyttä ja sihteerien osaamisen monipuolista hyödyntämistä. Esimerkiksi vuodeosastoilla ja poliklinikoilla potilaiden jatkokäyntien ja -tutkimusten ajanantoa on lisätty sihteerityöksi. Osastotyössä työtehtävien siirrot ovat olleet pienempiä osuuksia, poliklinikalla suurempia yksittäisiä kokonaisuuksia. Puheentunnistuksen myötä seitsemän sihteerien työpanosta vapautui muihin työtehtäviin. Saneluiden purkaminen on jäänyt suurimmalta osalta pois, mutta sihteerit kirjoittavat vielä pienen määrän pääsääntöisesti lausuntoja, todistuksia ja erilaisia pyyntöjä, toteaa osastonsihteerien palvelupäällikkö Pirjo Kosonen.

Sydänsairaalan iso muutosprojekti on johtanut osastonsihteerien aiempaa korkeampaan työtyytyväisyyteen.

– Suhtautuminen työnkuvien muutokseen on ollut esimerkillistä ja innostunutta koko Tays Sydänsairaalan sihteeritiimillä. Muutoksen myötä osastonsihteerit kokevat, että yhteistyö sairaalan sisällä on syventynyt entisestään ja osastonsihteerit ovat aidosti osa moniammatillisia tiimejä, Kosonen kiittää.

Lisätietoja

Katja Hautamäki-Lamminen, henkilöstöjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 351 4854, katja.hautamaki-lamminen@sydansairaala.fi
Pirjo Kosonen, osastonsihteeritiimin palvelupäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 041 731 4189, pirjo.kosonen@sydansairaala.fi

Vuoden 2024 Newsweekin listauksessa Sydänsairaala on parantanut sijoitustaan entisestään aiempiin vuosiin verrattuna ja on nyt listalla Suomen paras.

Newsweekin listaus maailman parhaista erikoissairaaloista perustuu terveydenhuollon asiantuntijoiden tekemiin vertaissuosituksiin. Sydänsairaala nousi listalle ainoana suomalaisena sydänhoitoa tarjoavana sairaalana vuonna 2021 ja sijoitus on parantunut vuosittain.

– Tämä on yksi hieno osoitus erinomaisesta työstä, jota kaikissa yksiköissä teemme. Kiitos menestyksestä kuuluu koko henkilöstöllemme, toteaa toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

Yhdysvaltalainen uutislehti Newsweek perustelee vuosittaista sairaalalistaustaan potilaille hyödyllisen, vertailukelpoisen tiedon hajanaisuudella. Sairaaloiden tasoa ja osaamista raportoidaan usein vain eri maiden sisällä. Yksityissairaaloita tai hyvin pieniä sairaaloita ei ole huomioitu listauksessa. “The World’s Best Specialized Hospitals 2024” -listauksessa on eritelty useita erikoisaloja (Cardiology, Endocrinology, Gastroenterology, Oncology, Neurology, Orthopedics, Paediatric & Adolescent Medicine, Cardiac Surgery, Neurosurgery, Pulmonology, Urology, Gynecology).

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Lähes kaikki Keski-Suomen kuntien terveysasemat ovat saaneet asiantuntijatueksi Sydänsairaala Novan lähikardiologin syyskuusta 2023 alkaen. Kun oman keskussairaalan kardiologi tekee sydämen perustutkimukset terveysaseman vastaanotolla, potilas välttyy matkustamiselta sairaalaan ja potilastiedot siirtyvät sujuvasti hyvinvointialueen sisällä.

Lähikardiologipalvelussa Sydänsairaala Novan kardiologi tutkii ja hoitaa sydänpotilaita Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemilla, pois lukien Hankasalmi, Jyväskylä, Jämsä, Muurame, Uurainen ja Äänekoski. Näiden kuntien lähikardiologia on järjestetty muuten kuin Sydänsairaalan toimintana.

– Sydänsairaalan kardiologit pitävät vastaanottoa kullakin terveysasemalla 1–2 päivänä kuukaudessa. Potilaat ohjautuvat lähikardiologin arvioon terveysaseman yleislääkärin lähetteellä. Vastaanotolla tutkitaan esimerkiksi sydämen sivuääniä sekä sydämen vajaatoiminnan ja läppävikojen epäilyjä, kertoo kardiologian toimintopäällikkö, ylilääkäri Jarkko Niva Sydänsairaala Novasta.

– Lähikardiologipalvelu vähentää potilaan matkustustarvetta ja siitä aiheutuvia kuluja. Sydänsairaalan ja terveysasemien kannalta on hyvä, että voimme tarjota tasalaatuista hoitoa, josta vastaavat yhteistyössä oman alueen erikoissairaanhoito ja avohoidon perustaso.

Sydänsairaalan lähikardiologit konsultoivat tarpeen mukaan terveysaseman muita asiantuntijoita.

– Kun hyvinvointialue vastaa potilaan hoidosta sekä terveysasemalla että sairaalassa, potilaan lähtötilanteen tietoja voidaan hyödyntää tehokkaammin sekä hoidon tarpeen arvioinnissa että jatkohoidon suunnittelussa, toteaa alueylilääkäri Ilkka Käsmä Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Lisätietoja

Jarkko Niva, toimintopäällikkö, ylilääkäri, p. 014 269 1811 (vaihde), jarkko.niva@sydansairaala.fi

Terveydenhuoltoalalla sanelu on yksi tehokkaimmista tavoista dokumentoida lääketieteellisiä analyyseja ja raportteja potilaskertomukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjojen määritys edellyttää, että terveydenhuollon yksikön tulee pitää jokaisesta potilaasta jatkuvaa, aikajärjestyksessä etenevää potilaskertomusta.

Viime vuosina puheentunnistus on korvannut suurimmaksi osaksi perinteisen sanelun eri terveydenhuollon yksiköissä. Puheentunnistusteknologia mahdollistaa lääkäreiden puheen dokumentoinnin suoraan potilaskertomukseen ilman tekstinkäsittelijöiden lisätoimia. Tays Sydänsairaalassa puheentunnistuksen käyttöönotto käynnistyi pienimuotoisesti syyskuussa 2022 ja sen kokonaisvaltainen käyttö aloitettiin lokakuussa 2022. Puheentunnistus muutti sairaalan osastonsihteerien työnkuvaa, kun sanelun purku jäi pois työtehtävistä.

Osastonsihteereiden työnkuvien muutosprojekti Tays Sydänsairaalassa on erittäin merkittävä. Tays Sydänsairaalan palveluvastaava Jenni Heleniuksen AMK-opinnäytetyön (liiketalouden koulutus, tradenomi) tavoitteena oli selvittää Tays Sydänsairaalan osastonsihteerien uusia työnkuvia puheentunnistuksen käyttöönoton jälkeen ja miten osaaminen varmistetaan siirryttäessä uusiin työtehtäviin.

Tutkimustulokset osoittivat, että osastonsihteerit olivat valmiita työnkuvien muutokseen. Tulokset antoivat merkittäviä ja arvokkaita lähtökohtia uusien tehtävänkuvien suunnitteluun. Projektin onnistuttua kokonaisuudessaan ei yhdenkään Tays Sydänsairaalan osastonsihteerin työsuhdetta tarvitse päättää töiden loppumisen vuoksi. Lääkäreille ja hoitajille välittömään potilastyöhön vapautunutta aikaa tullaan arvioimaan jatkotutkimusaiheena.

Lue lisää opinnäytetyöstä Hämeen ammattikorkeakoulun sivuilta (linkki)

Sydänsairaalassa on kehitetty Omasydän-sovellus sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoidon tueksi. Omasydän on potilaalle maksuton mobiilisovellus, jonka avulla potilaat valmistautuvat sydäntoimenpiteeseen Sydänsairaalassa ja saavat tukea sairaalahoidon jälkeiseen arkeen. Omasydän-sovelluksen käyttö tulee korvaamaan perinteisiä kontrollikäyntejä hyvinvointialueiden sote-asemilla.

Omasydän-sovellus on otettu käyttöön Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä, joiden alueella yli 2000 asukasta sairastuu sepelvaltimotautiin vuosittain.

– Sepelvaltimotauti on elinikäinen sairaus, jonka hoito ei pääty sairaalakäyntiin. Omasydän-palvelu on suunniteltu sepelvaltimotautipotilaiden omahoidon tsemppaajaksi, joka on aina mukana puhelimessa. Tavoitteena on auttaa potilasta saavuttamaan lääkehoidon ja elintapojen tavoitteet, jotka olemme yhdessä asettaneet. Omasydän mahdollistaa potilaille myös suoran yhteydenpidon hoitohenkilökunnan kanssa, kertoo projektipäällikkö Päivi Joutsenkoski Sydänsairaalasta.

– Omasydän-sovelluksella potilas vastaa säännöllisesti sairauden riskitekijöihin liittyviin kyselyihin ja sen perusteella saa tarvittaessa digihoitajalta yksilöllisiä hoito-ohjeita. Jokaisella potilaalla on vastuu omasta hoidostaan, ja me haluamme tukea hyvää arkea sepelvaltimotaudin hoito huomioiden, Joutsenkoski jatkaa.

Sydänhoitoa hyvinvointialueen yhteistyönä

Omasydän-sovellus on ensimmäinen merkittävästi erikoissairaanhoidon ja avohoidon perustason rajoja ylittävä etähoitopalvelu. Tavoitteena on, että jatkossa esimerkiksi sydäninfarktipotilaiden 3 ja 12 kuukauden kontrollikäynnit sosiaali- ja terveysasemilla eli entisissä terveyskeskuksissa korvautuvat Omasydämen ohjaamilla laboratoriokäynneillä ja hoidon seurannalla.

Hyvinvointialueiden käynnistyttyä erikoissairaanhoito voi hoitaa osan sote-asemien tehtävistä. Etähoitopalvelu täydentää perinteistä sairaalahoitoa ja vastaanottokäyntejä.

– Hyvinvointialueella yhteisenä tavoitteena on sepelvaltimotaudin riskitekijöiden saaminen tavoitetasolle ja sydänterveyden parantaminen. Sovelluksen avulla voimme tarjota aiempaa tiiviimpää ja yksilöllistä tukea, jonka potilaat ovat kokeneet tarpeelliseksi sairauden hoidossa, kertoo lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Omasydän-sovelluksen kautta Sydänsairaala saa myös tärkeää tietoa sepelvaltimotautia sairastavien elämänlaadusta, mikä on oleellinen osa hoidon vaikuttavuuden arviointia koko hyvinvointialueella.

Lisätietoja

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Kuva: Tays Sydänsairaalan toimenpidesalissa kardiologi ja sairaanhoitaja tekevät potilaalle sepelvaltimoiden varjoainekuvausta.

Tays Sydänsairaalan sairaanhoitajat kouluttautuivat tekemään sydänpotilaille ultraäänitutkimuksia, jotka kuuluvat perinteisesti kardiologien tehtäviin. Ultraäänitutkimus on yksi tavanomaisimmista sydämen tutkimusmenetelmistä. Laajeneva työnjako sairaanhoitajien ja lääkärien välillä hyödyntää ja motivoi molempia asiantuntijoita.

Tays Sydänsairaalassa jo kaksi sairaanhoitajaa tekee ultraäänitutkimuksia, joita on edeltänyt sonograaferin täydennyskoulutus. Sydämen ultraäänitutkimus on teknisesti haastava tehtävä, joka vaatii aktiivista käytännön harjoittelua.

– Ultraäänitutkimus vaatii silmän ja käden koordinaatiota, jota ei saa muuten kuin tekemällä, ja laajaa teoreettista osaamista. Koulutuksen suorittamiseen sisältyy 250 tehtyä tutkimusta ja näyttötutkinto. Tällä hetkellä teen ultraäänitutkimuksia sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille ja kontrolloin lieviä läppävikoja, mutta tutkin myös lähetepotilaita, joilta haetaan esimerkiksi syytä sydämen sivuäänelle, kertoo sairaanhoitaja Heidi Pekkanen, joka on Paula Kahrobaien ohella toinen Tays Sydänsairaalan ensimmäisistä sonograafereista.

– Poliklinikan vastaanotolla teen samat hoitajan tehtävät kuin aiemmin, mutta lisäksi ultraäänitutkimuksen ja siihen liittyvän lausunnon. Kardiologilla on hoidollinen vastuu, joten hän tapaa potilaan, antaa diagnoosin ja määrää hoidon tutkimusten perusteella, Pekkanen toteaa.

Tavoitteena tehtäväkuvien laajentaminen

Sydänsairaalassa kardiologit tekevät ultraäänitutkimuksia jatkossakin, vaikka tavoitteena on laajentaa sairaanhoitaja-sonograaferien osaamista myös muihin potilasryhmiin.

– Sairaanhoitajamme ottavat sydänpotilailta hyviä ja laadukkaita ultraäänikuvia, mikä on hoidon kannalta erittäin tärkeää. Samalla kardiologien työaikaa vapautuu muuhun työhön, toteaa kardiologian avohoidon toimintojohtaja Tero Penttilä Sydänsairaalasta.

– Koemme tärkeänä mahdollistaa sairaanhoitajien lisäkouluttautumisen sekä kehittää työnkuvia kardiologien, sairaanhoitajien ja osastonsihteerien välillä. Asiantuntijasairaanhoitajien tehtäviä on jo vahvistettu poliklinikalla esimerkiksi sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja sydämentahdistimien etäseurannassa sekä rytmirekisteröintien lausunnassa.

Lisätietoja

Tero Penttilä, kardiologian avohoidon toimintojohtaja, osastonylilääkäri, Sydänsairaala, p. 041 732 1103, tero.penttila@sydansairaala.fi

Etäpalvelut ovat lisääntyneet terveydenhuollossa korona-aikakauden myötä ja tulleet jäädäkseen osaksi terveydenhuoltoa. Sydänsairaalan kuntoutusohjauspalveluissa etäpalvelutoiminta nähtiin mahdollisuutena laajentaa palvelua potilaan eduksi.

Etäpalveluista saatavat hyödyt ilmenevät potilaille mm. ajan ja matkakustannusten säästöinä sekä palvelun saatavuuden helpottumisena. Ammattilaisille etäpalvelu mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön ja kohderyhmän paremman saavutettavuuden. Etäpalveluissa huomioitavia asioita on lukuisia. Terveydenhuollon ammattilaisen tulee myös arvioida, sopiiko suunniteltu palvelu etäpalveluna toteutettavaksi juuri tietylle potilaalle, kerrotaan Tays Sydänsairaalan kuntoutussuunnittelija Tiina Heinosen opinnäytetyössä (kuntoutuksen ohjaajan ylempi tutkinto-ohjelma, monialainen kuntoutus).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli ratkaista teoreettisen tiedonhaun ja palvelumuotoilun menetelmin, mitä sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutusohjauksen etäpalveluja suunnitellessa tulee huomioida ja millainen on ko. potilasryhmän kuntoutusohjauksen etäpalvelutoimintamalli.

Kehittämisen työryhmän muodostivat Sydänsairaalan kuntoutussuunnittelijat, jotka tekivät moniammatillista yhteistyötä Sydänsairaalan muiden ammattilaisten kanssa. Jatkossa toimintamallia on tarkoitus soveltaa kaikkiin Sydänsairaalan yksiköihin ja niissä hoidettuihin potilasryhmiin. Toimintamallia voidaan hyödyntää myös muualla terveydenhuollossa kuntoutusohjauksen etäpalveluja kehitettäessä.

Lue lisää opinnäytetyöstä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivulta (linkki)

Sydänsairaalan ensimmäinen vastuullisuusraportti valmistui tilanteessa, jossa kaikki vastuullisuuden osa-alueet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Terveydenhuollon hoitoon pääsyssä on vakavia ongelmia ja työntekijöiden riittävyys uhkaa jo sairaaloiden toimintaedellytyksiä.

Sydänsairaalan vastuullisuusraportissa vuodelta 2022 näkyvät potilaiden hoitoon pääsyyn, hoidon vaikuttavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin tehdyt panostukset. Yksi tulevista haasteista on ekologisen vastuullisuuden kattavampi huomioiminen sairaalan toiminnassa.

– Perustehtävämme on sydänpotilaiden hyvä hoito, mutta toiminnallamme on vaikutuksia myös ympäröivään yhteiskuntaan. Yli 700 asiantuntijan työnantajana vaikutamme monella tavalla työntekijöidemme arkeen ja toiminta-alueemme elinkeinoelämään. Vastuullisuusraportissa kerromme, miten olemme osaltamme onnistuneet tavoitteiden saavuttamisessa ja missä meillä on edelleen parannettavaa, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

– Työtyytyväisyys on Sydänsairaalassa hyvällä tasolla, varsinkin kun huomioimme koronapandemian raskaat vaikutukset ja monella tavalla synkistyneen maailmantilanteen. Raportissa näkyy muun muassa panostamisemme henkilöstömäärään, työtehtäviin ja työterveyshuoltoon.

Vuoden 2022 ylpeydenaiheita ovat esimerkiksi Sydänsairaalan hyvä hoitoon pääsyn tilanne, asiakastyytyväisyyden NPS-luku 95, työntekijöiden suositteluhalukkuus eNPS 30 ja sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurantapalvelulle myönnetty vaikuttavuustekopalkinto.

– Haluamme parantaa tuloksiamme kaikilla vastuullisuuden osa-alueilla. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin etenemisen ehkäisemisessä aiomme olla Suomen paras.

Ekologinen vastuullisuus vaatii lisätyötä

Sairaaloissa tehtävä hoitotyö tuottaa päivittäin valtavan määrän jätettä. Esimerkiksi kierrätystä on tehostettava entisestään ja hankinnoissa on haettava ekologisempia vaihtoehtoja.

– Terveyspalveluiden hiilijalanjälki on huomattava ja sairaala kuluttaa paljon energiaa, mikä korostaa terveydenhuollon ympäristövastuun tärkeyttä. Kun huomioidaan julkisen talouden haasteet, emme voi ohittaa myöskään taloudellisen vastuullisuuden merkitystä, Lehto korostaa.

Sydänsairaalan vastuullisuusraportti 2022 (linkki sivulle)

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi