Tays Sydänkeskus Oy:n asiantuntijalausunto sote-uudistuksen lainsäädännöstä valtiovarainvaliokunnalle 5.3.2021.

Yhtiömuoto on tarkoituksenmukainen ja tehokas toimintatapa erikoissairaanhoidossa

Sydänsairaala on perustettu sydänpotilaiden hoidon ympärille koottuna prosessiorganisaationa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2004. Sydänsairaalan toiminta on edelleen yhtiöitetty vuoden 2009 lopulla. Yhtiöjärjestykseen kirjattuna tavoitteena on vaikuttavan ja kustannustehokkaan sydänpotilaan hoidon turvaaminen. Nykyisin Sydänsairaala on kolmen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistama sidosyksikköasemassa toimiva yhtiö, joka tuottaa sopimusperusteisesti sydänpotilaiden erikoissairaanhoidon palveluja noin miljoonan asukkaan väestöpohjalle Suomessa.

Sydänsairaalamalli on osoittanut, että julkinen terveydenhuolto voi olla samaan aikaan potilaslähtöistä, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Omistajiensa sidosyksikkönä toimiva Sydänsairaala on kyennyt vastoin yleistä terveydenhuollon kehitystä lisäämään tuottavuutta viimeisten 10 vuoden aikana noin 15 %. Tuottavuuden kasvu on merkittävä ja heijastunut muun muassa siten, että palveluiden yksikköhintatasoa kunta-asiakkaille ei ole nostettu seitsemään vuoteen. Lisäksi yhtiö on kehittänyt ja tuonut uusia palvelumalleja asiakkaille, kuten kustannuksiltaan kevyempiä etä- ja lähipalveluja sekä vaikuttavuusperusteisia palveluja, kuten tahdistimien elinkaaripalvelun, jonka ansiosta kunnat säästävät ja palvelussa siirrytään maksamaan terveyshyödystä suoritteiden sijaan.

Kehitystyön tuloksena Sydänsairaalan kansansairauksiin eli sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä hoito on 1) viiveetöntä ja oikea-aikaista, 2) potilaiden suosittelemaa (NPS 96) ja 3) kiireettömässä hoidossa 2010-luvulla toistetusti ja auditoidusti yliopistosairaaloista edullisinta omalla alallaan. Sydänsairaala on ensimmäinen erikoissairaanhoidossa toimiva suuri organisaatio, jolle on myönnetty terveydenhuollon SFS-EN 15224 -laatusertifikaatti.

Lakiesitys johtaa sidosyksikkömuodossa harjoitetun toiminnan purkamiseen tai toiminnan epätarkoituksenmukaiseen osittaiseen palauttamiseen hyvinvointialueelle ja edelleen kustannusten tuntuvaan kasvuun

Järjestämislakiluonnoksessa (12 §) edellytettäisiin, että hyvinvointialueella olisi oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa. Hyvinvointialueen omana palvelutuotantona pidettäisiin vain hyvinvointialueen palveluksessa olevan henkilöstön tuottamia palveluita, eikä sen kanssa samaan konserniin kuuluvan henkilöstön tuottamia palveluita.

Esityksessä julkisten toimijoiden (ts. julkisten hankintayksiköiden) hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista; 1397/2016) 15 §:ssä tarkoitettuja sidosyksikköitä kohdeltaisiin vakiintuneesta oikeuskäytännöstä poiketen yksityisinä palveluntuottajina, eikä niitä luettaisi osaksi hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Esitykseen sisältyvällä linjauksella olisi näin ollen merkittäviä vaikutuksia kaikkien sidosyksikköasemassa toimivien organisaatioiden toimintaan Suomessa.

Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiireissä sekä helmikuusta 2021 alkaen Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sydänpotilaiden erikoissairaanhoidon palvelutoiminta on toteutettu Sydänsairaalassa, joka toimii pääasiassa sidosyksikköasemassa suhteessa omistajasairaanhoitopiireihin. Käytännössä Sydänsairaalan kaltainen osakeyhtiömuodossa toteutettu omistajasairaanhoitopiirien yhteistoiminta ei olisi uudistuksen jälkeen enää mahdollista ja yhtiö jouduttaisiin purkamaan. Tämä johtaisi omistajasairaanhoitopiirien palvelujen mittakaavaetujen menettämiseen ja prosessitehokkuuden laskuun, heikentäen palveluja ja niiden vaikuttavuutta sekä nostaen väistämättä toiminnan kustannuksia. Esimerkiksi avosydänleikkauksen yksikköhinta olisi lähes kaksinkertainen nykyiseen verrattuna, mikäli Sydänsairaala palvelisi pelkästään Pirkanmaan aluetta.

Sydänsairaala katsoo, että toiminnan osittainen palauttaminen yhtiöstä hyvinvointialueelle ei johtaisi tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Mikäli toimintaa jouduttaisiin palauttamaan sidosyksiköstä hyvinvointialueelle, siitä aiheutuva byrokratia ja toiminnalliset vaikutukset johtaisivat lopulta yhtiön purkamiseen. Toiminnan osittainen palauttaminen hyvinvointialueelle johtaisi väistämättä päällekkäiseen toimintaan kahdessa yksikössä (jononhallinta, laadun hallinta, toiminnan arviointi ja kehittäminen, investoinnit, tukitoiminnot ml. välinevarastointi, koulutukset ja osaamisen ylläpitäminen, henkilöstön joustavan käytön mahdollisuuksien menettäminen) ja nostaisi kustannuksia merkittävästi. Tällöin menetettäisiin sidosyksikköasemassa toimien saadut hyödyt ja potilashoidon sujuvuus heikentyisi.

Sydänsairaala näkee, että sääntely pikemminkin haittaa kuin tukee perustuslain 19 § 3 momentin perusoikeuksien toteutumista. Sydänsairaala korostaa, että se on nimenomaisesti perustettu lähes 20 vuotta sitten Suomen ensimmäisenä sydänyksikkönä potilaan hoidon ympärillä toimivaksi prosessiorganisaatioksi (ns. fokussairaala), jolla vältettiin vanhaan siilomaiseen toimintaan liittyvät päällekkäiset toiminnot ja hoidon viiveet sekä hoidon kustannustehokkuutta ja hoidon vaikuttavuutta voitiin merkittävästi nostaa. Sittemmin osaamiskeskus- ja fokussairaalamallit ovat tehokkuutensa vuoksi voimakkaasti yleistyneet terveydenhuollossa paitsi Suomessa, myös maailmanlaajuisesti.

Mikäli sidosyksikköasemassa toimiva Sydänsairaala purettaisiin, purkamisen välittömät vuotuiset lisäkustannukset olisivat arviolta noin 4–5 miljoonaa euroa yhtiömallin mahdollistamien joustavien toimintamallien menettämisen ja tehokkuuden laskun vuoksi. Tämä heijastuisi välittömästi palveluhintojen noin 5 % kasvuna julkisen palvelun järjestäjille. Pitkällä aikavälillä saavutetut hoidon mittakaavaedut menetettäessä olisivat vuotuiset kustannukset arviolta 5–10 miljoonaa euroa, joka palveluhinnoissa tarkoittaisi 5–10 % nykyistä korkeampaa hintatasoa julkisen palvelun järjestäjille.

Osaulkoistusmallissa, missä Sydänsairaala tuottaisi vain osan palveluista, kustannukset nousisivat päällekkäisyyksistä ja prosessitehottomuudessa johtuen todennäköisesti noin samassa suhteessa.

Jotta julkiset sairaalat voivat kehittää toimintaansa mahdollisimman ketterästi ja joustavasti ja vastata Suomen väestön ikääntymisen haasteeseen, tulee sidosyksikkömuodossa harjoitettu toiminta mahdollistaa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti osana hyvinvointialueen toimintaa myös erikoissairaanhoidossa. Toiminta tulisi lukea hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi, mikäli sidosyksikön toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa säännöissä ja sopimuksissa huomioidaan hyvinvointialueen riittävä ja ratkaiseva päätösvalta, ohjaus ja valvontamahdollisuus sekä toiminnan jatkuvuus palvelujen turvaamisen näkökulmasta.

Sydänsairaala esittää, että hyvinvointialueilla itsellään tulisi olla mahdollisuus päättää palveluiden tarkoituksenmukaisesta järjestämistavasta (SopS 66/1991). Riittävän oman tuotannon osuuden määrittely ja palveluiden tarkoituksenmukainen tuottamistapa tulisi jättää hyvinvointialueiden päätettäväksi.

Esitykseen sisältyvä erikoissairaanhoidon virkalääkärivaatimus on perusteeton, sen merkitys hoidon järjestämisen ja vastuiden kannalta on epäselvä ja johtaa kustannusten tuntuvaan kasvuun

Järjestämislakiluonnoksen 12 § 3 momentissa määrättäisiin, että tietyt erikoissairaanhoitoon liittyvät tehtävät olisi osoitettava virkasuhteisen lääkärin hoidettavaksi. Näitä tehtäviä olisivat muun muassa välittömään potilashoitoon liittyvät sairaalaan ottamista ja siihen liittyvän hoidon tarpeen arviointia sekä hoitoratkaisuja koskevat päätökset sekä jo sairaalaan otetun potilaan osalta tehtävä hoidon tarpeen arviointi ja hoitoratkaisut. Perusterveydenhuollossa vastaavaa vaatimusta ei esityksen mukaan kuitenkaan olisi.

Erikoissairaanhoidon virkalääkärivaatimus on liitetty mukaan esitykseen osaksi hyvinvointialueen oman palvelutuotannon vaatimusta estämään erikoissairaanhoidon ulkoistuksia. Esityksen perusteiden perusteella vaikuttaa siltä, että ensisijainen peruste virkalääkärivaatimukselle olisi palveluiden taloudellinen vaikuttavuus ja taloudelliset seikat, joiden osalta esitys kuitenkin jättää avoimeksi, millä tavoin virkalääkärivaatimus vaikuttaisi esimerkiksi kustannuksia alentavasti.

Esityksessä tärkeimpänä keinona uudistuksen tavoitteisiin pääsemiseksi esitetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Sydänsairaala näkee, että potilaan hoidon kannalta keskeisintä on hoitoketjujen tehokkuus ja integraatio. Kuitenkin sääntely, jossa perusterveydenhuoltoa (ei virkalääkärivaatimusta) ja erikoissairaanhoitoa (virkalääkärivaatimus) säädellään eri tavalla, vaikeuttaa integraatiota ja sujuvien ja kustannustehokkaiden hoitoketjujen rakentamista sekä lisää kustannuksia.

Potilas ei voi suoraan hakeutua kiireettömään erikoissairaanhoitoon, vaan hänen on ensin saatava lähete perusterveydenhuollosta. Näin ollen perusterveydenhoidon piirissä tehtävä hoidontarpeen arviointi ja siihen liittyvä mahdollisen lähetteen kirjoittaminen tosiasiallisesti ratkaisee, miten ihmiset saavat perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitetut riittävät palvelut ja tapahtuuko tämä yhdenvertaisin perustein.

Esityksessä olisi tullut arvioida tai liittää vaikutusarvio siitä, millä tavoin virkalääkärivaatimus vaikuttaa hoidon saatavuuteen, tasoon ja kustannuksiin. Vaikutuksissa tulisi arvioida odotusaikana hoidon viivästymisestä koituvat kustannukset (virkalääkärihyväksynnän vaikutukset mm. päällekkäinen työ, virkalääkäreiden saatavuus). Etenevissä sairauksissa odottaminen heikentää ennustetta, koska odotusaikana tauti voi vaikeutua ja akutisoitua. Viivästykset lisäävät odotusaikana syntyvän kiireellisen hoidon tarvetta: mm. päivystyskäyntejä, tutkimuksia ja toimenpiteitä sekä sairaalahoitoa. Lisäksi tutkimusten ja hoidon odottaminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä potilaille ja heidän läheisilleen sekä lisää yhteiskunnan kustannuksia (työkyvyttömyys, kuntoutus, muu palvelutarve).

Sydänsairaala katsoo, että virkalääkärivaatimus on perusteeton, mekanismina lisäarvoa tuottamaton ja hoitokustannuksia lisäävä. Virkalääkärivaatimus lisää myös alueellista epätasa-arvoa ja hoidon viivästymisestä johtuvia kustannuksia. Erityisiä haasteita se tuo pienimmille hyvinvointialueille ja sairaaloille sekä tietyille erikoisaloille, joilla on jo nyt vaikeuksia saada työvoimaa. Mikäli
hyvinvointialueella olisi pulaa virkalääkäreistä, potilaan hoito kiireettömässä erikoissairaanhoidossa viivästyy, mikä lisää kustannuksia ja voi heikentää potilaan ennustetta. Tämä ei lisää yhdenvertaisuutta valtakunnallisesti, eikä näin ollen voi olla uudistuksen tavoite.

Laki sallisi poikkeuksia esimerkiksi vuokralääkäritoiminnassa erikoissairaanhoidon osalta (virkalääkärin jälkikäteinen hyväksyntä mm. hoidon saatavuuden turvaamiseksi). Kuitenkin lain sallimat poikkeukset vain lisäävät kustannuksia, sillä virkalääkärin jälkikäteishyväksyntä tarkoittaa käytännössä kaksinkertaista työtä.

Erikoissairaanhoitoa koskeva virkalääkärivaatimus poikkeaa merkittävällä tavalla nykykäytännön mukaisista julkisen hallintotehtävän hoitamiseen ja julkisen vallan käyttöön liittyvistä lähtökohdista (KHO:2012:63 ja KHO:2008:78). Esitys laajentaa julkisen vallan käyttöä tavanomaiseen palvelutuotantoon, jolloin kaikista lääkärin ratkaisuista syntyisi valituskelpoisia hallintopäätöksiä (KHO H316/20). Linjauksen kustannusvaikutukset voivat olla huomattavat. Lääkärityön juridisoituminen voisi johtaa ylivarovaisuuteen ja tavoitteiden vastaisesti kaikkien lähetteiden hyväksymiseen, turhiin tutkimuksiin ja ylidiagnosointiin tuomioistuinkäsittelyjen välttämiseksi. Lisäksi hoidon juridisoituminen voisi heikentää julkisen sektorin houkuttelevuutta terveydenhuollon ammattilaisten työpaikkana.

Jo pelkästään Sydänsairaalan kohdalla sydänpotilaiden yli 100 000 kliinisen palvelutapahtuman hallinnollinen virkalääkärikäsittely (lähetekäsittely, hoidon tarpeen arviointi ja hoitoratkaisut) lisäisi
pelkästään välittömiä kustannuksia vähintään 0,5 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä sitoisi samalla vähintään viiden lääkärin työpanoksen hallinnolliseen käsittelyyn. Hallinnollinen työ olisi pois potilaiden hoidosta tilanteessa, jossa lääkärityövoiman saatavuus on huono. Erikoislääkäreiden riittävyyteen liittyvä ongelma on erityisen merkittävä ikääntymisen myötä yleistyvissä sairauksissa, kuten sydän- ja verisuonisairauksissa. Esityksen virkalääkärivaatimuksella syntyy yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia byrokratiasta, joka ei tuo lisäarvoa eikä edistä uudistuksen tavoitteiden toteutumista.

Sydänsairaala esittää, että potilaiden sujuvan ja kustannustehokkaan hoidon varmistamiseksi esityksessä olevasta virkalääkärin päätöksentekoa koskevasta vaatimuksesta tulee luopua sellaisissa erikoissairaanhoidon toimissa, joita ei nykyisinkään pidetä julkisen vallan käyttönä, vaan tavanomaisena palvelutuotantona.

Etäpalvelut

Esityksen perusteluissa (s. 669) mainittu kielto tarjota etävastaanottoja ja sähköisiä palveluita tietylle potilasryhmälle tulee poistaa. Kielto ei edistä esityksen tavoitteiden saavuttamista ja se on EU-lainsäädännön vastainen. Sydänsairaala näkee, että uudistuksessa tulisi kiinnittää huomiota etäpalveluiden lisäämiseen osana palveluratkaisuja, koska ne usein ovat paitsi välittömiltä, myös välillisiltä kustannuksiltaan (potilaiden korvattavat matkakustannukset, ajankäyttö) sairaalassa tai terveysasemalle annettavia palveluja kustannustehokkaampia. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää myös potilaiden vapaaseen liikkuvuuteen ja sen positiivisiin vaikutuksiin koskien palvelujärjestelmän laatua ja kustannustehokkuutta.

Rahoitus ja kannustimet

Sydänsairaala pyytää valiokuntaa kiinnittämään huomiota esityksen hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksiin ja investointien rajoituksiin, jotka voivat johtaa siihen, että hyvinvointialueet joutuvat turvautumaan epätarkoituksenmukaisiin ja kustannuksiltaan kalliimpiin ratkaisuihin palveluja järjestettäessä. Esitys ei myöskään sisällä kannustimia hyvinvointialueille, jotka tukisivat vaikuttavampien ja kustannustehokkaampien palvelumallien kehittämistä. Sydänsairaala esittää, että hyvinvointialueilla tulisi olla mahdollisuus esitettyä itsenäisimmin ja tarkoituksenmukaisemmin – paikalliset olosuhteet huomioiden – päättää palveluiden järjestämistavoista sekä luoda positiivisia kannustimia kestävämmän julkisen terveydenhuollon varmistamiseksi.

Tampereella 26.2.2021

Heikki Tyvi, hallituksen puheenjohtaja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja

Tays Sydänkeskus Oy

Tays Sydänkeskus Oy:n asiantuntijalausunto sote-uudistuksen lainsäädännöstä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 10.2.2021.

Esitys uhkaa halvaannuttaa erikoissairaanhoidon

Sydänpotilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon erikoistuneena kunnallisena sairaalana Tays Sydänkeskus Oy (jäljempänä Sydänsairaala) näkee uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen tarpeellisena ja tärkeänä. Esityksessä on kuitenkin tekijöitä ja suoranaisia ongelmia, jotka vaarantavat tavoitteiden toteutumisen. Sydänsairaalan toimintaa ja sujuvaa potilashoitoa tultaisiin lailla merkittävästi rajoittamaan rinnastamalla vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti julkiset sidosyksiköt yksityisiin palveluntuottajiin. Käytännössä Sydänsairaalan kaltainen osakeyhtiömuodossa harjoitettu toiminta ei olisi uudistuksen jälkeen enää mahdollista.

Sydänsairaala on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien kokonaan omistama yhtiö, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja noin miljoonalle suomalaiselle. Yhtiö on hankintalaissa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos. Sydänsairaalassa on noin 140 000 hoitotapahtumaa vuosittain ja se toimii myös opetus- sekä tutkimussairaalana. Vuonna 2020 Sydänsairaalan asiantuntijat julkaisivat 114 tieteellistä artikkelia. Asiakastyytyväisyys on erittäin korkea (NPS 96) ja hoitoon pääsy sujuvaa. Sydänsairaala tekee läheistä yhteistyötä muun muassa potilasjärjestön kanssa. Sydänsairaalamalli on osoittanut, että julkinen terveydenhuolto voi olla samaan aikaan potilaslähtöistä, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Palveluiden nimellishintoja ei ole nostettu seitsemään vuoteen. Yhtiömalli on mahdollistanut sairaalan toimintamallien, kuten potilaan hoitopolun, entistä tehokkaampaa kehittämistä. Sydänsairaala on haluttu työpaikka työllistäen lähes 700 asiantuntijaa. Sydänsairaala on myös kansainvälisesti tunnustettu ja palkittu suomalaisen erikoissairaanhoidon huippuyksikkö.

Jos esitykseen ei tehdä muutoksia, uudistus etenee tavoitteensa vastaiseen suuntaan ja uhkaa halvaannuttaa erikoissairaanhoidon. Jotta julkiset sairaalat voivat kehittää toimintaansa mahdollisimman ketterästi ja joustavasti ja vastata Suomen väestön ikääntymisen haasteeseen, tulee esitystä muuttaa seuraavasti:

1) potilaiden sujuvan hoidon varmistamiseksi esityksessä olevasta virkalääkärin päätöksentekoa koskevasta vaatimuksesta tulee luopua sellaisissa erikoissairaanhoidon toimissa, joita ei nykyisinkään pidetä julkisen vallan käyttönä, vaan tavanomaisena palvelutuotantona;

2) vaikuttavien ja kustannustehokkaiden julkisten palvelujen varmistamiseksi sidosyksikkömuodossa harjoitettu toiminta tulee mahdollistaa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti osana hyvinvointialueen toimintaa myös erikoissairaanhoidossa niin, että toiminta luetaan hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi, mikäli sidosyksikön toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa säännöissä ja sopimuksissa huomioidaan hyvinvointialueen riittävä ja ratkaiseva päätösvalta, ohjaus- ja valvontamahdollisuus sekä toiminnan jatkuvuus palvelujen turvaamisen näkökulmasta (ne seikat, jotka esityksessä nähdään ongelmallisena yhtiömallissa, eivät tosiasiallisesti liity sidosyksiköihin); sekä

3) esityksen perusteluissa (s. 669) oleva kielto tarjota etävastaanottoja ja sähköisiä palveluita tietylle potilasryhmälle tulee poistaa. Kielto ei edistä esityksen tavoitteiden saavuttamista ja se on EU-lainsäädännön vastainen.

Sydänsairaala katsoo, että esityksellä myös puututaan paikallisviranomaisten oikeuteen ja kelpoisuuteen säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti rajoittamalla mahdollisuutta järjestää toimintaa sidosyksikkömuodossa tavalla, joka on johtanut merkittäviin hyötyihin paikallisen väestön kannalta.

Lakisääteinen velvollisuus käyttää virkalääkäriä julkisessa erikoissairaanhoidossa – mutta ei perusterveydenhuollossa – muun muassa hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoitoratkaisuissa on perusteeton

Järjestämislakiluonnoksen 12 § 3 momentissa määrättäisiin, että tietyt erikoissairaanhoitoon liittyvät tehtävät on osoitettava virkasuhteisen lääkärin hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa sairaalaan ottamista ja siihen liittyvän hoidon tarpeen arviointia sekä hoitoratkaisuja koskevat päätökset sekä jo sairaalaan otetun potilaan osalta tehtävä hoidon tarpeen arviointi ja hoitoratkaisut.

Sydänsairaala esittää, että virkalääkärin päätöksentekoa koskevasta vaatimuksesta tulee luopua sellaisissa erikoissairaanhoidon toimissa, joita ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole pidetty julkisen vallan käyttönä, vaan tavanomaisena palvelutuotantona.

Lääkärin ammattioikeuksiin kuuluu Suomessa päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä sekä siihen liittyvästä hoidosta. Potilaan hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoitoa koskevissa ratkaisuissa ei tehdä hallinnollisia päätöksiä, vaan ne perustuvat lääkärin ammatilliseen harkintaan ja potilaan suostumukseen. Vain tahdonvastaista hoitoa ja tartuntatautilain mukaisia toimenpiteitä koskevat päätökset sekä muut vastaavalla tavalla esimerkiksi henkilön itsemääräämisoikeuteen puuttuvat päätökset edellyttävät virkasuhteisen lääkärin arviointia.

Terveydenhuollossa tehtävä hoidon tarpeen arviointi ei vakiintuneen tulkinnan mukaan ole julkisen vallan käyttöä, sillä hoitopäätökset tehdään potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön mukaisesti, yhteistyössä potilaan kanssa, eikä lääkäri voi yksipuolisesti päättää potilaan edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta tai muutoin yksipuolisesti puuttua potilaan perus- tai muihin oikeuksiin. Lakiesityksessä on katsottu, että hoidon tarpeen arviointi voidaan perusterveydenhuollossa siirtää myös yksityiselle toimijalle, ei-virkasuhteessa toimivalle lääkärille. Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa tunnetusti myös lisää hoidon vaikuttavuutta.

Julkisen erikoissairaanhoidon osalta esitys siis sivuuttaa kokonaan kansallisessa oikeus- ja viranomaiskäytännössä vakiintuneen tulkinnan esim. julkisen vallan käytön roolista terveydenhuollossa. Aihetta on käsitelty Suomessa mm. apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä 4.3.2010 (dnro 711/2/09) ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä KHO:2012:63 ja KHO:2008:78. Julkisen vallan käytön on terveydenhuollossa vakiintuneesti (ks. mm. terveydenhuoltolakia koskeva HE 90/2010; viranomaisohjeistuksesta kokoavasti mm. Valviran tiedote 15.3.2020, Dnro 1523/05.00.01/2010) katsottu liittyvän tilanteisiin, joissa kyse on esimerkiksi tietyistä mielenterveys- ja tartuntatautilaissa määritellyistä päätöksistä ja muista vastaavista rajoitustoimenpiteistä. Näissä tilanteissa lääkäri puuttuu potilaan perusoikeuksiin niin voimakkaalla tavalla, että kysymys on merkittävästä julkisen vallan käytöstä ja edellyttää valituskelpoisen päätöksen tekemistä. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös esimerkiksi Korkeimman hallinto-oikeuden esitysluonnoksesta antamassa lausunnossa 25.9.2020 (dnro H 316/20). Korkein hallinto-oikeus on lausunnossaan todennut muun muassa seuraavaa:

”Terveydenhuollossa, olipa toimija yksityinen tai julkinen, suurin osa toimenpiteistä on tosiasiallista toimintaa, jonka valvonnassa erityinen paino on toimijoiden ammatillisen osaamisen varmistamisessa. Perusteluissa esitetyt näkemykset siitä, että julkisiksi hallintotehtäviksi voidaan katsoa ainakin potilaan hoidon tarpeen arviointi, sairauksien diagnosointi ja potilaan tutkimiseen liittyvät ratkaisut hoitotoimenpiteistä, joita potilaalle annetaan tai joihin potilaalle annetaan lähete, eivät vaikuta oikeudellisesti kestäviltä.”

Korkein hallinto-oikeus totesi myös, että ”tarpeettoman laaja julkisen hallintotehtävän määrittely voi johtaa myös siihen, että toimivat palveluhankinnat syrjäytyvät ja että palveluntuottajille asetetaan yleishallinto-oikeudellisen sääntelyn vaatimuksia, jotka eivät tosiasiassa ole tarpeen palvelujen laadun tai asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi.”

Esityksessä ei myöskään oteta kantaa siihen, miltä osin olisi riittämätöntä, että muun muassa taloudellisia perusteita turvattaisiin muilla keinoin. Esityksessä nimenomaisesti todetaan, että hyvinvointialue määrittelisi hoidon tarpeen arviointia, hoitoratkaisujen tekemistä sekä hoitosuunnitelman ja lähetteen laatimista koskevat ohjeistuksensa kansallisiin suosituksiin (mm. Käypä hoito) perustuen ja, että ”hyvinvointialueen ohjauksella ja valvonnalla varmistettaisiin se, että hoidon tarpeen arviointi sekä hoitosuunnitelman ja lähetteen laatiminen tapahtuvat hyvinvointialueen alueella yhdenvertaisella tavalla riippumatta siitä, tuottaako palvelun hyvinvointialue itse vai yksityinen palveluntuottaja.” Näin ollen vastuu ei siten viime kädessä jää virkalääkärille.

Sydänsairaala katsoo, että hoitokokonaisuuksien hallintaa koskevan perustelun osalta esitys on ristiriitainen. Jää epäselväksi, mitä lisäarvoa virkalääkärivaatimus erikoissairaanhoidossa tuottaa esimerkiksi palvelun loppukäyttäjälle eli potilaalle. Esityksessä todetaan, että hoidon tarpeen arviointi, hoitoratkaisujen tekeminen ja hoitosuunnitelman laatiminen ovat olennainen osa vastaanottokäynnin sisältöä, joita ei ole tarkoituksenmukaista erottaa tehtäväksi virka- tai palvelussuhteessa olevan lääkärin tai hammaslääkärin toimesta, sillä se tarkoittaisi käytännössä päällekkäistä työtä. Käytännössä hoitoa koskevan päätöksenteon hajauttamista virkalääkärin ja hoidosta vastaavan lääkärin vastuulle – ottaen vielä huomioon, että molemmat toimivat samojen hoitokäytäntöjen puitteissa – ei voida pitää esityksen tavoitteidenkaan kannalta perusteltuna. Esityksen perusteella vaikuttaa siltä, että ensisijainen peruste virkalääkärivaatimukselle olisi palveluiden taloudellinen vaikuttavuus ja taloudelliset seikat, joiden osalta esitys kuitenkin jättää avoimeksi, millä tavoin virkalääkärivaatimus vaikuttaisi esimerkiksi kustannuksia alentavasti.

On myös huomioitavaa, että järjestämislakiesitys ja hyvinvointialueita koskeva lakiesitys sisältävät jo kaikki tarpeelliset määräykset, joiden nojalla hyvinvointialueen tulee varmistua asianmukaisista käytännöistä hoidon tarpeen arvioinnissa sekä hoitoratkaisujen tekemisessä, sekä mahdollisuuden ohjata niitä. Näin ollen virkalääkärin päätöksentekoa koskeva vaatimus on tarpeeton.

Esityksen perusteluiden kannalta erittäin ongelmallista on myös se, että erikoissairaanhoitoon liittyviä päätöksiä voitaisiin kuitenkin perusterveydenhuollossa tehdä ilman virkalääkärin päätöstä, minkä lisäksi laki sallisi poikkeuksia esimerkiksi vuokralääkäritoiminnassa myös erikoissairaanhoidon osalta (jälkikäteinen hyväksyntä mm. hoidon saatavuuden turvaamiseksi). Edellä mainitut poikkeukset olisivat hyvin epätyypillisiä tehtävissä, joissa tehtävän muuten katsottaisiin edellyttävän julkisen vallan käyttöä ja virkalääkärin päätöstä.

Palvelujärjestelmän ja kustannusten kannalta esitykseen sisällytetyllä virkalääkärivaatimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia. Se paitsi kuormittaisi palvelujärjestelmää kohtuuttomasti, toisi haasteita erityisesti pienemmille hyvinvointialueille ja sairaaloille sekä tietyille erikoisaloille, joilla on jo nyt vaikeuksia saada työvoimaa. Virkalääkärivaatimus ei myöskään edistä esityksen tavoitteiden toteutumista, koska se viivästyttäisi hoitoa ja pidentäisi hoitoketjuja sekä asettaisi potilaat eriarvioiseen asemaan. Mikäli potilaat joutuisivat samassa hoitoketjussa useaan jonoon, tarvittaisiin hoitoratkaisuihin aina virkalääkärin päätös. Etenevissä sairauksissa odottaminen heikentää ennustetta, koska odotusaikana tauti voi vaikeutua ja akutisoitua. Hoito tulisi myös kalliimmaksi erityisesti kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuontautien hoidossa. Akutisoitumisen edellyttämä päivystyshoito on suunnitelmallista kiireetöntä hoitoa kalliimpaa, puhumattakaan yhteiskunnalle aiheutuvista viivästyneen hoidon välillisistä kustannuksista (työnantaja, kunta, valtio ja potilas itse).

Edellä mainituin perustein eduskunnalle annettu hallituksen esitys ja sen virkalääkärivaatimusta julkisessa erikoissairaanhoidossa koskeva kohta on perusteeton ja vaikuttaa potilaiden oikeuksiin Suomessa tavalla, joka on ristiriidassa potilaiden oikeuksia koskevan lainsäädännön kanssa. Lisäksi samainen lakiesityksen kohta vaikuttaa myös lääkäreiden asemaan siinä, miten yksityisen ja julkisen terveydenhuollon palveluksessa olevien lääkäreiden tekemiä laiminlyöntejä ja virheitä arvioidaan. Samaa tekoa arvioidaan eri rangaistusasteikoilla ja näin olleen linjausta ei voitaisi pitää yhdenvertaisena myöskään yksittäisen lääkärin kannalta.

Julkisia sidosyksiköitä ei tule rinnastaa yksityisiin palveluntuottajiin

Esityksessä julkisten toimijoiden (ts. julkisten hankintayksiköiden) hankintalain (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista; 1397/2016) 15 §:ssä tarkoitettuja sidosyksikköitä kohdeltaisiin vakiintuneesta oikeuskäytännöstä poiketen yksityisinä palveluntuottajina, eikä niitä luettaisi osaksi hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Esityksessä linjausta ei erikseen perustella, vaikka linjauksella olisi merkittäviä vaikutuksia kaikkien Suomessa vakiintuneesti ei-markkinoilla toimivien sidosyksikköjen toimintaan sekä sidosyksikkömuodossa toteutettavaan eri osapuolten väliseen yhteistyöhön.

Sydänsairaala esittää, että järjestämislain 12 § asetettuja ulkoistamisrajoituksia ei tulisi soveltaa hyvinvointialueen omassa määräysvallassa oleviin sidosyksiköihin.

Sidosyksikköasemassa toimivia osakeyhtiöitä käytetään Suomessa vakiintuneesti muun muassa kunnallisten toimijoiden yhteistyön muotona eri toimialoilla silloin, kun toiminta ei tapahdu markkinoilla. Esitys sivuuttaa sen tosiseikan, että sidosyksiköt ovat kokonaan julkisessa omistuksessa (sidosyksikköasemaan liittyvä yksityisen pääoman kielto) ja, että omistajat käyttävät niihin lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä edellytettyä erityistä määräysvaltaa. Sidosyksikköasema tarkoittaa, että yhtiön toiminnan on kohdistuttava käytännössä kokonaan siihen määräysvaltaa käyttävään sairaanhoitopiiriin ja esityksen voimaantullessa hyvinvointialueeseen. Yhtiö ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla tuottaessaan palveluja omistajilleen, eikä yhtiön toiminta suuntaudu markkinoille.

Sidosyksikön toiminnassa voidaan tosiasiallisesti säännöin ja sopimuksin sitoa yhtiön toiminta niin selkeästi osaksi määräysvaltaa käyttävän hankintayksikön toimintaa, ettei toimintaan liity vastaavaa häiriöriskiä kuin yksityiseen toimintaan.

Sydänsairaala on julkinen kunnallinen sairaala. Yhtiö on myös hankintalaissa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Yhtiön ei-kaupallinen luonne on huomioitu myös yhtiön toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, kuten yhtiöjärjestysmääräyksissä. Yhtiö toimii välittömästi omistajiensa valvonnassa ja omistajana oleva hankintayksikkö nimeää hallinto-, johto- ja valvontaelimien jäsenet.

Peruslakivaliokunta on jo katsonut, että sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan siirtää muun kuin viranomaisen hoidettaviksi, kun perustuslain 124 §:ssä säänneltyjen edellytysten, tarkoituksenmukaisuusvaatimus mukaan lukien, osoitetaan hallituksen esityksessä täyttyvän tapauskohtaisesti kunkin tehtäväkokonaisuuden osalta. Tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa kiinnitetään huomiota hallinnon tehokkuuteen ja yksityisten henkilöiden sekä yhteisöjen tarpeisiin. Tarkoituksenmukaisuusvaatimus täyttyy helpommin palvelujen tuottamiseen liittyvien tehtävien kohdalla (PeVL 26/2017).

Sydänsairaala katsoo, että perustuslain 124 § ei estä Sydänsairaalan nykyistä hyväksi todettua toimintamallia, jossa osa julkisesta erikoissairaanhoidosta on siirretty sidosyksikköasemassa olevaan yhtiöön. Tässäkin mallissa vastuu palveluiden järjestämisestä säilyy hyvinvointialueella. Hyvinvointialueella on myös erinomaiset mahdollisuudet ohjata ja valvoa määräysvallassaan olevaa sidosyksikköä. Perustusvaliokokunta on katsonut, että julkisia hallintotehtäviä voidaan siirtää yhtiölle, jossa päätösvaltaa käyttää kunta tai valtio (PeVL 11/2002, PeVL 8/2014).

Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukainen ilmoitus

Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja on Suomea oikeudellisesti sitova. Suomi on ratifioinut peruskirjan (SopS 66/1991), jossa määritellään paikallisen itsehallinnon keskeiset ominaispiirteet. Peruskirjan tarkoittama paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Ilmoituksessa todettaisiin, että peruskirjaa sovellettaisiin paikallishallintoon eli Suomen kuntiin. Myös perustettavien hyvinvointialueiden osalta peruskirjaa sovellettaisiin lukuun ottamatta 4 artiklan kappaletta 2 sekä 9 artiklan kappaletta 3 ja 8. Peruskirjan 4 artiklan 4 kappaleen nojalla paikallisviranomaisten toimivaltuuksien tulee yleensä olla täydellisiä ja rajoittamattomia. Mikään muu viranomainen, keskus- tai aluehallintoviranomainen, ei saa heikentää tai rajoittaa niitä, ellei laissa toisin säädetä. Artiklan 3 mukaan paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Sydänsairaala katsoo, että lainsäädännöllä rajoitettaisiin tosiasiallisesti tätä vapautta rajoittamalla mahdollisuutta järjestää toimintaa sidosyksikkömuodossa tavalla, joka on johtanut merkittäviin hyötyihin paikallisen väestön kannalta.

Yhteenveto

Sydänsairaala esittää lausuntonaan, että:

1. potilaiden sujuvan hoidon varmistamiseksi esityksessä olevasta virkalääkärin päätöksentekoa koskevasta vaatimuksesta tulee luopua sellaisissa erikoissairaanhoidon toimissa, joita ei nykyisinkään pidetä julkisen vallan käyttönä, vaan tavanomaisena palvelutuotantona;

2. vaikuttavien ja kustannustehokkaiden julkisten palvelujen varmistamiseksi sidosyksikkömuodossa harjoitettu toiminta tulee mahdollistaa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti osana hyvinvointialueen toimintaa myös erikoissairaanhoidossa niin, että toiminta luetaan hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi, mikäli sidosyksikön toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa säännöissä ja sopimuksissa huomioidaan hyvinvointialueen riittävä ja ratkaiseva päätösvalta, ohjaus- ja valvontamahdollisuus sekä toiminnan jatkuvuus palvelujen turvaamisen näkökulmasta (ne seikat, jotka esityksessä nähdään ongelmallisena yhtiömallissa, eivät tosiasiallisesti liity sidosyksiköihin); sekä

3. esityksen perusteluissa (s. 669) mainittu kielto tarjota etävastaanottoja ja sähköisiä palveluita tietylle potilasryhmälle tulee poistaa. Kielto ei edistä esityksen tavoitteiden saavuttamista ja se on EU-lainsäädännön vastainen.

Sydänsairaala pyytää valiokuntaa kiinnittämään huomiota myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaiseen ilmoitukseen. Artiklan 3 mukaan paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti. Lainsäädännöllä rajoitettaisiin tosiasiallisesti tätä vapautta rajoittamalla mahdollisuutta järjestää toimintaa sidosyksikkömuodossa tavalla, joka on johtanut merkittäviin hyötyihin paikallisen väestön kannalta.

Tampereella 10.2.2021

Heikki Tyvi, hallituksen puheenjohtaja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja

Tays Sydänkeskus Oy

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sydänpotilaat hoidetaan uuteen keskussairaalaan eli Sairaala Novaan avatussa Sydänsairaalassa 1.2.2021 alkaen. Sydänsairaala Novaan tullaan päivystyksen kautta tai lääkärin lähetteellä niin terveysasemilta kuin työterveyshuollosta.

Helmikuusta alkaen keskisuomalaisten sydänpotilaiden lähetteet ohjataan Sydänsairaala Novaan Jyväskylään. Uuden Sairaala Novan tiloissa, mutta Sydänsairaalan toimintana, palvelevat jatkossakin sydänpoliklinikka, sydäntoimenpideyksikkö ja sydänosasto sekä sydänvalvonta.

– Potilaille muutos näkyy ensimmäisenä kutsukirjeissä, jotka lähettää Sydänsairaala. Palvelujen puhelinnumeroihin ja esimerkiksi sydänosaston vierailuaikoihin ei tule muutoksia. Sydäntoimenpiteet säilyvät ennallaan Jyväskylässä, mutta uuden sairaalan isompi sydänyksikkö mahdollistaa aiempaa suuremman potilasmäärän hoitamisen. Toimenpiteiden ja poliklinikan jonotusajat ovat entistäkin lyhyemmät, kertoo Sydänsairaala Novan toimintojohtaja, ylilääkäri Kai Nyman.

Vaikka tuttu henkilökunta jatkaa potilastyössä, uuttakin on luvassa.

– Sydänsairaalassa voimme tarjota keskisuomalaisille sydänpotilaille tutkitusti laadukasta hoitoa modernissa sairaalassa. Palvelutarjonta laajenee muun muassa kattavammilla etäpalveluilla, kuten tahdistinpotilaiden turvallisella etäseurannalla. Palvelujamme kehitetään mahdollisimman asiakaslähtöisesti, jatkaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Jos potilaan tilanne vaatii avosydänleikkauksen, se tehdään esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tai Tays Sydänsairaalassa Tampereella potilaan valinnan ja päätöksen mukaisesti.

Kolmen sairaanhoitopiirin Sydänsairaala

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on jatkossa yksi Sydänsairaalan omistajista, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien lisäksi.

Yhteistyösopimuksen myötä Sydänsairaala ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri haluavat varmistaa keskussairaalan sydänhoitoon osaavan henkilöstön, mutta myös maltillisen hintakehityksen omistajakunnille. Tästä on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi Hämeenlinnan Sydänsairaalasta.

Jyväskylän lisäksi Sydänsairaala toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä. Jyväskylä-yhteistyön myötä Sydänsairaalan henkilöstömäärä nousee lähes 700:aan.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Kai Nyman, toimintojohtaja, Sydänsairaala Nova, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Tays Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtajana on aloittanut sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pasi Lehto tammikuun 2021 alussa. Lääketieteen tohtori Pasi Lehto on työskennellyt Sydänsairaalassa vuodesta 2004 alkaen, viimeksi sairaalajohtajana. Palkitun sairaalan johtaja näkee suomalaisen sydänhoidon tulevaisuuden positiivisena, mutta aktiivista kehittämistä vaativana.

Sydänsairaala on Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien omistama sairaala, joka on juuri valittu Newsweekin listalle yhdeksi maailman parhaista alansa sairaaloista. Pasi Lehto on toiminut aiemmin Sydänsairaalassa muun muassa kardiologian palvelujohtajana ja sairaalajohtajana. Lehto on myös Hämeenmaan Sydänpiirin hallituksen varapuheenjohtaja.

– On hienoa päästä johtamaan erinomaista terveydenhuollon edelläkävijäyhtiötä. Pitkän kokemukseni kautta tunnen hyvin suomalaisen sydänpotilaan hoidon ja hoitopolun eri vaiheet. Terveydenhuollon laatu on Suomessa korkeatasoista, mutta asiakaslähtöisyydessä ja palveluiden saatavuudessa on kuitenkin aina kehitettävää, Lehto toteaa.

– Terveyteen, sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon liittyvät tarpeet ovat tulevaisuudessa nykyistä monimuotoisempia. Siksi myös terveyspalveluiden tulee olla nykyistä yksilöllisempiä ja asiakkaan tarpeisiin paremmin taipuvia. Hoitoon pääsyn tulee olla mutkatonta ja palveluiden saatavuus tulee turvata esimerkiksi erilaisilla digitaalisilla etäratkaisuilla.

Kustannustehokkuus ei tarkoita tinkimistä laadusta

Sydänsairaalassa työskentelee noin 600 työntekijää kuudessa eri toimipisteessä. Lisäksi Keski-Suomen keskussairaalan sydäntoiminta liittyy osaksi Sydänsairaalaa helmikuussa 2021. Toimitusjohtaja Lehto hakee muutosta myös terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin.

– Sairaanhoitopiirien omistajien eli kuntien laskutuksen perustana tulisi olla potilaalle tuotettu terveys ja hyvinvointi sen sijaan, että mittarina käytetään yksinomaan tehtyjen toimenpiteiden tai potilaskäyntien määrää. Hyvä esimerkki tästä on Sydänsairaalan kehittämä sydämen tahdistimien elinkaaripalvelumalli, joka on käytössä Pirkanmaalla.

– Terveydenhuollon tuottavuuden parantaminen on julkisen sektorin taloudellisen kestävyysvajeen vuoksi tärkeää. Se ei tarkoita sitä, että tehdään aina vain enemmän, vaan tehdään oikeita asioita. Tämä on potilaan hyvän hoidon kannalta tärkeää ja parantaa myös terveydenhuollon henkilökunnan työhyvinvointia.

Tays Sydänkeskus Oy:n edellinen toimitusjohtaja ja perustaja Kari Niemelä jäi eläkkeelle vuoden 2020 lopussa.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Tays Sydänkeskus Oy, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Sydänsairaala on ensimmäinen erikoissairaanhoidossa toimiva suuri organisaatio, jolle on myönnetty terveydenhuollon SFS-EN 15224 -laatusertifikaatti. Sertifikaatti kattaa kardiologisten sekä sydän- ja rintaelinkirurgisten potilaiden tutkimukset, hoidon ja vastaanottopalvelut Sydänsairaalan kaikissa toimipisteissä. SFS-EN 15224 -laatustandardi on kehitetty erityisesti terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan arvioimiseen.

15224-sertifikaatti on jatkossa osa Sydänsairaalan laadunhallintajärjestelmää. Sertifikaatti huomioi maailman tunnetuimman ISO 9001 -standardin lisäksi terveydenhuollon elementit. Keskeisenä osana sertifiointiprosessia oli Labquality Oy:n toteuttama Sydänsairaalan yksiköiden sertifiointiauditointi syyskuussa 2020. Labqualitylle on myönnetty tänä vuonna ensimmäisenä suomalaisena sertifiointitoimijana standardin SFS-EN 15224:2016 mukainen akkreditointistatus.

– Sydänsairaalan toiminta on asiakasarvioinnin perusteella jo nyt huippuluokkaa, mutta sertifiointiprosessin kautta olemme saaneet arvokasta palautetta siitä, mitä kannattaa vielä kehittää. Sertifiointiauditoinneissa kirjattujen poikkeamien kehittämiseksi työstämme toimintaamme yhä laadukkaammaksi niin, että Sydänsairaala on jatkossakin erinomainen hoito- ja työpaikka, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.

15224-sertifikaatti on myönnetty Suomessa aiemmin vain yhdelle terveydenhuollon organisaatiolle.

– Sydänsairaala on hyvä esimerkki siitä, kuinka laadunhallinta onnistuneesti yhdistetään organisaation omiin tavoitteisiin ja prosesseihin. Erityisen vaikuttavaa on ollut se, että koko henkilöstön osalta nähdään vahva sitoutuminen asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävään toiminnan kehittämiseen ja laadun edistämiseen, kertoo Labqualityn pääauditoija Merja Himanto.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalan kardiologi, LT Essi Ryödi on mukana Mediuutisten valitsemalla vuoden 2020 tärkeimpien terveysalan vaikuttajien listalla.

Mediuutiset pitää tärkeänä muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuutta etsiä keinoja hoitovelan ehkäisemiseksi vaikeassa koronapandemiatilanteessa: ”Hyvä esimerkki tästä on Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Sydänliiton toukokuussa järjestämä Älä jää kotiin sairastamaan sydän­infarktia -kampanja, jonka videolla somessa ja televisiokanavilla sydänvaivaisia rohkaistiin kardiologien silloisen puheenjohtajan Essi Ryödin suulla hakeutumaan lääkäriin.”

Asiantuntijalääkärin sanat tv-kampanjassa vaikuttivat toivotulla tavalla, kun yhä useampi sydänoireista kärsinyt uskaltautui ajoissa hoitoon sairaaloihin.

Linkki Mediuutisten Vuoden vaikuttajat -listaan

”Tampereen keskussairaalassa on otettu käyttöön 12 sydänpotilaan keskitetty valvontakeskus, jollaista ei tiettävästi ole toteutettu vielä muualla Euroopassa”, uutisoi Aamulehti kesällä 1970. Sepelvaltimotauti on yksi kansantaudeistamme ja Tampereella ymmärrettiin ensimmäisten joukossa, että akuutin sydäninfarktin hoito vaati tehokkaamman valvontajärjestelmän kehittämistä. Sittemmin hoidossa on siirrytty digitaaliseen valvontaan, mutta edelleen Tays Sydänsairaalan sydänvalvonnan selkäranka on ajoissa aloitettu hoito ja asiantunteva hoitohenkilökunta.

Kesäkuussa 1970 Tampereen keskussairaalassa avattiin Suomen ensimmäinen sydänvalvontaosasto. 12-paikkainen osasto oli kansainvälisestikin poikkeuksellisen suuri.

– Vastaavilla erikoisosastoilla on yleensä 5–6 sairaansijaa, mutta meikäläisissä oloissa tämä ei riitä. Suomessa on sepelvaltimotautia eniten koko maailmassa, kommentoi tuolloin johtava lääkäri Eino Linko. Toinen valvontaosaston perustamiseen vahvasti vaikuttanut tamperelainen lääkäri oli Reino Ruosteenoja.

Ensimmäinen valvontajärjestelmä perustui jatkuvaan valvontalaitteiden mittareiden tarkkailuun. Potilasryhmiä olivat nykyäänkin tutut sydäninfarktit, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. Koska sydänlihasvauriota ei pystytty estämään, infarktit olivat nykyiseen verrattuna suurempia ja potilaat huonokuntoisempia. Sydänosastolla hoidettiin vuosittain noin 500 sydänveritulppapotilasta. Nykyään Tays Sydänsairaalan sydänvalvonnassa hoidetaan vuodessa noin 2000 potilasta, joista 700 sydäninfarktin vuoksi.

70-luvulla sydäninfarktipotilaiden hoidon perustana olivat pitkä vuodelepo, kivun hoito ja lukuisat rajoitukset: mm. istumista, kiinteää ruokaa ja kahvia rajoitettiin.

– Nykyään sydäninfarktin syy eli ahtautunut sepelvaltimo avataan nopeasti pallolaajennuksella ja potilas kannustetaan liikkeelle pian toimenpiteen jälkeen. Nykyinen valvontahoito ja eri elinjärjestelmien tukeminen mahdollistavat toipumisen tilanteista, joissa se ei olisi ollut mahdollista 50 vuotta sitten, kertoo sydänvalvonnan toimintopäällikkö Jyri Koivumäki Sydänsairaalasta.
– Osa sydänvalvonnan potilaista on edelleen hyvin vaikeasti sairaita. Hoidon alkuvaiheen jälkeen pyrimme ehkäisemään uusia infarkteja. Potilaan on tärkeintä hakeutua ajoissa hoitoon sekä motivoitua tarvittaviin elämäntapamuutoksiin ja lääkehoitoon.

Korkea sepelvaltimotautisairastavuus käynnisti hoidon kehittämisen

Tampereen ensimmäiset sydänvalvontalaiteet päätettiin hankkia kotimaasta huoltovarmuuden ja edullisemman hinnan takia. Ulkomaiset järjestelmät olisivat olleet 12 potilaan valvontaan tehokkuudeltaan riittämättömät. Huolta aiheuttivat myös huolto ja varaosien saanti. Lääkäreiden ja Tampereen teknillisen korkeakoulun elektroniikkainsinöörien työryhmä teki sydänvalvontalaitteiston perussuunnitelman.

– Olli-Tuote Oy ja Valmetin instrumenttitehdas ovat valmistaneet onnistuneen laitteiston, jossa on käytetty elektroniikan uusimpia oivalluksia. Suomessakin voidaan siis tehdä korkeatasoista sairaalaelektroniikkaa, Eino Linko kehui Aamulehden haastattelussa 1970.

Vuonna 1989 Tampereella saatiin käyttöön ensimmäinen tietokonepohjainen rytmianalysaattori-keskusvalvonta, jolloin valvonta automatisoitui ja tarkentui. Nykytekniikan avulla potilaan voinnista ja sydämen toiminnasta onkin mahdollista saada hyvin yksityiskohtaista tietoa parhaan hoidon varmistamiseksi Sydänsairaalassa.

Lisätietoja

Jyri Koivumäki, sydänvalvonnan toimintopäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), jyri.koivumaki@sydansairaala.fi

Kuva: Sydänvalvontaa Tampereen keskussairaalassa 70-luvulla

Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi historiansa suurimman tukimäärän, 5,0 miljoonaa euroa, sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen.

Sydäntutkimussäätiö myöntää joka toinen vuosi professori Pauli Soisalon muistorahaston 12 000 euron tunnustuspalkinnon lupaavalle nuorelle, alle 40-vuotiaalle sydän- ja verisuonisairauksien tutkijalle. Juhlavuonna Soisalo-palkinto myönnettiin sepelvaltimotaudin ja äkkikuoleman tutkijalle ja Tays Sydänsairaalan kardiologian erikoislääkärille, dosentti Jussi Hernesniemelle.

Sydäntutkimussäätiön varainhankinnan perusta on sille osoitetut testamentit ja lahjoitukset. Sydäntutkimussäätiö myöntää seuraavan kerran apurahoja sydäntutkimukseen keväällä 2022.

Lue lisää: linkki Sydäntutkimussäätiön tiedotteeseen

Sydänsairaudella voi olla vaikutuksia potilaiden seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Seksuaaliterveyden huomioiminen terveydenhuollon palveluissa antaa potilaille mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen hoitoon, jolla voi olla positiivisia vaikutuksia yksilön terveyteen, todetaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Eveliina Keskisen sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opinnäytetyössä.

Tays Sydänsairaalassa kirjekyselynä toteutetun opinnäytetutkimuksen tavoitteena oli selvittää sydänpotilaiden seksuaalisuuteen liittyvän tiedonsaannin tarvetta sairaalahoidon aikana sekä kuvata kokemuksia sydänsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen.

Tutkimuksessa tuli esille, että sairaalassa ollessaan potilaat eivät välttämättä halua käsitellä seksuaalisuuteen liittyviä asioita, mutta tiedolle on kuitenkin tarvetta. Sairaalassa potilaan mahdollisuudet ottaa tietoa vastaan voivat olla sairauden vuoksi rajalliset. Seksuaalineuvonta ja erilaiset ryhmäohjaukset olisivat hyvä tapa antaa seksuaalisuudesta tietoa kotiutumisen jälkeen. Tutkimustuloksien avulla voidaan kehittää seksuaalisuuden huomioimista hoitotyössä ja potilasohjauksessa.

Lue lisää opinnäytetyöstä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuilta

Sydänsairaala tavoittelee sydämen vajaatoimintapotilaiden hyvinvoinnin parempaa seurantaa uudella etäpalvelulla. Ensimmäisenä Suomessa käyttöön otettava palvelu perustuu potilaan päivittäiseen painon mittaamiseen ja oirekyselyihin. Palvelu mahdollistaa myös ”nenänpäänäkymän” eli potilaan ja hoitohenkilökunnan välisen videopuhelun.

Sydämen vajaatoiminta on sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Sydänsairaalan uuden etäseurantapalvelun avulla osa potilaista voi korvata toistuvat kontrollikäynnit etäyhteydellä sairaalaan. Etäseurannan tavoitteena on tunnistaa sairauden mahdolliset pahenemisvaiheet hyvissä ajoin, jolloin potilas välttyy ensiapukäynneiltä ja raskailta sairaalahoitojaksoilta. Oireiden mukaan kohdennetun tiedon ja suoran videoyhteyden toivotaan vähentävän myös sairauteen liittyvää huolta ja epävarmuutta.

Alkuvaiheessa etäseurantapalvelua tarjotaan noin viidellekymmenelle Tays Sydänsairaalan vajaatoimintapoliklinikan potilaalle. Ensimmäiset laitesalkut on jo luovutettu vajaatoimintapotilaille Tampereella.

– Käytännössä etäseurantapotilas saa käyttöönsä digitaalisen vaa’an, sillä painon vaihtelun seuranta on tärkeää sydämen vajaatoiminnan oireiden havainnoinnissa ja hoidon suunnittelussa. Potilas kirjaa mittaustietonsa tablettitietokoneella, jolloin tiedot ovat myös lääkärien ja hoitajien nähtävänä potilaan suostumuksella, kertoo Sydänsairaalan kehitysjohtaja Janne Hulkkonen.
– Samalla tabletilla onnistuu myös erilaisiin oirekyselyihin vastaaminen ja kiireetön yhteydenpito poliklinikan kanssa. Videoyhteydellä on suuri merkitys, sillä perinteinen ”nenänpäänäkymä” kertoo edelleen potilaan voinnista enemmän kuin mikään yksittäinen mittaustulos.

Tampereen kaupungin alueella on jopa 4000 sydämen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta, joista merkittävä osa voisi hyötyä etäpalvelusta.

– Potilaiden odotukset palveluja kohtaan ovat muuttumassa ja sairaaloiden pitää vastata haasteeseen, kun odotusajoista halutaan pääsääntöisesti eroon. Oikea-aikainen, sujuva hoitoon pääsy parantaa vajaatoimintapotilaiden elämänlaatua ja sairauden ennustetta, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi
Janne Hulkkonen, kehitysjohtaja, Sydänsairaala, p. 041 730 2276, janne.hulkkonen@sydansairaala.fi

Kuva: Ensimmäiset etäseurantalaitteet käyttäjilleen luovuttivat Tays Sydänsairaalan vajaatoimintahoitaja, kehitysjohtaja ja projektipäällikkö lokakuussa 2020.

Kardiologiaan ja sydän- ja rintaelinkirurgiaan erikoistunut Sydänsairaala on listattu maailman 200 parhaan kardiologisen sairaalan joukkoon. Newsweekin listaus perustuu terveydenhuollon asiantuntijoiden tekemiin vertaissuosituksiin. Sydänsairaalan omistavat Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit.

Yhdysvaltalaisen uutislehti Newsweekin sairaalalistaus perustuu monivaiheiseen kyselyyn ja arviointiin, johon osallistui kymmeniä tuhansia lääkäreitä, terveydenhuollon ammattilaisia ja sairaalajohtajia yli 20 maassa touko-heinäkuussa 2020. Alkuvaiheessa mainintoja sai yli 22 000 sairaalaa, joista pisteytettiin julkaistu lista. Erikoistuneet sairaalat listattiin myös onkologian ja endokrinologian aloilta, joissa 200 parhaan listalla ei ollut suomalaisia sairaaloita. Newsweek perustelee sairaalalistaustaan potilaille hyödyllisen, vertailukelpoisen tiedon hajanaisuudella, kun sairaaloiden tasoa ja osaamista raportoidaan usein vain eri maiden sisällä.

– Sydänsairaalalle listaus on myönteinen tunnustus, kun taustalla ovat kansainväliset vertaissuositukset. Olemme tehneet Sydänsairaalan perustamisesta saakka määrätietoista työtä sydänpotilaan hoidon kehittämiseksi myös kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. On hieno kiitos henkilökunnallemme, että vahva osaamisemme on huomattu myös maailmalla, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.

Newsweek uutisoi säännöllisesti terveydenhuollon ja lääketieteen aiheista eri puolilla maailmaa. Yksityissairaaloita tai hyvin pieniä sairaaloita ei ole huomioitu listauksessa.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi

Tays Sydänkeskus Oy:n hallitus on tehnyt valinnan Sydänsairaalan uudesta toimitusjohtajasta kokouksessaan 6.5.2020. Uutena toimitusjohtajana aloittaa sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pasi Lehto 1.1.2021, johon saakka nykyinen toimitusjohtaja Kari Niemelä vastaa konsernin toiminnasta. Pasi Lehto jatkaa nykyisessä tehtävässään Tays Sydänsairaalan sairaalajohtajana vuoden 2020 loppuun saakka.

Lääketieteen tohtori Pasi Lehto on työskennellyt Sydänsairaalassa vuodesta 2004 alkaen. Hän on toiminut Tays Sydänsairaalan sairaalajohtajana 1.5.2019 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Lehto on toiminut Sydänsairaalassa muun muassa kardiologian palvelujohtajana ja kardiologian toimintojohtajana (vastuualueena vuodeosasto, sydänvalvonta ja toimenpidekardiologia). Lehto on Hämeenmaan Sydänpiirin hallituksen varapuheenjohtaja.

Lisätiedot

Tays Sydänkeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Tyvi, p. 0400 633 416, heikki.tyvi@tyvi.in
Toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi