Tays Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtajana on aloittanut sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pasi Lehto tammikuun 2021 alussa. Lääketieteen tohtori Pasi Lehto on työskennellyt Sydänsairaalassa vuodesta 2004 alkaen, viimeksi sairaalajohtajana. Palkitun sairaalan johtaja näkee suomalaisen sydänhoidon tulevaisuuden positiivisena, mutta aktiivista kehittämistä vaativana.

Sydänsairaala on Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien omistama sairaala, joka on juuri valittu Newsweekin listalle yhdeksi maailman parhaista alansa sairaaloista. Pasi Lehto on toiminut aiemmin Sydänsairaalassa muun muassa kardiologian palvelujohtajana ja sairaalajohtajana. Lehto on myös Hämeenmaan Sydänpiirin hallituksen varapuheenjohtaja.

– On hienoa päästä johtamaan erinomaista terveydenhuollon edelläkävijäyhtiötä. Pitkän kokemukseni kautta tunnen hyvin suomalaisen sydänpotilaan hoidon ja hoitopolun eri vaiheet. Terveydenhuollon laatu on Suomessa korkeatasoista, mutta asiakaslähtöisyydessä ja palveluiden saatavuudessa on kuitenkin aina kehitettävää, Lehto toteaa.

– Terveyteen, sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon liittyvät tarpeet ovat tulevaisuudessa nykyistä monimuotoisempia. Siksi myös terveyspalveluiden tulee olla nykyistä yksilöllisempiä ja asiakkaan tarpeisiin paremmin taipuvia. Hoitoon pääsyn tulee olla mutkatonta ja palveluiden saatavuus tulee turvata esimerkiksi erilaisilla digitaalisilla etäratkaisuilla.

Kustannustehokkuus ei tarkoita tinkimistä laadusta

Sydänsairaalassa työskentelee noin 600 työntekijää kuudessa eri toimipisteessä. Lisäksi Keski-Suomen keskussairaalan sydäntoiminta liittyy osaksi Sydänsairaalaa helmikuussa 2021. Toimitusjohtaja Lehto hakee muutosta myös terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin.

– Sairaanhoitopiirien omistajien eli kuntien laskutuksen perustana tulisi olla potilaalle tuotettu terveys ja hyvinvointi sen sijaan, että mittarina käytetään yksinomaan tehtyjen toimenpiteiden tai potilaskäyntien määrää. Hyvä esimerkki tästä on Sydänsairaalan kehittämä sydämen tahdistimien elinkaaripalvelumalli, joka on käytössä Pirkanmaalla.

– Terveydenhuollon tuottavuuden parantaminen on julkisen sektorin taloudellisen kestävyysvajeen vuoksi tärkeää. Se ei tarkoita sitä, että tehdään aina vain enemmän, vaan tehdään oikeita asioita. Tämä on potilaan hyvän hoidon kannalta tärkeää ja parantaa myös terveydenhuollon henkilökunnan työhyvinvointia.

Tays Sydänkeskus Oy:n edellinen toimitusjohtaja ja perustaja Kari Niemelä jäi eläkkeelle vuoden 2020 lopussa.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Tays Sydänkeskus Oy, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Sydänsairaala on ensimmäinen erikoissairaanhoidossa toimiva suuri organisaatio, jolle on myönnetty terveydenhuollon SFS-EN 15224 -laatusertifikaatti. Sertifikaatti kattaa kardiologisten sekä sydän- ja rintaelinkirurgisten potilaiden tutkimukset, hoidon ja vastaanottopalvelut Sydänsairaalan kaikissa toimipisteissä. SFS-EN 15224 -laatustandardi on kehitetty erityisesti terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan arvioimiseen.

15224-sertifikaatti on jatkossa osa Sydänsairaalan laadunhallintajärjestelmää. Sertifikaatti huomioi maailman tunnetuimman ISO 9001 -standardin lisäksi terveydenhuollon elementit. Keskeisenä osana sertifiointiprosessia oli Labquality Oy:n toteuttama Sydänsairaalan yksiköiden sertifiointiauditointi syyskuussa 2020. Labqualitylle on myönnetty tänä vuonna ensimmäisenä suomalaisena sertifiointitoimijana standardin SFS-EN 15224:2016 mukainen akkreditointistatus.

– Sydänsairaalan toiminta on asiakasarvioinnin perusteella jo nyt huippuluokkaa, mutta sertifiointiprosessin kautta olemme saaneet arvokasta palautetta siitä, mitä kannattaa vielä kehittää. Sertifiointiauditoinneissa kirjattujen poikkeamien kehittämiseksi työstämme toimintaamme yhä laadukkaammaksi niin, että Sydänsairaala on jatkossakin erinomainen hoito- ja työpaikka, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.

15224-sertifikaatti on myönnetty Suomessa aiemmin vain yhdelle terveydenhuollon organisaatiolle.

– Sydänsairaala on hyvä esimerkki siitä, kuinka laadunhallinta onnistuneesti yhdistetään organisaation omiin tavoitteisiin ja prosesseihin. Erityisen vaikuttavaa on ollut se, että koko henkilöstön osalta nähdään vahva sitoutuminen asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävään toiminnan kehittämiseen ja laadun edistämiseen, kertoo Labqualityn pääauditoija Merja Himanto.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalan kardiologi, LT Essi Ryödi on mukana Mediuutisten valitsemalla vuoden 2020 tärkeimpien terveysalan vaikuttajien listalla.

Mediuutiset pitää tärkeänä muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuutta etsiä keinoja hoitovelan ehkäisemiseksi vaikeassa koronapandemiatilanteessa: ”Hyvä esimerkki tästä on Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Sydänliiton toukokuussa järjestämä Älä jää kotiin sairastamaan sydän­infarktia -kampanja, jonka videolla somessa ja televisiokanavilla sydänvaivaisia rohkaistiin kardiologien silloisen puheenjohtajan Essi Ryödin suulla hakeutumaan lääkäriin.”

Asiantuntijalääkärin sanat tv-kampanjassa vaikuttivat toivotulla tavalla, kun yhä useampi sydänoireista kärsinyt uskaltautui ajoissa hoitoon sairaaloihin.

Linkki Mediuutisten Vuoden vaikuttajat -listaan

”Tampereen keskussairaalassa on otettu käyttöön 12 sydänpotilaan keskitetty valvontakeskus, jollaista ei tiettävästi ole toteutettu vielä muualla Euroopassa”, uutisoi Aamulehti kesällä 1970. Sepelvaltimotauti on yksi kansantaudeistamme ja Tampereella ymmärrettiin ensimmäisten joukossa, että akuutin sydäninfarktin hoito vaati tehokkaamman valvontajärjestelmän kehittämistä. Sittemmin hoidossa on siirrytty digitaaliseen valvontaan, mutta edelleen Tays Sydänsairaalan sydänvalvonnan selkäranka on ajoissa aloitettu hoito ja asiantunteva hoitohenkilökunta.

Kesäkuussa 1970 Tampereen keskussairaalassa avattiin Suomen ensimmäinen sydänvalvontaosasto. 12-paikkainen osasto oli kansainvälisestikin poikkeuksellisen suuri.

– Vastaavilla erikoisosastoilla on yleensä 5–6 sairaansijaa, mutta meikäläisissä oloissa tämä ei riitä. Suomessa on sepelvaltimotautia eniten koko maailmassa, kommentoi tuolloin johtava lääkäri Eino Linko. Toinen valvontaosaston perustamiseen vahvasti vaikuttanut tamperelainen lääkäri oli Reino Ruosteenoja.

Ensimmäinen valvontajärjestelmä perustui jatkuvaan valvontalaitteiden mittareiden tarkkailuun. Potilasryhmiä olivat nykyäänkin tutut sydäninfarktit, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. Koska sydänlihasvauriota ei pystytty estämään, infarktit olivat nykyiseen verrattuna suurempia ja potilaat huonokuntoisempia. Sydänosastolla hoidettiin vuosittain noin 500 sydänveritulppapotilasta. Nykyään Tays Sydänsairaalan sydänvalvonnassa hoidetaan vuodessa noin 2000 potilasta, joista 700 sydäninfarktin vuoksi.

70-luvulla sydäninfarktipotilaiden hoidon perustana olivat pitkä vuodelepo, kivun hoito ja lukuisat rajoitukset: mm. istumista, kiinteää ruokaa ja kahvia rajoitettiin.

– Nykyään sydäninfarktin syy eli ahtautunut sepelvaltimo avataan nopeasti pallolaajennuksella ja potilas kannustetaan liikkeelle pian toimenpiteen jälkeen. Nykyinen valvontahoito ja eri elinjärjestelmien tukeminen mahdollistavat toipumisen tilanteista, joissa se ei olisi ollut mahdollista 50 vuotta sitten, kertoo sydänvalvonnan toimintopäällikkö Jyri Koivumäki Sydänsairaalasta.
– Osa sydänvalvonnan potilaista on edelleen hyvin vaikeasti sairaita. Hoidon alkuvaiheen jälkeen pyrimme ehkäisemään uusia infarkteja. Potilaan on tärkeintä hakeutua ajoissa hoitoon sekä motivoitua tarvittaviin elämäntapamuutoksiin ja lääkehoitoon.

Korkea sepelvaltimotautisairastavuus käynnisti hoidon kehittämisen

Tampereen ensimmäiset sydänvalvontalaiteet päätettiin hankkia kotimaasta huoltovarmuuden ja edullisemman hinnan takia. Ulkomaiset järjestelmät olisivat olleet 12 potilaan valvontaan tehokkuudeltaan riittämättömät. Huolta aiheuttivat myös huolto ja varaosien saanti. Lääkäreiden ja Tampereen teknillisen korkeakoulun elektroniikkainsinöörien työryhmä teki sydänvalvontalaitteiston perussuunnitelman.

– Olli-Tuote Oy ja Valmetin instrumenttitehdas ovat valmistaneet onnistuneen laitteiston, jossa on käytetty elektroniikan uusimpia oivalluksia. Suomessakin voidaan siis tehdä korkeatasoista sairaalaelektroniikkaa, Eino Linko kehui Aamulehden haastattelussa 1970.

Vuonna 1989 Tampereella saatiin käyttöön ensimmäinen tietokonepohjainen rytmianalysaattori-keskusvalvonta, jolloin valvonta automatisoitui ja tarkentui. Nykytekniikan avulla potilaan voinnista ja sydämen toiminnasta onkin mahdollista saada hyvin yksityiskohtaista tietoa parhaan hoidon varmistamiseksi Sydänsairaalassa.

Lisätietoja

Jyri Koivumäki, sydänvalvonnan toimintopäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), jyri.koivumaki@sydansairaala.fi

Kuva: Sydänvalvontaa Tampereen keskussairaalassa 70-luvulla

Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi historiansa suurimman tukimäärän, 5,0 miljoonaa euroa, sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen.

Sydäntutkimussäätiö myöntää joka toinen vuosi professori Pauli Soisalon muistorahaston 12 000 euron tunnustuspalkinnon lupaavalle nuorelle, alle 40-vuotiaalle sydän- ja verisuonisairauksien tutkijalle. Juhlavuonna Soisalo-palkinto myönnettiin sepelvaltimotaudin ja äkkikuoleman tutkijalle ja Tays Sydänsairaalan kardiologian erikoislääkärille, dosentti Jussi Hernesniemelle.

Sydäntutkimussäätiön varainhankinnan perusta on sille osoitetut testamentit ja lahjoitukset. Sydäntutkimussäätiö myöntää seuraavan kerran apurahoja sydäntutkimukseen keväällä 2022.

Lue lisää: linkki Sydäntutkimussäätiön tiedotteeseen

Sydänsairaudella voi olla vaikutuksia potilaiden seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Seksuaaliterveyden huomioiminen terveydenhuollon palveluissa antaa potilaille mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen hoitoon, jolla voi olla positiivisia vaikutuksia yksilön terveyteen, todetaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Eveliina Keskisen sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opinnäytetyössä.

Tays Sydänsairaalassa kirjekyselynä toteutetun opinnäytetutkimuksen tavoitteena oli selvittää sydänpotilaiden seksuaalisuuteen liittyvän tiedonsaannin tarvetta sairaalahoidon aikana sekä kuvata kokemuksia sydänsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen.

Tutkimuksessa tuli esille, että sairaalassa ollessaan potilaat eivät välttämättä halua käsitellä seksuaalisuuteen liittyviä asioita, mutta tiedolle on kuitenkin tarvetta. Sairaalassa potilaan mahdollisuudet ottaa tietoa vastaan voivat olla sairauden vuoksi rajalliset. Seksuaalineuvonta ja erilaiset ryhmäohjaukset olisivat hyvä tapa antaa seksuaalisuudesta tietoa kotiutumisen jälkeen. Tutkimustuloksien avulla voidaan kehittää seksuaalisuuden huomioimista hoitotyössä ja potilasohjauksessa.

Lue lisää opinnäytetyöstä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuilta

Sydänsairaala tavoittelee sydämen vajaatoimintapotilaiden hyvinvoinnin parempaa seurantaa uudella etäpalvelulla. Ensimmäisenä Suomessa käyttöön otettava palvelu perustuu potilaan päivittäiseen painon mittaamiseen ja oirekyselyihin. Palvelu mahdollistaa myös ”nenänpäänäkymän” eli potilaan ja hoitohenkilökunnan välisen videopuhelun.

Sydämen vajaatoiminta on sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Sydänsairaalan uuden etäseurantapalvelun avulla osa potilaista voi korvata toistuvat kontrollikäynnit etäyhteydellä sairaalaan. Etäseurannan tavoitteena on tunnistaa sairauden mahdolliset pahenemisvaiheet hyvissä ajoin, jolloin potilas välttyy ensiapukäynneiltä ja raskailta sairaalahoitojaksoilta. Oireiden mukaan kohdennetun tiedon ja suoran videoyhteyden toivotaan vähentävän myös sairauteen liittyvää huolta ja epävarmuutta.

Alkuvaiheessa etäseurantapalvelua tarjotaan noin viidellekymmenelle Tays Sydänsairaalan vajaatoimintapoliklinikan potilaalle. Ensimmäiset laitesalkut on jo luovutettu vajaatoimintapotilaille Tampereella.

– Käytännössä etäseurantapotilas saa käyttöönsä digitaalisen vaa’an, sillä painon vaihtelun seuranta on tärkeää sydämen vajaatoiminnan oireiden havainnoinnissa ja hoidon suunnittelussa. Potilas kirjaa mittaustietonsa tablettitietokoneella, jolloin tiedot ovat myös lääkärien ja hoitajien nähtävänä potilaan suostumuksella, kertoo Sydänsairaalan kehitysjohtaja Janne Hulkkonen.
– Samalla tabletilla onnistuu myös erilaisiin oirekyselyihin vastaaminen ja kiireetön yhteydenpito poliklinikan kanssa. Videoyhteydellä on suuri merkitys, sillä perinteinen ”nenänpäänäkymä” kertoo edelleen potilaan voinnista enemmän kuin mikään yksittäinen mittaustulos.

Tampereen kaupungin alueella on jopa 4000 sydämen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta, joista merkittävä osa voisi hyötyä etäpalvelusta.

– Potilaiden odotukset palveluja kohtaan ovat muuttumassa ja sairaaloiden pitää vastata haasteeseen, kun odotusajoista halutaan pääsääntöisesti eroon. Oikea-aikainen, sujuva hoitoon pääsy parantaa vajaatoimintapotilaiden elämänlaatua ja sairauden ennustetta, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi
Janne Hulkkonen, kehitysjohtaja, Sydänsairaala, p. 041 730 2276, janne.hulkkonen@sydansairaala.fi

Kuva: Ensimmäiset etäseurantalaitteet käyttäjilleen luovuttivat Tays Sydänsairaalan vajaatoimintahoitaja, kehitysjohtaja ja projektipäällikkö lokakuussa 2020.

Kardiologiaan ja sydän- ja rintaelinkirurgiaan erikoistunut Sydänsairaala on listattu maailman 200 parhaan kardiologisen sairaalan joukkoon. Newsweekin listaus perustuu terveydenhuollon asiantuntijoiden tekemiin vertaissuosituksiin. Sydänsairaalan omistavat Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit.

Yhdysvaltalaisen uutislehti Newsweekin sairaalalistaus perustuu monivaiheiseen kyselyyn ja arviointiin, johon osallistui kymmeniä tuhansia lääkäreitä, terveydenhuollon ammattilaisia ja sairaalajohtajia yli 20 maassa touko-heinäkuussa 2020. Alkuvaiheessa mainintoja sai yli 22 000 sairaalaa, joista pisteytettiin julkaistu lista. Erikoistuneet sairaalat listattiin myös onkologian ja endokrinologian aloilta, joissa 200 parhaan listalla ei ollut suomalaisia sairaaloita. Newsweek perustelee sairaalalistaustaan potilaille hyödyllisen, vertailukelpoisen tiedon hajanaisuudella, kun sairaaloiden tasoa ja osaamista raportoidaan usein vain eri maiden sisällä.

– Sydänsairaalalle listaus on myönteinen tunnustus, kun taustalla ovat kansainväliset vertaissuositukset. Olemme tehneet Sydänsairaalan perustamisesta saakka määrätietoista työtä sydänpotilaan hoidon kehittämiseksi myös kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. On hieno kiitos henkilökunnallemme, että vahva osaamisemme on huomattu myös maailmalla, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.

Newsweek uutisoi säännöllisesti terveydenhuollon ja lääketieteen aiheista eri puolilla maailmaa. Yksityissairaaloita tai hyvin pieniä sairaaloita ei ole huomioitu listauksessa.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi

Tays Sydänkeskus Oy:n hallitus on tehnyt valinnan Sydänsairaalan uudesta toimitusjohtajasta kokouksessaan 6.5.2020. Uutena toimitusjohtajana aloittaa sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pasi Lehto 1.1.2021, johon saakka nykyinen toimitusjohtaja Kari Niemelä vastaa konsernin toiminnasta. Pasi Lehto jatkaa nykyisessä tehtävässään Tays Sydänsairaalan sairaalajohtajana vuoden 2020 loppuun saakka.

Lääketieteen tohtori Pasi Lehto on työskennellyt Sydänsairaalassa vuodesta 2004 alkaen. Hän on toiminut Tays Sydänsairaalan sairaalajohtajana 1.5.2019 alkaen. Ennen nykyistä tehtäväänsä Lehto on toiminut Sydänsairaalassa muun muassa kardiologian palvelujohtajana ja kardiologian toimintojohtajana (vastuualueena vuodeosasto, sydänvalvonta ja toimenpidekardiologia). Lehto on Hämeenmaan Sydänpiirin hallituksen varapuheenjohtaja.

Lisätiedot

Tays Sydänkeskus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Tyvi, p. 0400 633 416, heikki.tyvi@tyvi.in
Toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi

Sydänsairaalassa on kehitetty Pirkanmaan alueen sepelvaltimotautipotilaiden omahoidon tueksi digihoitopolku, jota testataan toukokuusta alkaen. Sepelvaltimotautiin sairastuminen on potilaalle iso elämänmuutos, sillä sairaus on elinikäinen. Sydänterveyttä edistävät elämäntavat ja lääkehoito ovat sairauden hoidossa tärkeitä. Digihoitopolku täydentää potilaiden perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntejä.

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja ensimmäinen merkki sairaudesta voi olla sydäninfarkti. Kun potilas kotiutuu Sydänsairaalasta, digihoitopolku on tarjolla perinteisten vastaanottokäyntien ja tutkimusten rinnalla vuoden ajan. Hoitopolun ensimmäiset käyttäjät valitaan Tays Sydänsairaalan kardiologiselta osastolta kotiutuvien potilaiden joukosta toukokuusta 2020 alkaen.

– Koska sepelvaltimotauti on vakava ja elinikäinen sairaus, pelkkä lääkehoito ei riitä. Halusimme kehittää uuden tavan tukea potilaita sairauden ennaltaehkäisyssä ja terveellisten elämäntapojen omaksumisessa. Digihoitopolun avulla saamme myös tärkeää tietoa Pirkanmaan sydänpotilaiden hoidon toteutumisesta ja laadusta. Odotamme hoitotulosten paranevan ja esimerkiksi äkillisten, vakavien sydäntapahtumien vähenevän, kertoo Sydänsairaalan avohoito- ja vuodeosastopalvelujen toimintojohtaja, osastonylilääkäri Erkki Ilveskoski.

Tavoitteena motivoitunut potilas ja valmentava sairaala

Hyvässä hoidossa sepelvaltimotautiin sairastuneen elämänlaatu on samaa luokkaa kuin terveillä.

– Digihoitopolun tavoitteena on, että potilas motivoituu ja sitoutuu hoitamaan itseään. Hoitopolkuun kuuluu muun muassa oirekyselyitä OmaTays-palvelussa, etäkontrollivastaanottoja ja omahoitoa tukevaa materiaalia nettisivuilla. Elintapojen muutoksiin liittyvät tavoitteet suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa. Tällöin potilaalla on paitsi valtaa päättää omaan terveyteensä liittyvistä asioista, myös vastuu pitää kiinni yhdessä sovituista muutoksista.

Digihoitopolku kestää vuoden ajan. Etäkontrolleja on Sydänsairaalassa tänä aikana kahdesta kolmeen kertaa. Ennen etävastaanottoa potilaat täyttävät sähköisen kyselyn, jossa kartoitetaan mahdollisia oireita, hoitotavoitteiden tilannetta ja lääkehoidon vaikuttavuutta.

– Kyselyn avulla potilas on paremmin valmentautunut käytävään hoitokeskusteluun. Henkilökunnalla on myös enemmän esitietoja käytettävissä ennen vastaanottoa. Samalla henkilökunnan rooli muuttuu tiedon antajasta valmentajaksi, mikä vaatii uudenlaista ajattelutapaa. Tavoitteenamme on laajentaa digihoitopolku myös muille Sydänsairaalan osastoille ja yksiköihin niin, että se on tarjolla mahdollisimman monelle sepelvaltimotautipotilaalle.

Lisätietoja

Erkki Ilveskoski, avohoito- ja vuodeosastopalvelujen toimintojohtaja, Sydänsairaala, p. 03 311 69485, erkki.ilveskoski(at)sydansairaala.fi

Koronavirus voi pelottaa, mutta meitä ei tarvitse pelätä! Olemme Sydänsairaalassa töissä sinun sydäntäsi varten. 

Poliklinikalla lääkärimme ovat käyneet läpi kaikkien tulevien ajanvarauspotilaiden tiedot. Yhtäkään potilasta ei kutsuta Sydänsairaalaan turhaan. Otamme yhteyttä henkilökohtaisesti, mikäli varattu aika jouduttaisiin siirtämään. Myös määrätyt sydän- ja verenpainelääkkeet tulee syödä normaalisti, vaikka epäiltäisiin virustartuntaa.

Äkillisen rintakivun tai hengenahdistuksen syy on tutkittava nopeasti. Vakavassa tilanteessa, kuten kovan rintakivun ilmaantuessa, pitää soittaa hätänumeroon 112. Rintakehän alueen uuden, äkillisen oireen yhteydessä on aina pidettävä mielessä sydäninfarktin mahdollisuus. Tietoa sepelvaltimon tukkeutuman aiheuttamista oireista

Säännöllinen liikunta tarjoaa terveyshyötyä myös sydämelle ja se tehostaa hengitystä luonnollisesti:

• Tee kevyt kotijumppa Sydänsairaalan fysioterapeuttien ohjeilla
• Luonto kuntosalina: fysioterapeuttien liikkeet luonnossa kuntoiluun

Sydänpotilaiden määrän kasvaessa Sydänsairaala muutti perinteisen päiväosastonsa toimenpideosastoksi, jossa potilaat odottavat toimenpidettä viihtyisässä olohuoneessa, siirtyvät saliin omissa vaatteissa ja toipuvat valvotusti samalla osastolla. Tavoitteena on tehdä potilaan hoitokokemuksesta sujuvampi ja vähemmän sairaalamainen. Uudella osastolla voidaan järjestää keskitetysti potilaan koko hoitokäynti.

Tays Sydänsairaalassa hoidetaan vuosittain 4500 toimenpidepotilasta, joille tehdään esimerkiksi sepelvaltimoahtauman pallolaajennus, tahdistimen asennus tai aorttaläpän korjaus TAVI-toimenpiteellä. Maaliskuussa 2020 valmistui kardiologisen päiväosaston tilojen ja toiminnan uudistaminen toimenpideosastoksi, jossa ympäristö on vähemmän sairaalamainen, ja hoitokokemus on sujuvampi ja turvallinen. Samalla osastolle järjestyi myös enemmän potilaspaikkoja.

– Perinteisesti sairaalaan tuleva potilas makuutetaan heti sairasvuoteelle, vaikka hänen vointinsa ei vaatisi vuodelepoa. Esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus vaatii vain lyhyen seurannan osastolla. Loungessa eli ”olohuoneessa” toimenpidettä odottava potilas voi selata tabletilla tv-ohjelmia, hakea jääkaapista mieleisen välipalan ja automaatista kahvia. Edes toimenpidesaliin ei ole välttämätöntä pukea sairaalavaatteita, kertoo toimintopäällikkö Jyri Koivumäki Tays Sydänsairaalasta.
– Toimenpiteen jälkeen potilaan toipuminen järjestyy samalla osastolla joko tuolipaikalla, perinteisellä vuodepaikalla tai vaativammissa toimenpiteissä heräämötasoisella paikalla. Vain poikkeustapauksessa potilas siirretään sydänvalvontaan tai vuodeosastolle.

Esimerkkiä Englannista

Aiemman päiväosaston nimi antoi suppean kuvan toiminnasta, sillä osastolla on koko ajan hoidettu myös yöpyviä potilaita.

– Henkilökunta osallistui aktiivisesti uuden osaston suunnitteluun niin, että toiminta palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla potilaitamme. Myös hoitajien työn mielekkyys kasvaa, kun samalla osastolla voi hyödyntää osaamistaan potilaiden hoidossa aina toimenpiteiden valmisteluista vaativaan jälkihoitoon saakka, kertoo osaston palveluvastaava Niina Hietamies.

Sydänsairaala haki uuteen toimintatapaan ideoita yhteistyökumppaniltaan Englannista, Liverpool Heart and Chest -sairaalasta, joka on valittu useita kertoja Englannin parhaaksi julkiseksi sairaalaksi.

– Liverpoolissa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että hoito pystytään järjestämään tehokkaasti myös kodinomaisessa tilassa, toteaa toimintojohtaja, ylilääkäri Markku Eskola.

Lisätietoja

Markku Eskola, toimintojohtaja, kardiologian ylilääkäri, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi
Mirja Tilus, palvelupäällikkö, p. 03 311 69208, mirja.tilus@sydansairaala.fi