Sydänsairaalassa on kehitetty Pirkanmaan alueen sepelvaltimotautipotilaiden omahoidon tueksi digihoitopolku, jota testataan toukokuusta alkaen. Sepelvaltimotautiin sairastuminen on potilaalle iso elämänmuutos, sillä sairaus on elinikäinen. Sydänterveyttä edistävät elämäntavat ja lääkehoito ovat sairauden hoidossa tärkeitä. Digihoitopolku täydentää potilaiden perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntejä.

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja ensimmäinen merkki sairaudesta voi olla sydäninfarkti. Kun potilas kotiutuu Sydänsairaalasta, digihoitopolku on tarjolla perinteisten vastaanottokäyntien ja tutkimusten rinnalla vuoden ajan. Hoitopolun ensimmäiset käyttäjät valitaan Tays Sydänsairaalan kardiologiselta osastolta kotiutuvien potilaiden joukosta toukokuusta 2020 alkaen.

– Koska sepelvaltimotauti on vakava ja elinikäinen sairaus, pelkkä lääkehoito ei riitä. Halusimme kehittää uuden tavan tukea potilaita sairauden ennaltaehkäisyssä ja terveellisten elämäntapojen omaksumisessa. Digihoitopolun avulla saamme myös tärkeää tietoa Pirkanmaan sydänpotilaiden hoidon toteutumisesta ja laadusta. Odotamme hoitotulosten paranevan ja esimerkiksi äkillisten, vakavien sydäntapahtumien vähenevän, kertoo Sydänsairaalan avohoito- ja vuodeosastopalvelujen toimintojohtaja, osastonylilääkäri Erkki Ilveskoski.

Tavoitteena motivoitunut potilas ja valmentava sairaala

Hyvässä hoidossa sepelvaltimotautiin sairastuneen elämänlaatu on samaa luokkaa kuin terveillä.

– Digihoitopolun tavoitteena on, että potilas motivoituu ja sitoutuu hoitamaan itseään. Hoitopolkuun kuuluu muun muassa oirekyselyitä OmaTays-palvelussa, etäkontrollivastaanottoja ja omahoitoa tukevaa materiaalia nettisivuilla. Elintapojen muutoksiin liittyvät tavoitteet suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa. Tällöin potilaalla on paitsi valtaa päättää omaan terveyteensä liittyvistä asioista, myös vastuu pitää kiinni yhdessä sovituista muutoksista.

Digihoitopolku kestää vuoden ajan. Etäkontrolleja on Sydänsairaalassa tänä aikana kahdesta kolmeen kertaa. Ennen etävastaanottoa potilaat täyttävät sähköisen kyselyn, jossa kartoitetaan mahdollisia oireita, hoitotavoitteiden tilannetta ja lääkehoidon vaikuttavuutta.

– Kyselyn avulla potilas on paremmin valmentautunut käytävään hoitokeskusteluun. Henkilökunnalla on myös enemmän esitietoja käytettävissä ennen vastaanottoa. Samalla henkilökunnan rooli muuttuu tiedon antajasta valmentajaksi, mikä vaatii uudenlaista ajattelutapaa. Tavoitteenamme on laajentaa digihoitopolku myös muille Sydänsairaalan osastoille ja yksiköihin niin, että se on tarjolla mahdollisimman monelle sepelvaltimotautipotilaalle.

Lisätietoja

Erkki Ilveskoski, avohoito- ja vuodeosastopalvelujen toimintojohtaja, Sydänsairaala, p. 03 311 69485, erkki.ilveskoski(at)sydansairaala.fi

Koronavirus voi pelottaa, mutta meitä ei tarvitse pelätä! Olemme Sydänsairaalassa töissä sinun sydäntäsi varten. 

Poliklinikalla lääkärimme ovat käyneet läpi kaikkien tulevien ajanvarauspotilaiden tiedot. Yhtäkään potilasta ei kutsuta Sydänsairaalaan turhaan. Otamme yhteyttä henkilökohtaisesti, mikäli varattu aika jouduttaisiin siirtämään. Myös määrätyt sydän- ja verenpainelääkkeet tulee syödä normaalisti, vaikka epäiltäisiin virustartuntaa.

Äkillisen rintakivun tai hengenahdistuksen syy on tutkittava nopeasti. Vakavassa tilanteessa, kuten kovan rintakivun ilmaantuessa, pitää soittaa hätänumeroon 112. Rintakehän alueen uuden, äkillisen oireen yhteydessä on aina pidettävä mielessä sydäninfarktin mahdollisuus. Tietoa sepelvaltimon tukkeutuman aiheuttamista oireista

Säännöllinen liikunta tarjoaa terveyshyötyä myös sydämelle ja se tehostaa hengitystä luonnollisesti:

• Tee kevyt kotijumppa Sydänsairaalan fysioterapeuttien ohjeilla
• Luonto kuntosalina: fysioterapeuttien liikkeet luonnossa kuntoiluun

Sydänpotilaiden määrän kasvaessa Sydänsairaala muutti perinteisen päiväosastonsa toimenpideosastoksi, jossa potilaat odottavat toimenpidettä viihtyisässä olohuoneessa, siirtyvät saliin omissa vaatteissa ja toipuvat valvotusti samalla osastolla. Tavoitteena on tehdä potilaan hoitokokemuksesta sujuvampi ja vähemmän sairaalamainen. Uudella osastolla voidaan järjestää keskitetysti potilaan koko hoitokäynti.

Tays Sydänsairaalassa hoidetaan vuosittain 4500 toimenpidepotilasta, joille tehdään esimerkiksi sepelvaltimoahtauman pallolaajennus, tahdistimen asennus tai aorttaläpän korjaus TAVI-toimenpiteellä. Maaliskuussa 2020 valmistui kardiologisen päiväosaston tilojen ja toiminnan uudistaminen toimenpideosastoksi, jossa ympäristö on vähemmän sairaalamainen, ja hoitokokemus on sujuvampi ja turvallinen. Samalla osastolle järjestyi myös enemmän potilaspaikkoja.

– Perinteisesti sairaalaan tuleva potilas makuutetaan heti sairasvuoteelle, vaikka hänen vointinsa ei vaatisi vuodelepoa. Esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus vaatii vain lyhyen seurannan osastolla. Loungessa eli ”olohuoneessa” toimenpidettä odottava potilas voi selata tabletilla tv-ohjelmia, hakea jääkaapista mieleisen välipalan ja automaatista kahvia. Edes toimenpidesaliin ei ole välttämätöntä pukea sairaalavaatteita, kertoo toimintopäällikkö Jyri Koivumäki Tays Sydänsairaalasta.
– Toimenpiteen jälkeen potilaan toipuminen järjestyy samalla osastolla joko tuolipaikalla, perinteisellä vuodepaikalla tai vaativammissa toimenpiteissä heräämötasoisella paikalla. Vain poikkeustapauksessa potilas siirretään sydänvalvontaan tai vuodeosastolle.

Esimerkkiä Englannista

Aiemman päiväosaston nimi antoi suppean kuvan toiminnasta, sillä osastolla on koko ajan hoidettu myös yöpyviä potilaita.

– Henkilökunta osallistui aktiivisesti uuden osaston suunnitteluun niin, että toiminta palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla potilaitamme. Myös hoitajien työn mielekkyys kasvaa, kun samalla osastolla voi hyödyntää osaamistaan potilaiden hoidossa aina toimenpiteiden valmisteluista vaativaan jälkihoitoon saakka, kertoo osaston palveluvastaava Niina Hietamies.

Sydänsairaala haki uuteen toimintatapaan ideoita yhteistyökumppaniltaan Englannista, Liverpool Heart and Chest -sairaalasta, joka on valittu useita kertoja Englannin parhaaksi julkiseksi sairaalaksi.

– Liverpoolissa on saatu hyviä kokemuksia siitä, että hoito pystytään järjestämään tehokkaasti myös kodinomaisessa tilassa, toteaa toimintojohtaja, ylilääkäri Markku Eskola.

Lisätietoja

Markku Eskola, toimintojohtaja, kardiologian ylilääkäri, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi
Mirja Tilus, palvelupäällikkö, p. 03 311 69208, mirja.tilus@sydansairaala.fi

Sydänsairaalan toimenpideyksikön angiotiimin sairaanhoitaja Mari Kettunen on mukana kauden 2019–2020 Team Rynkeby – God Morgon -joukkueessa. Sydänsairaala tukee joukkuetta kultasponsorina. Team Rynkeby – God Morgon on eurooppalainen hyväntekeväisyysprojekti, jossa pyöräilyjoukkueet osallistuvat kauden aikana erilaisiin tapahtumiin ja keräävät samalla rahaa vakavasti sairaiden lasten tukemiseksi.

Kerätyt varat ohjataan lasten syövän tutkimukseen ja hoitojen kehittämiseen Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiön kautta sekä syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaaliseen tukemiseen Sylva ry:n kautta.

Kausi huipentuu heinäkuussa 2020, kun joukkue pyöräilee Tampereelta Pariisiin. Marin valmistautumista ensi kesän koitokseen seurataan myös Sydänsairaalan Facebook-sivulla.
– Syyskuussa alkanut valmistautuminen on ollut peruskunnon rakentamista kolmesti viikossa muun muassa sauvakävelemällä ympäri Pirkanmaata ja spinning-tunneilla. Odotan jo huhtikuuta, jolloin pääsemme aloittamaan joukkueen yhteiset pyöräilylenkit, Mari kertoo.
– Tämä on todella mukavaa vaihtelua arkeen, vaikka yhteisiä harjoituksia onkin toisinaan hankalaa yhdistää työhöni, johon kuuluu paljon päivystystä ja aamuvuoroja.

Lue lisää Team Rynkebyn sivuilta

Kuvassa Mari Kettunen ja Team Rynkebyn kultasponsoritodistus, jonka vastaanotti Sydänsairaalan toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä.

Sydänhoidon edelläkävijät Sydänsairaala ja Liverpool Heart and Chest Hospital ovat aloittaneet suomalais-englantilaisen kehittämisyhteistyön. Tavoitteena on edistää potilaskeskeistä hoitoa julkisessa erikoissairaanhoidossa.

Sydänpotilaiden hoitoon erikoistuneet sairaalat, Sydänsairaala ja Liverpool Heart and Chest Hospital, ovat kehittäneet omaa toimintaansa potilaslähtöisesti jo vuosia. Liverpoolin sairaala on muun muassa valittu useita kertoja potilasarvioinnin perusteella Englannin julkisen terveydenhuollon parhaaksi sairaalaksi (National Health Service). Toiminta-alueidensa edelläkävijöinä sairaalat ovat hakeneet kansainvälistä vertailusairaalaa haastamaan omaa toimintaa.

– Sairaalamme jakavat yhteiset arvot, joissa potilas on kaiken toiminnan keskiössä. Sekä Sydänsairaalassa että Liverpoolissa on aito kiinnostus hoitopolkujen parantamiseen ja asiakaskokemuksen kehittämiseen, kertoo Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.
– Suomen ja Iso-Britannian julkisessa terveydenhuollossa on samoja haasteita, kuten ikääntyvä väestö ja kasvavat kustannukset. Meitä yhdistää myös asiantuntijoiden erittäin hyvä osaamistaso.

Käytännössä sairaaloiden kehittämistä vauhditetaan terveydenhuollon ammattilaisten yhteisillä projekteilla. Jo käynnistyneet ensimmäiset kehittämiskohteet ovat päiväpotilaiden hoidon parantaminen, poliklinikkamallit ja sairaaloiden toimintojen vertailu. Yhteistyö jakaantuu useamman vuoden ajalle.

– Olemme innostuneita hyödyistä, joita tämä yhteistyö tulee tuottamaan potilaillemme, kuten myös kliinisen työn kehittämisen eduista, toteaa Liverpool Heart and Chest -sairaalan johtaja Jane Tomkinson.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi
Jane Tomkinson, CEO, Liverpool Heart and Chest Hospital, p. +44 (0)150 600 1616, jane.tomkinson@lhch.nhs.uk

Liverpool Heart and Chest Hospital netissä

Pihlajalinna avaa uuden puhelinpalvelun ja mobiilisovelluksen, jonka avulla voi hakea apua huolta aiheuttaviin aikuisten sydänoireisiin. Palvelu on tarkoitettu esimerkiksi kiireettömien rytmihäiriö- ja rintakiputuntemusten tai muiden sydänperäisiksi epäiltyjen oireiden selvittelyyn. Palvelu tuotetaan yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa, joka tarjoaa potilaille tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluja.

Helmikuun 24. päivä avattava palvelu lanseerataan aluksi Varsinais-Suomen alueella, mutta sen käyttö on mahdollista kaikkialla Suomessa. Sydänoireiden selvittelyn voi aloittaa joko asioimalla sairaanhoitajan kanssa Pihlajalinnan terveyssovelluksessa tai soittamalla Pihlajalinnan hoitajapuhelimeen. Hoitajan kanssa asiointi on maksutonta.

– Sairaanhoitaja voi ohjata asiakkaan etälääkärin vastaanotolle, jonne pääsee heti. Mikäli lähetekriteerit julkiseen erikoissairaanhoitoon täyttyvät, jatkotutkimukset ja -hoito järjestyvät Pihlajalinnan Turun toimipisteen kautta, kuvaa Pihlajalinnan operatiivinen johtaja Teija Kulmala.

Palvelun tarkoituksena on nopeuttaa ja parantaa sydänhoidon saatavuutta sekä myös vähentää päivystyspalvelujen kuormitusta.

– Mahdollisen sydänsairauden aikainen toteaminen tekee hoidosta sujuvampaa ja edistää potilaan pärjäämistä arjessa. Sydänsairaalan laajaa kardiologiverkostoa voidaan hyödyntää sydänsairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa myös Pihlajalinnan vastaanotoilla, kertoo Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.

Sydänsairaala ja Pihlajalinna solmivat aiesopimuksen yhteistyöstä keväällä 2019. Yhteistyön tavoitteena on sujuvoittaa sydänpotilaiden hoitoon pääsyä, vastata väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Nyt avattava sydänoirepalvelu on ensimmäinen yhteistyönä tuotettu julkisen ja yksityisen rajapinnat ylittävä palvelu.

Tutustu palveluun Pihlajalinnan verkkosivuilla

Lisätietoja

Teija Kulmala, operatiivinen johtaja, Pihlajalinna, p. 050 347 4661, teija.kulmala@pihlajalinna.fi
Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi
Paula Arvilommi, aluejohtaja, Varsinais-Suomi ja lääketieteellinen johtaja, Pihlajalinna, p. 040 523 3596, paula.arvilommi@pihlajalinna.fi

Tays Sydänsairaala toi TAVI-hoitomuodon (transcatheter aortic valve implantation) Suomeen toukokuussa 2008. TAVI-toimenpiteessä sydämen aorttaläpän ahtauma hoidetaan katetritekniikalla, jolloin aorttatekoläppä laitetaan verisuonireittiä pitkin. Sydänsairaalassa oli juhlan paikka 13. helmikuuta 2020, kun vuorossa oli Sydänsairaalan 1000. TAVI-toimenpide.

– Seuraava tuhat TAVI-toimenpidettä tulee täyteen arviolta jo viiden vuoden kuluttua, sillä hoito on kehittynyt näiden kuluneiden 12 vuoden aikana, kertoo kardiologian toimenpidepalvelujen toimintojohtaja, ylilääkäri Markku Eskola.

Sydänsairaalan 1000. TAVI-potilas sai hoitotiimiltä myös kukkakimpun muistoksi onnistuneesta sydäntoimenpiteestä.

Tahdistinhoitoa tarvitsee yhä suurempi osa ikääntyneistä sydänpotilaista. Sydänsairaalan uudessa elinkaarimallissa potilaiden kotikunnat maksavat tahdistinhoidosta perinteisen kertasuoritteen sijaan kuukausimaksua laitteen käytön ajan. Osassa Pirkanmaan kuntia jo pilotoidun elinkaarimallin käyttöönotto laajenee kevään 2020 aikana.

Sydänsairaalassa asennetaan sydämentahdistin vuosittain noin 1500 potilaalle, joista lähes kaikki ovat etäseurannassa tahdistinpoliklinikalla. Hoidon ja tahdistinlaitteen kustannuksista vastaa potilaan kotikunta.

– Tahdistinhoidoilla on tärkeä rooli sydänpotilaiden hoidossa, mutta myös kuntien maksamat kulut ovat merkittäviä suuren potilasmäärän vuoksi. Tahdistimien kuukausilaskutusmallissa potilaan kotikunnalta laskutetaan tahdistimen laitosta yksi hinta ja tahdistinlaitteesta kuukausimaksua vain sen ajan, kun laite on potilaan käytössä, kertoo Sydänsairaalan toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä.
– Elinkaarimalli sisältää myös tahdistinlaitteen pitkän takuun. Jos laite vikaantuu takuuaikana, laitevalmistajat vastaavat yhdessä Sydänsairaalan kanssa, että kunnille ei tule tästä lisäkustannuksia.

Tampereen kaupunki on ollut mukana Sydänsairaalan elinkaarimallin pilotissa alusta saakka.

– Elinkaaripalvelu on konkreettinen esimerkki siitä, miten hoidon vaikuttavuus voidaan huomioida palvelumallissa ja kuntalaskutuksessa. Potilaat hyötyvät, kun terveydenhuollon intressit ovat terveyshyödyn lisäämisessä, jatkaa Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Arto Lemmetty.

Taustalla vaikuttavuusperusteisuus

Sydänsairaalassa panostetaan vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon kehittämiseen, jonka edellytyksenä ovat laaturekisterit ja mittava oma data-analytiikka.
– Uusi laskutusmalli kannustaa aiempaa enemmän hoidon vaikuttavuuden huomioimiseen, toteaa Sydänsairaalan talousjohtaja Aki Haukilahti.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela(at)sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, talousjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti(at)sydansairaala.fi

Valtakunnallisesta koronavirustilanteesta johtuen sydänyhdistykset ja Sydänsairaala ovat peruneet loppukevään 2020 yleisöluennot. Pahoittelemme peruutuksista aiheutuvaa vaivaa.

Sydänsairaalan yleisöluennot ovat maksuttomia tilaisuuksia, joissa saat tietoa sydämen terveydestä.

Yleisöluennot järjestetään yhteistyössä paikallisten sydänyhdistysten kanssa. Luennoilla Sydänsairaalan asiantuntija kertoo valitusta aiheesta ja kuulet myös paikallisen sydänyhdistyksen toiminnasta.

Järvenpää: Mitä jokaisen tulee tietää elvytyksestä

Keskiviikkona 29.1.2020 klo 15.30
Paikka: Toimintakeskus, Myllytie 11, Järvenpää
Luennoitsija: Jarno Sillman, elvytyskouluttaja ja sairaanhoitaja, Tays Sydänsairaala

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Järvenpään Sydänyhdistyksen kanssa.

Tampere: Naisen sydän

Torstaina 20.2.2020 klo 17–18
Paikka: Tays Sydänsairaala, Elämänaukio 1, kokoustila Valtimo
Luennoitsija: Katriina Aalto-Setälä, professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Hämeenmaan Sydänpiirin kanssa.

Tuusula: Sepelvaltimotauti ja sen ennaltaehkäisy

Keskiviikkona 11.3.2020 klo 18–19
Paikka: Ilmatorjuntamuseon Tuusula-halli, Klaavolantie 2, Hyrylä
Luennoitsija: Juha Heikkilä, lääketieteen lisensiaatti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Helsingin Sydänsairaala

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tuusulan Sydänyhdistyksen kanssa.

Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Paula Risikko vieraili Tampereella 13.1.2020. Tampereella on käynnissä erittäin kunnianhimoinen ja uraauurtava hanke sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun kuntoon saattamiseksi. Tarkoitus on vähentää potilaan kärsimystä ja epätietoisuutta sekä turhia kuluja hoitamalla potilasta ennakoiden ja oikea-aikaisesti oikeassa paikassa.

Kyse on paitsi terveydenhuollon eri tasojen yhteistyöstä, myös tietojärjestelmien, omahoitopalveluiden ja tekoälyn valjastamisesta optimoimaan hoitoja poistamaan vaaralliset väliinputoamiset. Hankkeessa ovat Sydänsairaalan lisäksi mukana Tampereen kaupunki, Hämeenmaan Sydänpiiri ry, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Mehiläinen ja Sitra.

Lue Sydänliiton tiedote Risikon vierailusta

Sydänsairaala, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja Pirkanmaan TE-palvelut järjestivät puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoon tähtäävän rekrytoivan koulutuksen syksyllä 2019. Koulutus oli tarkoitettu yli 20-vuotiaille pirkanmaalaisille, jotka olivat koulutuksen lisäksi kiinnostuneita työllistymään Sydänsairaalaan sairaalahuoltajaksi.

– Löysimme koulutuksen kautta kuusi aktiivista tulevaa sairaalahuoltajaa, jotka aloittavat Sydänsairaalan työntekijöinä oppisopimuksella tammikuussa. Oppisopimuskoulutuksessa työntekijät jatkavat vielä opiskelua, mutta pääsevät jo työskentelemään varsin itsenäisesti, kertoo sairaalahuollon palvelupäällikkö Kirsti Krekula Sydänsairaalasta.
– Olemme saaneet innokkaita ja tunnollisia tekijöitä sairaalaan. Oli hienoa löytää eri-ikäisiä pirkanmaalaisia, jotka todella haluavat kouluttautua alalle. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on ammattitutkinto ja vakituinen työpaikka Sydänsairaalassa.

Oma henkilökunta kouluttautui ohjaajiksi

Oppisopimuskoulutusta edelsivät orientoitumisjakso ja ammatillinen kouluttautumisjakso, joiden myötä koulutettavat perehtyivät Sydänsairaalaan ja tehtäväkenttään oman ohjaajan rinnalla sekä suorittivat puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinnon osatutkinnon.

Koulutettavien ohjaajina toimivat Sydänsairaalan omat työntekijät, jotka suorittivat samalla ohjaajakoulutuksen näyttöineen.
– Työntekijät kokivat ohjaajina toimimisen myös oman työn kannalta mielekkääksi: samalla oli hyvä tilaisuus kehittää omaa työskentelyä ja esimerkiksi arvioida, miksi työtehtäviä tehdään tietyllä tavalla, toteaa sairaalahuollon palveluvastaava Sari Niemi.

Sairaalahuoltajakoulutus ja oppisopimusmahdollisuus toteutettiin Sydänsairaalassa ensimmäistä kertaa. Positiivisen kokemuksen perusteella tutkintotavoitteista rekrytoivaa koulutusta ja oppisopimuskoulutusta voidaan hyödyntää sairaalahuoltajien rekrytoinnissa myös myöhemmin.

Lisätietoja

Kirsti Krekula, palvelupäällikkö, SK Hankintapalvelut/sairaalahuolto, p. 044 472 8463, kirsti.krekula(at)sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalan sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sari Vanninen ja sydän- ja rintaelinkirurgian sekä verisuonikirurgian erikoislääkäri Juha Hautalahti väittelevät samana päivänä Tampereen yliopistossa.

Sekä Sari Vannisen kardiologian väitöskirja että Juha Hautalahden sydän- ja rintaelinkirurgian väitös tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 22.11.2019 klo 12 alkaen.

Uudelleen ohjelmoidut kantasolut voivat ohjata perinnöllisten sydänsairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa perinteisten menetelmien rinnalla

Lääketieteen lisensiaatti Sari Vannisen väitös ”Cardiac Diseases with Molecular and Clinical Aspect JPH2–RyR2–SCN5A gene mutations” tarkastetaan julkisesti lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11. kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34).

Viime vuosikymmeninä geenitutkimusten kehittymisen myötä on molekyyligenetiikan avulla kyetty selventämään vakavien nuorellakin iällä henkeä uhkaavien sydänsairauksien diagnostiikkaa, optimoimaan hoitoja sekä arvioimaan sairastuneen lähisukulaisten sairastumisriskiä ja sydänseurantatarvetta. Lisäksi kantasolutekniikoiden kehittyminen helpottaa geneettisten sairauksien tutkimista solutasolla. Sari Vannisen väitöstutkimus keskittyi kolmeen perinnölliseen sydänsairauteen: yleiseen hypertrofiseen eli paksuseinäiseen sydänlihassairauteen ja harvinaiseen rytmihäiriösairauteen, katekoliamiiniherkkään polymorfiseen kammiotakykardiaan (CPVT) sekä harvinaiseen, ensi sijassa johtumishäiriöitä ja eteisperäisiä rytmihäiriöitä aiheuttavaan sydänsairauteen.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Tiina Ojala Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Katriina Aalto-Setälä.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Sydänleikkauksen jälkeistä rintalastaliitoksen tukevuutta voidaan mitata värähtelyn avulla

Lääketieteen lisensiaatti Juha Hautalahden väitös ”Sternal Stability after Cardiac Surgery” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11. klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34).

Suomessa tehdään vuosittain noin 3400 sydänleikkausta rintalastan halkaisun kautta. Leikkauksen lopussa tiukasti kiinnitetyn rintalastaliitoksen löystyminen altistaa vakaville infektiokomplikaatioille. Tällä hetkellä käytännön potilastyössä rintalastaliitoksen tukevuutta arvioidaan käsin tunnustelemalla tai tietokonetomografiakuvauksella, mutta molemmat menetelmät ovat epätarkkoja. Hautalahden väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää, soveltuuko värähtelyn etenemisen mittaaminen rintalastaliitoksen tukevuuden arviointiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että laite erottelee ehyen ja katkaistun kappaleen, toteaa rintalastaliitoksen tukevoituvan normaalin paranemisprosessin edetessä ja kykenee erottamaan tiukasti ja löysästi suljetun rintalastaliitoksen toisistaan. Menetelmä on lupaava ja saattaa jatkossa parantaa sydänkirurgisten potilaiden hoitoa. Lisätutkimuksia kuitenkin vielä tarvitaan, ennen kuin laite on valmis käytännön potilastyöhön.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Vesa Anttila Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Jari Laurikka lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta