Sydänsairaalan toimenpideyksikön angiotiimin sairaanhoitaja Mari Kettunen on mukana kauden 2019–2020 Team Rynkeby – God Morgon -joukkueessa. Sydänsairaala tukee joukkuetta kultasponsorina. Team Rynkeby – God Morgon on eurooppalainen hyväntekeväisyysprojekti, jossa pyöräilyjoukkueet osallistuvat kauden aikana erilaisiin tapahtumiin ja keräävät samalla rahaa vakavasti sairaiden lasten tukemiseksi.

Kerätyt varat ohjataan lasten syövän tutkimukseen ja hoitojen kehittämiseen Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiön kautta sekä syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaaliseen tukemiseen Sylva ry:n kautta.

Kausi huipentuu heinäkuussa 2020, kun joukkue pyöräilee Tampereelta Pariisiin. Marin valmistautumista ensi kesän koitokseen seurataan myös Sydänsairaalan Facebook-sivulla.
– Syyskuussa alkanut valmistautuminen on ollut peruskunnon rakentamista kolmesti viikossa muun muassa sauvakävelemällä ympäri Pirkanmaata ja spinning-tunneilla. Odotan jo huhtikuuta, jolloin pääsemme aloittamaan joukkueen yhteiset pyöräilylenkit, Mari kertoo.
– Tämä on todella mukavaa vaihtelua arkeen, vaikka yhteisiä harjoituksia onkin toisinaan hankalaa yhdistää työhöni, johon kuuluu paljon päivystystä ja aamuvuoroja.

Lue lisää Team Rynkebyn sivuilta

Kuvassa Mari Kettunen ja Team Rynkebyn kultasponsoritodistus, jonka vastaanotti Sydänsairaalan toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä.

Sydänhoidon edelläkävijät Sydänsairaala ja Liverpool Heart and Chest Hospital ovat aloittaneet suomalais-englantilaisen kehittämisyhteistyön. Tavoitteena on edistää potilaskeskeistä hoitoa julkisessa erikoissairaanhoidossa.

Sydänpotilaiden hoitoon erikoistuneet sairaalat, Sydänsairaala ja Liverpool Heart and Chest Hospital, ovat kehittäneet omaa toimintaansa potilaslähtöisesti jo vuosia. Liverpoolin sairaala on muun muassa valittu useita kertoja potilasarvioinnin perusteella Englannin julkisen terveydenhuollon parhaaksi sairaalaksi (National Health Service). Toiminta-alueidensa edelläkävijöinä sairaalat ovat hakeneet kansainvälistä vertailusairaalaa haastamaan omaa toimintaa.

– Sairaalamme jakavat yhteiset arvot, joissa potilas on kaiken toiminnan keskiössä. Sekä Sydänsairaalassa että Liverpoolissa on aito kiinnostus hoitopolkujen parantamiseen ja asiakaskokemuksen kehittämiseen, kertoo Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.
– Suomen ja Iso-Britannian julkisessa terveydenhuollossa on samoja haasteita, kuten ikääntyvä väestö ja kasvavat kustannukset. Meitä yhdistää myös asiantuntijoiden erittäin hyvä osaamistaso.

Käytännössä sairaaloiden kehittämistä vauhditetaan terveydenhuollon ammattilaisten yhteisillä projekteilla. Jo käynnistyneet ensimmäiset kehittämiskohteet ovat päiväpotilaiden hoidon parantaminen, poliklinikkamallit ja sairaaloiden toimintojen vertailu. Yhteistyö jakaantuu useamman vuoden ajalle.

– Olemme innostuneita hyödyistä, joita tämä yhteistyö tulee tuottamaan potilaillemme, kuten myös kliinisen työn kehittämisen eduista, toteaa Liverpool Heart and Chest -sairaalan johtaja Jane Tomkinson.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi
Jane Tomkinson, CEO, Liverpool Heart and Chest Hospital, p. +44 (0)150 600 1616, jane.tomkinson@lhch.nhs.uk

Liverpool Heart and Chest Hospital netissä

Pihlajalinna avaa uuden puhelinpalvelun ja mobiilisovelluksen, jonka avulla voi hakea apua huolta aiheuttaviin aikuisten sydänoireisiin. Palvelu on tarkoitettu esimerkiksi kiireettömien rytmihäiriö- ja rintakiputuntemusten tai muiden sydänperäisiksi epäiltyjen oireiden selvittelyyn. Palvelu tuotetaan yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa, joka tarjoaa potilaille tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluja.

Helmikuun 24. päivä avattava palvelu lanseerataan aluksi Varsinais-Suomen alueella, mutta sen käyttö on mahdollista kaikkialla Suomessa. Sydänoireiden selvittelyn voi aloittaa joko asioimalla sairaanhoitajan kanssa Pihlajalinnan terveyssovelluksessa tai soittamalla Pihlajalinnan hoitajapuhelimeen. Hoitajan kanssa asiointi on maksutonta.

– Sairaanhoitaja voi ohjata asiakkaan etälääkärin vastaanotolle, jonne pääsee heti. Mikäli lähetekriteerit julkiseen erikoissairaanhoitoon täyttyvät, jatkotutkimukset ja -hoito järjestyvät Pihlajalinnan Turun toimipisteen kautta, kuvaa Pihlajalinnan operatiivinen johtaja Teija Kulmala.

Palvelun tarkoituksena on nopeuttaa ja parantaa sydänhoidon saatavuutta sekä myös vähentää päivystyspalvelujen kuormitusta.

– Mahdollisen sydänsairauden aikainen toteaminen tekee hoidosta sujuvampaa ja edistää potilaan pärjäämistä arjessa. Sydänsairaalan laajaa kardiologiverkostoa voidaan hyödyntää sydänsairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa myös Pihlajalinnan vastaanotoilla, kertoo Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.

Sydänsairaala ja Pihlajalinna solmivat aiesopimuksen yhteistyöstä keväällä 2019. Yhteistyön tavoitteena on sujuvoittaa sydänpotilaiden hoitoon pääsyä, vastata väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Nyt avattava sydänoirepalvelu on ensimmäinen yhteistyönä tuotettu julkisen ja yksityisen rajapinnat ylittävä palvelu.

Tutustu palveluun Pihlajalinnan verkkosivuilla

Lisätietoja

Teija Kulmala, operatiivinen johtaja, Pihlajalinna, p. 050 347 4661, teija.kulmala@pihlajalinna.fi
Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi
Paula Arvilommi, aluejohtaja, Varsinais-Suomi ja lääketieteellinen johtaja, Pihlajalinna, p. 040 523 3596, paula.arvilommi@pihlajalinna.fi

Tays Sydänsairaala toi TAVI-hoitomuodon (transcatheter aortic valve implantation) Suomeen toukokuussa 2008. TAVI-toimenpiteessä sydämen aorttaläpän ahtauma hoidetaan katetritekniikalla, jolloin aorttatekoläppä laitetaan verisuonireittiä pitkin. Sydänsairaalassa oli juhlan paikka 13. helmikuuta 2020, kun vuorossa oli Sydänsairaalan 1000. TAVI-toimenpide.

– Seuraava tuhat TAVI-toimenpidettä tulee täyteen arviolta jo viiden vuoden kuluttua, sillä hoito on kehittynyt näiden kuluneiden 12 vuoden aikana, kertoo kardiologian toimenpidepalvelujen toimintojohtaja, ylilääkäri Markku Eskola.

Sydänsairaalan 1000. TAVI-potilas sai hoitotiimiltä myös kukkakimpun muistoksi onnistuneesta sydäntoimenpiteestä.

Tahdistinhoitoa tarvitsee yhä suurempi osa ikääntyneistä sydänpotilaista. Sydänsairaalan uudessa elinkaarimallissa potilaiden kotikunnat maksavat tahdistinhoidosta perinteisen kertasuoritteen sijaan kuukausimaksua laitteen käytön ajan. Osassa Pirkanmaan kuntia jo pilotoidun elinkaarimallin käyttöönotto laajenee kevään 2020 aikana.

Sydänsairaalassa asennetaan sydämentahdistin vuosittain noin 1500 potilaalle, joista lähes kaikki ovat etäseurannassa tahdistinpoliklinikalla. Hoidon ja tahdistinlaitteen kustannuksista vastaa potilaan kotikunta.

– Tahdistinhoidoilla on tärkeä rooli sydänpotilaiden hoidossa, mutta myös kuntien maksamat kulut ovat merkittäviä suuren potilasmäärän vuoksi. Tahdistimien kuukausilaskutusmallissa potilaan kotikunnalta laskutetaan tahdistimen laitosta yksi hinta ja tahdistinlaitteesta kuukausimaksua vain sen ajan, kun laite on potilaan käytössä, kertoo Sydänsairaalan toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä.
– Elinkaarimalli sisältää myös tahdistinlaitteen pitkän takuun. Jos laite vikaantuu takuuaikana, laitevalmistajat vastaavat yhdessä Sydänsairaalan kanssa, että kunnille ei tule tästä lisäkustannuksia.

Tampereen kaupunki on ollut mukana Sydänsairaalan elinkaarimallin pilotissa alusta saakka.

– Elinkaaripalvelu on konkreettinen esimerkki siitä, miten hoidon vaikuttavuus voidaan huomioida palvelumallissa ja kuntalaskutuksessa. Potilaat hyötyvät, kun terveydenhuollon intressit ovat terveyshyödyn lisäämisessä, jatkaa Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Arto Lemmetty.

Taustalla vaikuttavuusperusteisuus

Sydänsairaalassa panostetaan vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon kehittämiseen, jonka edellytyksenä ovat laaturekisterit ja mittava oma data-analytiikka.
– Uusi laskutusmalli kannustaa aiempaa enemmän hoidon vaikuttavuuden huomioimiseen, toteaa Sydänsairaalan talousjohtaja Aki Haukilahti.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela(at)sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, talousjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti(at)sydansairaala.fi

Valtakunnallisesta koronavirustilanteesta johtuen sydänyhdistykset ja Sydänsairaala ovat peruneet loppukevään 2020 yleisöluennot. Pahoittelemme peruutuksista aiheutuvaa vaivaa.

Sydänsairaalan yleisöluennot ovat maksuttomia tilaisuuksia, joissa saat tietoa sydämen terveydestä.

Yleisöluennot järjestetään yhteistyössä paikallisten sydänyhdistysten kanssa. Luennoilla Sydänsairaalan asiantuntija kertoo valitusta aiheesta ja kuulet myös paikallisen sydänyhdistyksen toiminnasta.

Järvenpää: Mitä jokaisen tulee tietää elvytyksestä

Keskiviikkona 29.1.2020 klo 15.30
Paikka: Toimintakeskus, Myllytie 11, Järvenpää
Luennoitsija: Jarno Sillman, elvytyskouluttaja ja sairaanhoitaja, Tays Sydänsairaala

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Järvenpään Sydänyhdistyksen kanssa.

Tampere: Naisen sydän

Torstaina 20.2.2020 klo 17–18
Paikka: Tays Sydänsairaala, Elämänaukio 1, kokoustila Valtimo
Luennoitsija: Katriina Aalto-Setälä, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Hämeenmaan Sydänpiirin kanssa.

Tuusula: Sepelvaltimotauti ja sen ennaltaehkäisy

Keskiviikkona 11.3.2020 klo 18–19
Paikka: Ilmatorjuntamuseon Tuusula-halli, Klaavolantie 2, Hyrylä
Luennoitsija: Juha Heikkilä, lääketieteen lisensiaatti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Helsingin Sydänsairaala

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tuusulan Sydänyhdistyksen kanssa.

Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko vieraili Tampereella 13.1.2020. Tampereella on käynnissä erittäin kunnianhimoinen ja uraauurtava hanke sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun kuntoon saattamiseksi. Tarkoitus on vähentää potilaan kärsimystä ja epätietoisuutta sekä turhia kuluja hoitamalla potilasta ennakoiden ja oikea-aikaisesti oikeassa paikassa.

Kyse on paitsi terveydenhuollon eri tasojen yhteistyöstä, myös tietojärjestelmien, omahoitopalveluiden ja tekoälyn valjastamisesta optimoimaan hoitoja poistamaan vaaralliset väliinputoamiset. Hankkeessa ovat Sydänsairaalan lisäksi mukana Tampereen kaupunki, Hämeenmaan Sydänpiiri ry, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Mehiläinen ja Sitra.

Lue Sydänliiton tiedote Risikon vierailusta

Sydänsairaala, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja Pirkanmaan TE-palvelut järjestivät puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoon tähtäävän rekrytoivan koulutuksen syksyllä 2019. Koulutus oli tarkoitettu yli 20-vuotiaille pirkanmaalaisille, jotka olivat koulutuksen lisäksi kiinnostuneita työllistymään Sydänsairaalaan sairaalahuoltajaksi.

– Löysimme koulutuksen kautta kuusi aktiivista tulevaa sairaalahuoltajaa, jotka aloittavat Sydänsairaalan työntekijöinä oppisopimuksella tammikuussa. Oppisopimuskoulutuksessa työntekijät jatkavat vielä opiskelua, mutta pääsevät jo työskentelemään varsin itsenäisesti, kertoo sairaalahuollon palvelupäällikkö Kirsti Krekula Sydänsairaalasta.
– Olemme saaneet innokkaita ja tunnollisia tekijöitä sairaalaan. Oli hienoa löytää eri-ikäisiä pirkanmaalaisia, jotka todella haluavat kouluttautua alalle. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on ammattitutkinto ja vakituinen työpaikka Sydänsairaalassa.

Oma henkilökunta kouluttautui ohjaajiksi

Oppisopimuskoulutusta edelsivät orientoitumisjakso ja ammatillinen kouluttautumisjakso, joiden myötä koulutettavat perehtyivät Sydänsairaalaan ja tehtäväkenttään oman ohjaajan rinnalla sekä suorittivat puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon osatutkinnon.

Koulutettavien ohjaajina toimivat Sydänsairaalan omat työntekijät, jotka suorittivat samalla ohjaajakoulutuksen näyttöineen.
– Työntekijät kokivat ohjaajina toimimisen myös oman työn kannalta mielekkääksi: samalla oli hyvä tilaisuus kehittää omaa työskentelyä ja esimerkiksi arvioida, miksi työtehtäviä tehdään tietyllä tavalla, toteaa sairaalahuollon palveluvastaava Sari Niemi.

Sairaalahuoltajakoulutus ja oppisopimusmahdollisuus toteutettiin Sydänsairaalassa ensimmäistä kertaa. Positiivisen kokemuksen perusteella tutkintotavoitteista rekrytoivaa koulutusta ja oppisopimuskoulutusta voidaan hyödyntää sairaalahuoltajien rekrytoinnissa myös myöhemmin.

Lisätietoja

Kirsti Krekula, palvelupäällikkö, SK Hankintapalvelut/sairaalahuolto, p. 044 472 8463, kirsti.krekula(at)sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalan sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sari Vanninen ja sydän- ja rintaelinkirurgian sekä verisuonikirurgian erikoislääkäri Juha Hautalahti väittelevät samana päivänä Tampereen yliopistossa.

Sekä Sari Vannisen kardiologian väitöskirja että Juha Hautalahden sydän- ja rintaelinkirurgian väitös tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 22.11.2019 klo 12 alkaen.

Uudelleen ohjelmoidut kantasolut voivat ohjata perinnöllisten sydänsairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa perinteisten menetelmien rinnalla

Lääketieteen lisensiaatti Sari Vannisen väitös ”Cardiac Diseases with Molecular and Clinical Aspect JPH2–RyR2–SCN5A gene mutations” tarkastetaan julkisesti lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11. kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34).

Viime vuosikymmeninä geenitutkimusten kehittymisen myötä on molekyyligenetiikan avulla kyetty selventämään vakavien nuorellakin iällä henkeä uhkaavien sydänsairauksien diagnostiikkaa, optimoimaan hoitoja sekä arvioimaan sairastuneen lähisukulaisten sairastumisriskiä ja sydänseurantatarvetta. Lisäksi kantasolutekniikoiden kehittyminen helpottaa geneettisten sairauksien tutkimista solutasolla. Sari Vannisen väitöstutkimus keskittyi kolmeen perinnölliseen sydänsairauteen: yleiseen hypertrofiseen eli paksuseinäiseen sydänlihassairauteen ja harvinaiseen rytmihäiriösairauteen, katekoliamiiniherkkään polymorfiseen kammiotakykardiaan (CPVT) sekä harvinaiseen, ensi sijassa johtumishäiriöitä ja eteisperäisiä rytmihäiriöitä aiheuttavaan sydänsairauteen.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Tiina Ojala Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Katriina Aalto-Setälä.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Sydänleikkauksen jälkeistä rintalastaliitoksen tukevuutta voidaan mitata värähtelyn avulla

Lääketieteen lisensiaatti Juha Hautalahden väitös ”Sternal Stability after Cardiac Surgery” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11. klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34).

Suomessa tehdään vuosittain noin 3400 sydänleikkausta rintalastan halkaisun kautta. Leikkauksen lopussa tiukasti kiinnitetyn rintalastaliitoksen löystyminen altistaa vakaville infektiokomplikaatioille. Tällä hetkellä käytännön potilastyössä rintalastaliitoksen tukevuutta arvioidaan käsin tunnustelemalla tai tietokonetomografiakuvauksella, mutta molemmat menetelmät ovat epätarkkoja. Hautalahden väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää, soveltuuko värähtelyn etenemisen mittaaminen rintalastaliitoksen tukevuuden arviointiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että laite erottelee ehyen ja katkaistun kappaleen, toteaa rintalastaliitoksen tukevoituvan normaalin paranemisprosessin edetessä ja kykenee erottamaan tiukasti ja löysästi suljetun rintalastaliitoksen toisistaan. Menetelmä on lupaava ja saattaa jatkossa parantaa sydänkirurgisten potilaiden hoitoa. Lisätutkimuksia kuitenkin vielä tarvitaan, ennen kuin laite on valmis käytännön potilastyöhön.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Vesa Anttila Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Jari Laurikka lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Katetrihoito on tehokkuutensa ja turvallisuutensa takia ensisijainen hoitomuoto useissa rytmihäiriöissä. Suomessa tehdään vuosittain yli 3 000 katetrihoitotoimenpidettä. Sydänsairaala on toimenpidemäärissä suuri yksikkö, jonka tilastot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia. Tays Sydänsairaalan erikoislääkärien Olli Arolan, Tero Penttilän, Jaakko Inkovaaran, Sinikka Yli-Mäyryn, Jussi Hernesniemen ja Heikki Mäkysen artikkeli katetrihoitoon liittyvistä haittatapahtumista on julkaistu Duodecim-lehdessä.

Tays Sydänsairaalassa on tehty yhteensä 2807 rytmihäiriön katetrihoitoa vuosina 2013–2017. Toimenpidehoitoihin liittyvien haittatapahtumien seuranta on tärkeä osa hoidon laatua. Eteisvärinän katetrihoidon tehoa ja turvallisuutta koskevissa suurissa kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa haittatapahtumia esiintyi 2,9–6,3 prosentilla potilaista. Näihin tutkimuksiin verrattuna Tays Sydänsairaalassa havaittu haittatapahtumamäärä on samalla tasolla: suuren toimenpidemäärän yksikössä haittatapahtuman riski on pieni.

Artikkelin kirjoittaneiden erikoislääkäreiden selvityksessä useimmat haittatapahtumat ilmaantuivat sairaalassaoloaikana. Osa haittatapahtumista (esimerkiksi kaikki syvät laskimotukokset) ilmenivät vasta kotiutumisen jälkeen. Artikkelissa todetaan, että ”päivystyspisteissä työskentelevien lääkäreiden olisi hyvä tuntea yleisimmät rytmihäiriöiden katetrihoidon haittatapahtumat niiden nopean diagnosoinnin ja hoidonaloituksen mahdollistamiseksi”.

Artikkeli on luettavissa Duodecimlehti.fi-sivustolla. Linkki Duodecim-lehden artikkeliin

Valtakunnallinen postilakko alkaa 11.11.2019. Postilakko vaikuttaa Sydänsairaalasta lähetettäviin kutsukirjeisiin ja hoitopalautteisiin.

Jos odotat kutsua Sydänsairaalaan

Jos olet tulossa hoitoon Sydänsairaalaan lähetepotilaana ja et ole saanut vielä kutsukirjettä Sydänsairaalaan, seuraa puhelintasi, sillä otamme yhteyttä kutsuttaviin potilaisiin myös puhelimitse postilakon aikana.

OmaTays ja Omakanta: ajanvarauksen tarkistus ja hoitopalautteet

Suosittelemme tarkistamaan oman vastaanottoajan sähköisestä asiointipalvelustamme. Jos sähköinen asiointi ei jostakin syystä onnistu, voit myös soittaa neuvontanumeroomme.

Lähetepotilaamme voivat katsoa oman vastaanottoaikansa ja täyttää käyntiinsä liittyvän mahdollisen esitietokyselyn OmaTays-palvelussa (poikkeuksena Hämeenlinnan Sydänsairaala). Voit kirjautua palveluun pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.

Kirjaudu OmaTaysiin

Kun olet kirjautunut OmaTaysiin, pääset samalla kirjautumisella myös Omakanta-palveluun, josta voit lukea oman hoitopalautteesi (epikriisi). Palveluun voi kirjautua myös suoraan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.

Kirjaudu Omakantaan

Laskuihin lisää maksuaikaa

Sydänsairaalasta lähetettäviin laskuihin on lisätty maksuaikaa postilakon ajaksi. Normaalin 14 päivän sijaan maksuaika on 30 päivää.

Lisätietoja

Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Tampereen neuvontanumerostamme 03 311 64145 (arkisin klo 7.30–15) tai Helsingin numerosta 050 339 2437 (ma–to klo 8–14, pe klo 8–13; matkapuhelinnumeroon ei voi lähettää tekstiviestejä).

Postilakon vaikutukset Taysin palveluihin

Postilakon vaikutukset Kanta-Hämeen keskussairaalan palveluihin

Tampereella kehitetyn Kardio-lausuntotorin kautta Sydänsairaalan kardiologit ovat vastanneet avoterveydenhuollon lääkärien konsultointipyyntöihin jo 10 vuoden ajan. Etäkonsultaatio sydänfilmistä on säästänyt potilaita turhilta käynneiltä erikoissairaanhoidossa ja parantanut hoidon laatua.

Vuonna 2009 avatun internet-pohjaisen Kardio-palvelun käyttö perustuu sydänfilmin eli EKG:n tietojen tarkasteluun erikoissairaanhoidossa. Palvelun kautta konsultaatiopyynnön tehnyt lääkäri saa konsultaatiovastauksen arkipäivisin viimeistään neljän tunnin kuluttua pyynnön lähettämisestä. Palvelun ulkopuolella ovat kiireellistä hoitoa vaativat sydäninfarktitapaukset.

– Konsultaatioiden tavallisin syy on rytmihäiriö. Sydänsairaalan kardiologi antaa EKG-löydösten ja hoitavan lääkärin antamien taustatietojen pohjalta ehdotuksia tarvittavista jatkotoimenpiteistä kiireellisyysarvioineen. Hoitopäätökset tekee aina potilaan hoitava lääkäri, kertoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, kardiologian professori Kjell Nikus Tays Sydänsairaalasta.
– Rytmihäiriöt ovat monitulkintaisia ja niin sanottu konetulkinta häiriöstä on usein väärä. EKG:n pohjalta kardiologi voi havaita myös varhaisia muutoksia sydämessä.

Kardio-palvelun kautta tehty konsultaatio on tilaajalle hieman halvempi kuin puhelinkonsultaatio, josta laaditaan sairauskertomusteksti.

– Kaikki hyötyvät, kun terveyspalvelujen resurssit kohdennetaan oikein ja potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan, Nikus muistuttaa.

Etäkonsultaatiossa on myös rajoituksia

Kardio-konsultaatiovastaus annetaan potilasta näkemättä.

– On myös mahdollista, että konsultaatiopyynnön tehnyt kollega ei ole välttämättä huomannut mainita hoitopäätöksiin vaikuttavia seikkoja, Nikus toteaa.
– Palvelun käyttöönottovaiheessa tavoitteenamme oli reaaliaikainen toiminta, jossa hoitava lääkäri sai kardiologin arvion tilanteesta potilaan ollessa vastaanotolla, ja tarjosimme myös iltapäivystystä. Jatkuvan varallaolotarpeen takia sitä ei kuitenkaan ollut mahdollista järjestää.

Lisätietoja

Kjell Nikus, kardiologian professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 64141, kjell.nikus@sydansairaala.fi

Sydänsairaalan konsultaatiopalvelut terveydenhuollon ammattilaisille

Lähikardiologipalvelu