Tays Sydänsairaala toi TAVI-hoitomuodon (transcatheter aortic valve implantation) Suomeen toukokuussa 2008. TAVI-toimenpiteessä sydämen aorttaläpän ahtauma hoidetaan katetritekniikalla, jolloin aorttatekoläppä laitetaan verisuonireittiä pitkin. Sydänsairaalassa oli juhlan paikka 13. helmikuuta 2020, kun vuorossa oli Sydänsairaalan 1000. TAVI-toimenpide.

– Seuraava tuhat TAVI-toimenpidettä tulee täyteen arviolta jo viiden vuoden kuluttua, sillä hoito on kehittynyt näiden kuluneiden 12 vuoden aikana, kertoo kardiologian toimenpidepalvelujen toimintojohtaja, ylilääkäri Markku Eskola.

Sydänsairaalan 1000. TAVI-potilas sai hoitotiimiltä myös kukkakimpun muistoksi onnistuneesta sydäntoimenpiteestä.

Tahdistinhoitoa tarvitsee yhä suurempi osa ikääntyneistä sydänpotilaista. Sydänsairaalan uudessa elinkaarimallissa potilaiden kotikunnat maksavat tahdistinhoidosta perinteisen kertasuoritteen sijaan kuukausimaksua laitteen käytön ajan. Osassa Pirkanmaan kuntia jo pilotoidun elinkaarimallin käyttöönotto laajenee kevään 2020 aikana.

Sydänsairaalassa asennetaan sydämentahdistin vuosittain noin 1500 potilaalle, joista lähes kaikki ovat etäseurannassa tahdistinpoliklinikalla. Hoidon ja tahdistinlaitteen kustannuksista vastaa potilaan kotikunta.

– Tahdistinhoidoilla on tärkeä rooli sydänpotilaiden hoidossa, mutta myös kuntien maksamat kulut ovat merkittäviä suuren potilasmäärän vuoksi. Tahdistimien kuukausilaskutusmallissa potilaan kotikunnalta laskutetaan tahdistimen laitosta yksi hinta ja tahdistinlaitteesta kuukausimaksua vain sen ajan, kun laite on potilaan käytössä, kertoo Sydänsairaalan toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä.
– Elinkaarimalli sisältää myös tahdistinlaitteen pitkän takuun. Jos laite vikaantuu takuuaikana, laitevalmistajat vastaavat yhdessä Sydänsairaalan kanssa, että kunnille ei tule tästä lisäkustannuksia.

Tampereen kaupunki on ollut mukana Sydänsairaalan elinkaarimallin pilotissa alusta saakka.

– Elinkaaripalvelu on konkreettinen esimerkki siitä, miten hoidon vaikuttavuus voidaan huomioida palvelumallissa ja kuntalaskutuksessa. Potilaat hyötyvät, kun terveydenhuollon intressit ovat terveyshyödyn lisäämisessä, jatkaa Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Arto Lemmetty.

Taustalla vaikuttavuusperusteisuus

Sydänsairaalassa panostetaan vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon kehittämiseen, jonka edellytyksenä ovat laaturekisterit ja mittava oma data-analytiikka.
– Uusi laskutusmalli kannustaa aiempaa enemmän hoidon vaikuttavuuden huomioimiseen, toteaa Sydänsairaalan talousjohtaja Aki Haukilahti.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela(at)sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, talousjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti(at)sydansairaala.fi

Valtakunnallisesta koronavirustilanteesta johtuen sydänyhdistykset ja Sydänsairaala ovat peruneet loppukevään 2020 yleisöluennot. Pahoittelemme peruutuksista aiheutuvaa vaivaa.

Sydänsairaalan yleisöluennot ovat maksuttomia tilaisuuksia, joissa saat tietoa sydämen terveydestä.

Yleisöluennot järjestetään yhteistyössä paikallisten sydänyhdistysten kanssa. Luennoilla Sydänsairaalan asiantuntija kertoo valitusta aiheesta ja kuulet myös paikallisen sydänyhdistyksen toiminnasta.

Järvenpää: Mitä jokaisen tulee tietää elvytyksestä

Keskiviikkona 29.1.2020 klo 15.30
Paikka: Toimintakeskus, Myllytie 11, Järvenpää
Luennoitsija: Jarno Sillman, elvytyskouluttaja ja sairaanhoitaja, Tays Sydänsairaala

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Järvenpään Sydänyhdistyksen kanssa.

Tampere: Naisen sydän

Torstaina 20.2.2020 klo 17–18
Paikka: Tays Sydänsairaala, Elämänaukio 1, kokoustila Valtimo
Luennoitsija: Katriina Aalto-Setälä, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Hämeenmaan Sydänpiirin kanssa.

Tuusula: Sepelvaltimotauti ja sen ennaltaehkäisy

Keskiviikkona 11.3.2020 klo 18–19
Paikka: Ilmatorjuntamuseon Tuusula-halli, Klaavolantie 2, Hyrylä
Luennoitsija: Juha Heikkilä, lääketieteen lisensiaatti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Helsingin Sydänsairaala

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tuusulan Sydänyhdistyksen kanssa.

Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko vieraili Tampereella 13.1.2020. Tampereella on käynnissä erittäin kunnianhimoinen ja uraauurtava hanke sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun kuntoon saattamiseksi. Tarkoitus on vähentää potilaan kärsimystä ja epätietoisuutta sekä turhia kuluja hoitamalla potilasta ennakoiden ja oikea-aikaisesti oikeassa paikassa.

Kyse on paitsi terveydenhuollon eri tasojen yhteistyöstä, myös tietojärjestelmien, omahoitopalveluiden ja tekoälyn valjastamisesta optimoimaan hoitoja poistamaan vaaralliset väliinputoamiset. Hankkeessa ovat Sydänsairaalan lisäksi mukana Tampereen kaupunki, Hämeenmaan Sydänpiiri ry, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Mehiläinen ja Sitra.

Lue Sydänliiton tiedote Risikon vierailusta

Sydänsairaala, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja Pirkanmaan TE-palvelut järjestivät puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoon tähtäävän rekrytoivan koulutuksen syksyllä 2019. Koulutus oli tarkoitettu yli 20-vuotiaille pirkanmaalaisille, jotka olivat koulutuksen lisäksi kiinnostuneita työllistymään Sydänsairaalaan sairaalahuoltajaksi.

– Löysimme koulutuksen kautta kuusi aktiivista tulevaa sairaalahuoltajaa, jotka aloittavat Sydänsairaalan työntekijöinä oppisopimuksella tammikuussa. Oppisopimuskoulutuksessa työntekijät jatkavat vielä opiskelua, mutta pääsevät jo työskentelemään varsin itsenäisesti, kertoo sairaalahuollon palvelupäällikkö Kirsti Krekula Sydänsairaalasta.
– Olemme saaneet innokkaita ja tunnollisia tekijöitä sairaalaan. Oli hienoa löytää eri-ikäisiä pirkanmaalaisia, jotka todella haluavat kouluttautua alalle. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on ammattitutkinto ja vakituinen työpaikka Sydänsairaalassa.

Oma henkilökunta kouluttautui ohjaajiksi

Oppisopimuskoulutusta edelsivät orientoitumisjakso ja ammatillinen kouluttautumisjakso, joiden myötä koulutettavat perehtyivät Sydänsairaalaan ja tehtäväkenttään oman ohjaajan rinnalla sekä suorittivat puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon osatutkinnon.

Koulutettavien ohjaajina toimivat Sydänsairaalan omat työntekijät, jotka suorittivat samalla ohjaajakoulutuksen näyttöineen.
– Työntekijät kokivat ohjaajina toimimisen myös oman työn kannalta mielekkääksi: samalla oli hyvä tilaisuus kehittää omaa työskentelyä ja esimerkiksi arvioida, miksi työtehtäviä tehdään tietyllä tavalla, toteaa sairaalahuollon palveluvastaava Sari Niemi.

Sairaalahuoltajakoulutus ja oppisopimusmahdollisuus toteutettiin Sydänsairaalassa ensimmäistä kertaa. Positiivisen kokemuksen perusteella tutkintotavoitteista rekrytoivaa koulutusta ja oppisopimuskoulutusta voidaan hyödyntää sairaalahuoltajien rekrytoinnissa myös myöhemmin.

Lisätietoja

Kirsti Krekula, palvelupäällikkö, SK Hankintapalvelut/sairaalahuolto, p. 044 472 8463, kirsti.krekula(at)sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalan sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sari Vanninen ja sydän- ja rintaelinkirurgian sekä verisuonikirurgian erikoislääkäri Juha Hautalahti väittelevät samana päivänä Tampereen yliopistossa.

Sekä Sari Vannisen kardiologian väitöskirja että Juha Hautalahden sydän- ja rintaelinkirurgian väitös tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 22.11.2019 klo 12 alkaen.

Uudelleen ohjelmoidut kantasolut voivat ohjata perinnöllisten sydänsairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa perinteisten menetelmien rinnalla

Lääketieteen lisensiaatti Sari Vannisen väitös ”Cardiac Diseases with Molecular and Clinical Aspect JPH2–RyR2–SCN5A gene mutations” tarkastetaan julkisesti lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11. kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34).

Viime vuosikymmeninä geenitutkimusten kehittymisen myötä on molekyyligenetiikan avulla kyetty selventämään vakavien nuorellakin iällä henkeä uhkaavien sydänsairauksien diagnostiikkaa, optimoimaan hoitoja sekä arvioimaan sairastuneen lähisukulaisten sairastumisriskiä ja sydänseurantatarvetta. Lisäksi kantasolutekniikoiden kehittyminen helpottaa geneettisten sairauksien tutkimista solutasolla. Sari Vannisen väitöstutkimus keskittyi kolmeen perinnölliseen sydänsairauteen: yleiseen hypertrofiseen eli paksuseinäiseen sydänlihassairauteen ja harvinaiseen rytmihäiriösairauteen, katekoliamiiniherkkään polymorfiseen kammiotakykardiaan (CPVT) sekä harvinaiseen, ensi sijassa johtumishäiriöitä ja eteisperäisiä rytmihäiriöitä aiheuttavaan sydänsairauteen.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Tiina Ojala Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Katriina Aalto-Setälä.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Sydänleikkauksen jälkeistä rintalastaliitoksen tukevuutta voidaan mitata värähtelyn avulla

Lääketieteen lisensiaatti Juha Hautalahden väitös ”Sternal Stability after Cardiac Surgery” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11. klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34).

Suomessa tehdään vuosittain noin 3400 sydänleikkausta rintalastan halkaisun kautta. Leikkauksen lopussa tiukasti kiinnitetyn rintalastaliitoksen löystyminen altistaa vakaville infektiokomplikaatioille. Tällä hetkellä käytännön potilastyössä rintalastaliitoksen tukevuutta arvioidaan käsin tunnustelemalla tai tietokonetomografiakuvauksella, mutta molemmat menetelmät ovat epätarkkoja. Hautalahden väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää, soveltuuko värähtelyn etenemisen mittaaminen rintalastaliitoksen tukevuuden arviointiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että laite erottelee ehyen ja katkaistun kappaleen, toteaa rintalastaliitoksen tukevoituvan normaalin paranemisprosessin edetessä ja kykenee erottamaan tiukasti ja löysästi suljetun rintalastaliitoksen toisistaan. Menetelmä on lupaava ja saattaa jatkossa parantaa sydänkirurgisten potilaiden hoitoa. Lisätutkimuksia kuitenkin vielä tarvitaan, ennen kuin laite on valmis käytännön potilastyöhön.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Vesa Anttila Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Jari Laurikka lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Katetrihoito on tehokkuutensa ja turvallisuutensa takia ensisijainen hoitomuoto useissa rytmihäiriöissä. Suomessa tehdään vuosittain yli 3 000 katetrihoitotoimenpidettä. Sydänsairaala on toimenpidemäärissä suuri yksikkö, jonka tilastot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia. Tays Sydänsairaalan erikoislääkärien Olli Arolan, Tero Penttilän, Jaakko Inkovaaran, Sinikka Yli-Mäyryn, Jussi Hernesniemen ja Heikki Mäkysen artikkeli katetrihoitoon liittyvistä haittatapahtumista on julkaistu Duodecim-lehdessä.

Tays Sydänsairaalassa on tehty yhteensä 2807 rytmihäiriön katetrihoitoa vuosina 2013–2017. Toimenpidehoitoihin liittyvien haittatapahtumien seuranta on tärkeä osa hoidon laatua. Eteisvärinän katetrihoidon tehoa ja turvallisuutta koskevissa suurissa kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa haittatapahtumia esiintyi 2,9–6,3 prosentilla potilaista. Näihin tutkimuksiin verrattuna Tays Sydänsairaalassa havaittu haittatapahtumamäärä on samalla tasolla: suuren toimenpidemäärän yksikössä haittatapahtuman riski on pieni.

Artikkelin kirjoittaneiden erikoislääkäreiden selvityksessä useimmat haittatapahtumat ilmaantuivat sairaalassaoloaikana. Osa haittatapahtumista (esimerkiksi kaikki syvät laskimotukokset) ilmenivät vasta kotiutumisen jälkeen. Artikkelissa todetaan, että ”päivystyspisteissä työskentelevien lääkäreiden olisi hyvä tuntea yleisimmät rytmihäiriöiden katetrihoidon haittatapahtumat niiden nopean diagnosoinnin ja hoidonaloituksen mahdollistamiseksi”.

Artikkeli on luettavissa Duodecimlehti.fi-sivustolla. Linkki Duodecim-lehden artikkeliin

Valtakunnallinen postilakko alkaa 11.11.2019. Postilakko vaikuttaa Sydänsairaalasta lähetettäviin kutsukirjeisiin ja hoitopalautteisiin.

Jos odotat kutsua Sydänsairaalaan

Jos olet tulossa hoitoon Sydänsairaalaan lähetepotilaana ja et ole saanut vielä kutsukirjettä Sydänsairaalaan, seuraa puhelintasi, sillä otamme yhteyttä kutsuttaviin potilaisiin myös puhelimitse postilakon aikana.

OmaTays ja Omakanta: ajanvarauksen tarkistus ja hoitopalautteet

Suosittelemme tarkistamaan oman vastaanottoajan sähköisestä asiointipalvelustamme. Jos sähköinen asiointi ei jostakin syystä onnistu, voit myös soittaa neuvontanumeroomme.

Lähetepotilaamme voivat katsoa oman vastaanottoaikansa ja täyttää käyntiinsä liittyvän mahdollisen esitietokyselyn OmaTays-palvelussa (poikkeuksena Hämeenlinnan Sydänsairaala). Voit kirjautua palveluun pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.

Kirjaudu OmaTaysiin

Kun olet kirjautunut OmaTaysiin, pääset samalla kirjautumisella myös Omakanta-palveluun, josta voit lukea oman hoitopalautteesi (epikriisi). Palveluun voi kirjautua myös suoraan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.

Kirjaudu Omakantaan

Laskuihin lisää maksuaikaa

Sydänsairaalasta lähetettäviin laskuihin on lisätty maksuaikaa postilakon ajaksi. Normaalin 14 päivän sijaan maksuaika on 30 päivää.

Lisätietoja

Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Tampereen neuvontanumerostamme 03 311 64145 (arkisin klo 7.30–15) tai Helsingin numerosta 050 339 2437 (ma–to klo 8–14, pe klo 8–13; matkapuhelinnumeroon ei voi lähettää tekstiviestejä).

Postilakon vaikutukset Taysin palveluihin

Postilakon vaikutukset Kanta-Hämeen keskussairaalan palveluihin

Tampereella kehitetyn Kardio-lausuntotorin kautta Sydänsairaalan kardiologit ovat vastanneet avoterveydenhuollon lääkärien konsultointipyyntöihin jo 10 vuoden ajan. Etäkonsultaatio sydänfilmistä on säästänyt potilaita turhilta käynneiltä erikoissairaanhoidossa ja parantanut hoidon laatua.

Vuonna 2009 avatun internet-pohjaisen Kardio-palvelun käyttö perustuu sydänfilmin eli EKG:n tietojen tarkasteluun erikoissairaanhoidossa. Palvelun kautta konsultaatiopyynnön tehnyt lääkäri saa konsultaatiovastauksen arkipäivisin viimeistään neljän tunnin kuluttua pyynnön lähettämisestä. Palvelun ulkopuolella ovat kiireellistä hoitoa vaativat sydäninfarktitapaukset.

– Konsultaatioiden tavallisin syy on rytmihäiriö. Sydänsairaalan kardiologi antaa EKG-löydösten ja hoitavan lääkärin antamien taustatietojen pohjalta ehdotuksia tarvittavista jatkotoimenpiteistä kiireellisyysarvioineen. Hoitopäätökset tekee aina potilaan hoitava lääkäri, kertoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, kardiologian professori Kjell Nikus Tays Sydänsairaalasta.
– Rytmihäiriöt ovat monitulkintaisia ja niin sanottu konetulkinta häiriöstä on usein väärä. EKG:n pohjalta kardiologi voi havaita myös varhaisia muutoksia sydämessä.

Kardio-palvelun kautta tehty konsultaatio on tilaajalle hieman halvempi kuin puhelinkonsultaatio, josta laaditaan sairauskertomusteksti.

– Kaikki hyötyvät, kun terveyspalvelujen resurssit kohdennetaan oikein ja potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan, Nikus muistuttaa.

Etäkonsultaatiossa on myös rajoituksia

Kardio-konsultaatiovastaus annetaan potilasta näkemättä.

– On myös mahdollista, että konsultaatiopyynnön tehnyt kollega ei ole välttämättä huomannut mainita hoitopäätöksiin vaikuttavia seikkoja, Nikus toteaa.
– Palvelun käyttöönottovaiheessa tavoitteenamme oli reaaliaikainen toiminta, jossa hoitava lääkäri sai kardiologin arvion tilanteesta potilaan ollessa vastaanotolla, ja tarjosimme myös iltapäivystystä. Jatkuvan varallaolotarpeen takia sitä ei kuitenkaan ollut mahdollista järjestää.

Lisätietoja

Kjell Nikus, kardiologian professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 64141, kjell.nikus@sydansairaala.fi

Sydänsairaalan konsultaatiopalvelut terveydenhuollon ammattilaisille

Lähikardiologipalvelu

Tays Sydänsairaalan kardiologi Essi Ryödin väitöskirja ”Long-Term Consequences of Previously Treated Hyperthryoidism” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.9.2019 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34).

Tutkimuksessa todetaan, että kilpirauhasen liikatoiminta lisää sydänsairauksien ja joidenkin syöpien riskiä siihen sairastuneilla jopa 20 vuoden ajan hoidon jälkeenkin terveisiin verrokkeihin nähden. Kilpirauhasen liikatoimintaa sairastaa noin 1 prosentti suomalaisista.

Vastaväittäjänä toimii professori Ulla Feldt-Rasmussen Kööpenhaminan yliopistosta. Kustoksena on professori Pia Jaatinen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Tampereen Sydänsairaala ja Hämeenmaan Sydänpiiri toivottavat kaikki mukaan liikkumaan Kaupin luontopolulle torstaina 19.9.2019 klo 16.30–18.15. Tapahtumassa yhdistyvät liikunta, luonto ja kiva porukka.

Luontoliikunnan tapahtumaa kanssasi viettävät fysioterapeutti Heidi Mahrberg Sydänsairaalasta ja Tuula Vimpeli Hämeenmaan Sydänpiiristä.

Varsinaisia kuntovaatimuksia ei ole. Huomaa kuitenkin, että harjoittelu tapahtuu Kaupin läheisellä metsäalueella ja kuntopolulla, jossa ei ole lepopaikkoja aina käytettävissä. Varustaudu sään mukaisella vaatetuksella ja sopivilla jalkineilla, unohtamatta iloista mieltä!

Ohjelma

Kokoontuminen torstaina 19.9. klo 16.30 Kauppi Sports Centerin edessä (Kuntokatu 17, Tampere)

• Lämmittelyä luonnossa 15 min
• Lihaskuntoa ja kestävyyttä luonnosta 45 min
• Jäähdyttelyä ja lihashuoltoa 20 min

Klo 18 Kauppi Sports Centerin edessä on tarjolla pientä purtavaa ja mehua.

Huom! Tapahtumassa on säävaraus, mutta pientä vesisadetta emme pelkää!

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Ilmoittaudu mukaan torstaihin 19.9.2019 klo 12 mennessä sähköpostilla tuula.vimpeli@hameenmaansydan.fi tai soittamalla numeroon 040 843 2876.

Tervetuloa mukaan luontoon ja liikkumaan!

Sydänsairaalan Tero ja Miina polkivat kauden 2018–2019 Team Rynkeby – God Morgon -joukkueen mukana Pariisiin. Pyöräilyjoukkue keräsi rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Jäljellä on muistojen lisäksi syyskuussa järjestettävä päätösgaala, missä julkistetaan tämän vuoden varainkeruun lopullinen summa.

Pariisi on vihdoin saavutettu!

“Matkamme Suomesta Ranskaan oli pitkä ja rankka, mutta koko joukkue onnistui erinomaisesti. Meidän osaltamme matka sujui hyvin eikä isoja vastoinkåymisiä jouduttu kokemaan.

Ensimmäinen osuutemme matkasta oli Tampereen ja Helsingin väli. Osallistuimme ensin Laukontorilla omaan lähtötapahtumaamme ja seuraavana päivänä koko Suomen yhteiseen lähtötapahtumaan Helsingissä. Oli hieno kokemus nähdä kaikki Suomen joukkueet yhtenä isona keltaisena merenä. Helsingistä jatkoimme matkaa laivalla kohti Saksaa.

Saksassa varsinainen matkamme oikeastaan vasta alkoi. Tiet olivat koko Saksan alueella todella upeassa kunnossa. Pienetkin peltojen väliset sivutiet olivat sileitä ja hiekkateitä ei oikeastaan ollut missään. Lisäksi korkeuserojakaan ei juuri ollut, joten teiden puolesta alkuosuus oli erinomaista. Haastetta tarjosi kuitenkin todellä lämmin sää: varjolämpötilat pyörivät pahimmillaan noin +40 asteen tietämillä. Helteen lisäksi meitä haastoi myös melko reipas vastatuuli. Vettä ja urheilujuomia arvatenkin kului reilusti!

Saksan jälkeen Hollannissa ja Belgiassa kelit hellittivät pahimman rutistuksensa, kun lämpötila laski +25–30 asteen tietämille. Sekin toki on melko paljon, mutta se ei tuntunut juuri miltään +40 kelien jälkeen. Samalla tuuli kääntyi jo osittain myötätuuleksi. Lämpötila ja tuulitilanne siis helpottivat, mutta samalla teiden kunto laski huomattavasti. Etenkin Belgiassa tiet olivat ajoittain lähes perunapeltoa ja se söi vauhtiamme harmittavan paljon.

Ranskaan saavuttuamme alkoi reissun pisimmät päiväetapit olemaan takana ja tavallaan pääsi jo osittain huokaisemaan. Tavallisesti päivämatkat oli 170–205 kilometriä, mutta kaksi viimeistä päivää oli enää noin 60 ja 80 kilometriä. Kelit pysytteli loppureissunkin ajan +25 asteen yläpuolella ja vettä ei satanut reissulla yhtenäkään päivänä.

Maaliin päästiin ja helpotus oli heti valtava. Samalla sai tuntea itsensä ylpeäksi, sillä takana oli uskomaton ja varmasti unohtumaton matka. Jäimme lomailemaan pariksi yöksi Pariisiin, minkä jälkeen palasimme Suomeen. Suomessa kävimme vielä purkamassa huoltorekan ja -autojen tavarat, mikä oli tavallaan viimeinen sinetti meidän osalta kaudelle.

Kausi on nyt ohi ja jäljellä on enää syyskuussa järjestettävä päätösgaala, missä julkistetaan tämän vuoden varainkeruun lopullinen summa.

Suosittelemme lämpimästi hakemaan mukaan ensi kauden joukkueeseen. Haku ensi kauden joukkueeseen on auki (linkki)

Kiitos kaikille mielenkiinnosta projektia kohtaan!

Tero Koivula & Miina Kaivola”

Lue aikaisemmat artikkelit aiheesta:

• Sydänsairaalan Team Rynkeby -pyöräilijät lähtevät kohti Pariisia
• Sydänsairaalan Team Rynkeby -pyöräilijät pääsivät keväisille maanteille
• Sydänsairaalan Team Rynkeby -hyväntekeväisyystiimi valmistautuu pyöräilykauteen
• Sydän­sai­raala mukaan Team Rynkeby – God morgon -hyvän­te­ke­väi­syys­pro­jek­tiin

Sydänsairaalan sydänteho-osaston Miina Kaivola ja Tero Koivula pääsivät kauden 2018–2019 Team Rynkeby – God Morgon -joukkueeseen. Team Rynkeby – God Morgon on eurooppalainen hyväntekeväisyysprojekti, jossa pyöräilyjoukkueet pyöräilevät joka vuosi Pariisiin ja keräävät rahaa vakavasti sairaiden lasten ja heidän perheidensä hyväksi. Lue lisää Team Rynkebyn sivuilta