Sydänsairaalassa kehitetty Omasydän on potilaalle maksuton etähoitosovellus, joka on avattu sepelvaltimotautia sairastaville potilaille. Sovelluksen avulla keskisuomalaiset potilaat paitsi valmistautuvat tulevaan sydäntoimenpiteeseen Sydänsairaala Novassa, myös saavat tukea sairaalahoidon jälkeiseen arkeen. Etähoito-ohjelman käyttö tulee korvaamaan esimerkiksi kontrollikäyntejä hyvinvointialueen terveyskeskuksissa.

Keski-Suomessa käyttöönotetun Omasydän-mobiilisovelluksen tavoitteena on sitouttaa sepelvaltimotautipotilaat itsensä hoitamiseen jo ennen sovittua sydäntoimenpidettä sekä sen jälkeen. Jatkossa pyritään myös keventämään painetta toistuviin kontrollikäynteihin perusterveydenhuollossa.

– Omasydän-palvelu on kehitetty potilaiden omahoidon tsemppaajaksi, joka on aina mukana puhelimessa. Sovelluksesta löytyvät kätevästi potilaan omat toimenpideajat sekä hoitoon liittyvät ohjeet ja kyselyt. Sovelluksen kautta lähetämme myös muistutuksia hoidon eri vaiheista. Jokaisella potilaalla on vastuu omasta hoidostaan, ja me haluamme tukea hyvää arkea sepelvaltimotaudin hoito huomioiden, kertoo kardiologian avopalvelujen sairaanhoitaja Tuula Rintala Jyväskylän Sydänsairaala Novasta.

Omasydän-sovelluksella potilas vastaa säännöllisesti sairauden riskitekijöihin liittyviin kyselyihin ja saa vastausten perusteella yksilöllisiä hoito-ohjeita.

– Sydänterveyttä edistävillä elämäntavoilla on suuri merkitys sepelvaltimotaudin hoidossa. Tarkoituksena on auttaa potilasta saavuttamaan lääkehoidon ja elintapojen tavoitteet, jotka olemme yhdessä asettaneet, Rintala jatkaa.

Sydänhoitoa hyvinvointialueen yhteistyönä

Uudenlainen palvelu tiivistää entisestään Keski-Suomen hyvinvointialueen eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

– Omasydän-sovellus on ensimmäinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajoja ylittävä ja integroiva etäpalvelu potilaille, joiden hoidosta vastaavat sekä sairaala että terveyskeskus. Etähoito-ohjelma täydentää perinteistä sairaalahoitoa ja vastaanottokäyntejä, kertoo palvelujohtaja Kai Nyman Sydänsairaala Novasta.

Sydänsairaalassa on jo käytössä tahdistin-, vajaatoiminta- ja sepelvaltimotautipotilaiden etäseurantapalvelut, mutta myös perinteisiä vastaanottoja kehitetään. Vuosi sitten Sydänsairaala Novassa avattiin ohjauspoliklinikka sepelvaltimotautiin vastasairastuneille potilaille. Ohjauspoliklinikan avaaminen paransi osaltaan potilaan hoitoon liittyvää yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja järjestöjen välillä, mikä tukee myös hyvinvointialueen toimintaa.

Lisätietoja

Kai Nyman, aluepalvelujen palvelujohtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala (Nova ja Hämeenlinna), p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Anna palautetta ja auta meitä parantamaan verkkosivujamme!

Olemme avanneet verkkosivujemme www.sydansairaala.fi kävijäkyselyn, johon voit vastata 29.2.2024 saakka. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin.

Vastaa kyselyyn (linkki)

MET (Medical Emergency Team) on sairaalan sisäinen moniammatillinen ensihoitoryhmä, jonka toiminnan tarkoituksena on tarjota tehohoitotasoista hoitoa peruselintoimintojen häiriöiden vuoksi voinniltaan huononeville potilaille.

Sydänsairaalassa tutkitut MET-hälytykset koskivat pääasiassa kardiologisia päivystyspotilaita ja kirurgisia elektiivisiä (kiireettömiä, ei-päivystyksellisiä) potilaita, kerrotaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Jonna Nykäsen opinnäytetyössä (kliinisen asiantuntijan ylempi tutkinto-ohjelma, akuuttihoitotyö). Kyseiset potilasryhmät ovat Sydänsairaalalle tyypillisiä, mikä johtuu kardiologisten potilaiden päivystyksellisestä hoidosta ja avosydänleikkauksiin keskittyvästä elektiivisten, kirurgisten potilaiden sairaalahoidosta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Sydänsairaalan MET-hälytykset rekisteriaineiston perusteella vuosilta 2020–2021. Lisäksi tavoitteena oli selvittää osastosiirtojen toteutumista ja lääkäreiden osallisuutta MET-hälytyksillä sekä muodostaa kokonaiskuva MET-toiminnasta ja sen mahdollisista erityispiirteistä. Aineistona opinnäytetyössä käytettiin Sydänsairaalan hallinnoimaa rekisteriaineistoa.

MET-hälytyksen suurimmat syyt olivat verenkierto, hengenahdistus, tajunta ja rytmi. Sekavuus hälytyksen syynä koski elektiivisiä kirurgisia potilaita, kun taas huoli liittyi päivystyksellisiin kardiologisiin potilaisiin. Valtaosa Sydänsairaalan elvytyksistä oli valvonta- ja teho-osastolla.

Opinnäytetyön perusteella saatua yksityiskohtaisempaa tietoa voidaan hyödyntää Sydänsairaalan MET-ryhmän koulutuksissa ja toiminnan kehittämisessä.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta

Kuvassa on Tays Sydänsairaalan sydäntehon MET-tiimin hoitajia 2019.

Vaikuttavuusseura ry palkitsi sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden etähoito-ohjelman Vuoden vaikuttavuustekona. Raati kiitti Sydänsairaalan kehittämän etäpalvelun kohdistumista kansansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti merkittävään potilasryhmään. Vaikuttavuuslähtöisen palvelun päätavoite on potilaalle tuotettu terveyshyöty ja sen seurauksena kustannusvaikuttavuuden parantaminen.

Vuoden vaikuttavuusteko -kilpailuilla Vaikuttavuusseura ry haluaa nostaa esiin asioita, toimia, innovaatioita ja onnistumisia, joilla edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta Suomessa. Palkinnot jaettiin Mediuutisten Vaikuttajagaalassa 2. joulukuuta 2022. Vuoden vaikuttavuusteot jakautuivat kolmeen kategoriaan, joista Sydänsairaala palkittiin palvelut-kategoriassa.

Palkinnon perustelujen mukaan ”Sydänsairaalan etähoitopalvelukonsepti on moderneja välineitä ja mahdollisuuksia vaikuttavasti hyödyntävä, kohdennettu hoito-ohjelma, jossa etähoitosovelluksen ja laitteiden avulla vajaatoimintapotilaita voidaan systemaattisesti etäseurata ja -hoitaa. Konseptin selkeänä vaikuttavuustavoitteena on suuri terveyshyöty. Toiminta on skaalattavissa oleva ja ratkaisuna innovatiivinen sekä käytännöllinen.”

Palvelun taustalla hoitopolkuanalyysi

Sydämen vajaatoiminta on lähes aina elinikäistä lääke- ja muuta hoitoa vaativa, vakava sairaus. Suuren potilasryhmän hoito aiheuttaa runsaasti hoitotapahtumia niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Vajaatoimintaa sairastavien potilaiden on osoitettu hyötyvän muun muassa lääkehoitoon sitoutumisesta, fyysisestä harjoittelusta ja päivittäisestä painon seurannasta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen kannattaa erityisesti panostaa. Sydänsairaala on tunnistanut, että etätuki on oivallinen tapa tukea potilaita näillä osa-alueilla.

Vuosina 2016–2017 Sydänsairaala teki hoitopolkututkimuksen, jossa todettiin, että 35 % potilaista joutuu päivystyshoitoon 30 päivän sisällä vajaatoimintadiagnoosista. Mallilaskelmat Sydänsairaalan teettämästä hoitopolkuanalyysista viittasivat etähoito-ohjelmien merkittävään hyötypotentiaaliin. Yli 3000 hoitojakson analyysi osoitti hoitopoluissa epäkohtia, joiden korjaaminen johtaisi todennäköisesti kiireellisten ja päivystyskäyntien sekä sairaalahoitojaksojen vähenemiseen.

– Sydänsairaala kehitti ja pilotoi digitaalisiin työkaluihin perustuvan CHF-potilaiden etähoito-ohjelman, jonka vaikuttavuutta arvioitiin ensi kertaa syksyllä 2021. Rekisteritutkimuksen aineistossa etäseurantapotilaiden päivystyksellisiä käyntikirjauksia kertyi vuositasolla 42 % vähemmän etäseurannan aikana kuin sen ulkopuolella, kertoo palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan kehitysjohtaja Janne Hulkkonen.

Tällä hetkellä 82 % Sydänsairaalan etähoito-ohjelmassa mukana olevista vajaatoimintapotilaista on sitoutunut hoito-ohjelmaan.

– Terveydenhuollon toiminnan tavoitteena tulee olla vaikuttavien eli terveyttä parantavien palveluiden kehittäminen ja käyttäminen. Vaikuttavuusseuran myöntämä palkinto palvelut-kategoriassa on oiva osoitus Sydänsairaalan kyvykkyydestä tällä tärkeällä alueella. Hienoa työtä, josta kiitos kuuluu etähoito-ohjelman kehitystiimille ja kaikille vajaatoimintapotilaiden hoitoon osallistuville, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Lisätietoja

Janne Hulkkonen, kehitysjohtaja, Sydänsairaala, p. 041 730 2276, janne.hulkkonen@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Lue lisää

Vuoden Vaikuttavuusteot 2022 on valittu (Vaikuttavuusseuran tiedote)

Vaikuttavuusseura jakoi palkinnot – Tays nappasi kaksi (Mediuutiset.fi)

Sosiaali- ja terveysalalla etätyön tekeminen on lisääntynyt viime vuosina ja kokemukset etätyöstä ovat pääosin myönteisiä.

Myös Sydänsairaalassa erityisesti fysioterapeuttien ja hoitajien etätyömahdollisuuksia tulisi lisätä, todetaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitajien Reija Keskisen ja Laura Pennasen opinnäytetyössä (sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa etätyön toteutumista, etätyöntekijöiden työhyvinvointia ja etäjohtamista Sydänsairaalassa. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Sydänsairaalalle etätyön ja etäjohtamisen nykytilanteesta sekä esittää kehittämistoimenpiteitä.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka kysely lähetettiin sähköisesti Sydänsairaalan jokaisella paikkakunnalla etätyötä tekevälle henkilöstölle ja ylimmälle johdolle.

Tutkimustulosten mukaan etätyö toteutuu Sydänsairaalassa pääasiallisesti hyvin. Enemmän etätyötä tekevät ottavat paremmin huomioon etätyöhön liittyvät ergonomiset työasennot ja -välineet sekä viestintävälineiden käytön. He myös suunnittelevat etätyöpäiviänsä säännöllisemmin. Vastaajat kokivat positiivisia vaikutuksia etätyöstä, ja etätyön koettiin tukevan työhyvinvointia sekä lisäävän työssä jaksamista. Etätyöntekijät haluavat jatkaa etätyön tekemistä tulevaisuudessakin. Esihenkilöiden kannattaa kannustaa ja rohkaista työntekijöitä etätyöpäivien tekemiseen.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta

Sydänsairaala luopuu Helsingin Sydänsairaalan omistajuudesta 1.1.2023 alkaen ja sairaalan toiminta siirtyy Oulun Sydänkeskus Oy:n vastuulle. Sydänsairaalan toiminta Helsingissä olisi nykymuodossaan uuden sote-järjestämislain vastaista 2023 alkaen. Sydänsairaalan hallitus päätti Helsingin yksikön myynnistä kokouksessaan 25.11.2022.

Vuonna 2015 avattu Helsingin Sydänsairaala on Sydänsairaalan kokonaan omistama tytäryhtiö, joka toimii Jätkäsaaressa. Helsingin Sydänsairaalassa on vuosittain yli 5000 kiireetöntä hoitotapahtumaa. Yksikön nimi ei muutu omistajan vaihtuessa.

– Helsingin Sydänsairaalan toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa uuden omistajan toimesta. Sote-lainsäädännön tulevien vaatimusten täyttämiseksi selvitimme julkisen tai yksityisen sektorin kumppanuuden mahdollisuuden Uudenmaan alueella. Tavoitteemme on turvata sydänpotilaiden hyvä hoitoon pääsy sekä vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut. Olemme tyytyväisiä, että saimme toiminnallemme hyvän jatkajan Helsinkiin, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Helsingin Sydänsairaalassa työskentelee 12 sydänhoidon asiantuntijaa, jotka jatkavat työsuhteissaan entiseen tapaan omistajamuutoksen jälkeen.

– Olemme iloisia kaupan toteutumisesta ja toimintamme laajentumisesta pääkaupunkiseudulle. Helsingin Sydänsairaalan huippuluokan osaaminen ja timanttiseksi hiottu potilaskokemus sopivat hyvin yhteen meidän arvojemme ja tahtotilan kanssa, kertoo Oulun Sydänkeskuksen toimitusjohtaja Olli-Pekka Piira.

Sydänsairaala on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien julkisomisteinen osakeyhtiö, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja sydänpotilaille. Vuoden 2023 alusta Sydänsairaalan omistajuus siirtyy hyvinvointialueille. Sote-lainsäädännöllä ei puututa potilaiden valinnanvapausoikeuteen eikä rajoiteta potilaan vapautta valita hoitopaikakseen toinen hyvinvointialue.

Oulun Sydänkeskus on valtakunnallisesti toimiva yksityinen sydäntauteihin ja niiden ennaltaehkäisyyn erikoistunut lääkärikeskus, jonka toimipisteissä Oulussa, Rovaniemellä ja Porissa hoidetaan vuosittain yli 8 000 potilasta.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Olli-Pekka Piira, toimitusjohtaja, Oulun Sydänkeskus Oy, p. 044 505 7494, olli-pekka.piira@sydankeskus.com

Sydänsairaalan käyttämässä puhelinjärjestelmässä oli laaja tekninen häiriö aamupäivällä 27.10.2022. Ajanvaraus- ja asiakaspalvelunumeroihimme voi soittaa normaalisti. Häiriö koski kaikkia Sydänsairaalan toimipisteitä lukuun ottamatta Sydänsairaala Novaa.

Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa. Pyrimme soittamaan takaisinsoittopyynnön jättäneille asiakkaille tämän päivän aikana.

Päivitetty 27.10.2022 klo 12.37

Eteisvärinän hoitomenetelmä PFA (Pulsed Field Ablation) on otettu käyttöön Tays Sydänsairaalassa ensimmäisenä suomalaissairaalana. Korkeajännitteinen energiapulssi säästää sydänpotilaan kudoksia muihin toimenpidemenetelmiin verrattuna. Uusi katetriablaatiohoito mahdollistaa jatkossa myös useampien sydänpotilaiden hoitamisen päivittäin.

Tays Sydänsairaalassa hoidetaan katetriablaatiolla noin 400 eteisvärinäoireista kärsivää potilasta vuosittain. Hoidoista noin puolet on tehty ns. jäädytysmenetelmällä (kryoablaatio) ja puolet ns. polttohoidolla (radiotaajuusvirtaan perustuva RF-ablaatio). Kumpikin hoitomenetelmä on turvallinen, mutta kuten kaikkiin toimenpidehoitoihin, myös katetriablaatioon liittyy pieni komplikaatioriski. Kuitenkin pysyvää haittaa aiheuttavia komplikaatioita on hyvin harvoin.

– Uuden PFA-menetelmän korkeajännitteinen energiapulssi kohdistuu lähes pelkästään sydänlihassoluihin, mikä säästää sydäntä ympäröiviä rakenteita, kuten verisuonia, ruokatorvea ja hermoja hoidon mahdollisilta haittavaikutuksilta. Uuden toimenpiteen riskit ovat aiempaa pienemmät, joten potilasturvallisuus paranee entisestään, kertoo rytmikardiologi, toimintopäällikkö Jaakko Inkovaara Tays Sydänsairaalasta.

– PFA-menetelmä on ensin koekäytössä Sydänsairaalassa kevääseen 2023 saakka. Uusi menetelmä on yksi vaihtoehto aiempien rinnalla. Rytmihäiriöiden hoitoon perehtynyt kardiologi valitsee toimenpidetekniikan jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti.

Kysytty laite, vaativa toimenpide

PFA-menetelmässä käytettävän energiapulssin hyödyntämistä sydänpotilaiden hoidossa on tutkittu jo vuosia. Kun menetelmä on nyt saatu turvallisesti käyttöön, sen kysyntä on kansainvälisesti korkea.

– Tays Sydänsairaalassa pääsemme hyödyntämään PFA-menetelmää ensimmäisten pohjoismaisten sairaaloiden joukossa, koska hoidon laatu ylittää laitteiston toimittajan edellyttämät vaatimukset. Menetelmän käyttö toimenpiteessä vaatii esimerkiksi yleisanestesian tai vahvan sedaation eli potilaan rauhoittamisen lääkityksellä. Tämä ei ole kaikissa sairaaloissa toteutettavissa, Inkovaara toteaa.

Sydänsairaalassa tavoitteena on hoitaa päivittäin nykyistä enemmän eteisvärinäpotilaita. Eteisvärinä aiheuttaa yli kolmanneksen rytmihäiriöihin liittyvistä sairaalahoitojaksoista Suomessa. Hoitamattomana eteisvärinä mm. lisää kuolleisuutta, altistaa aivohalvaukselle ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan.

Lisätietoja

Jaakko Inkovaara, elektrofysiologian toimintopäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), jaakko.inkovaara@sydansairaala.fi

Sydänsairaala on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien julkisomisteinen osakeyhtiö, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja. Sydänsairaalan toimipisteet sijaitsevat paitsi omistajasairaanhoitopiireissä, myös Helsingin Jätkäsaaressa. Sydänsairaalan toiminta Helsingissä olisi nykymuodossaan uuden sote-järjestämislain vastaista 2023 alkaen, joten potilashoito halutaan turvata yhteistyökumppanin avulla.

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on palveluiden turvaaminen kaikissa tilanteissa. Koska toisen hyvinvointialueen alueella toimimiseen ei voida soveltaa sote-voimaanpanolain mukaisia siirtymäaikoja, Helsingin Sydänsairaalan toiminta olisi nykymuodossaan lainvastaista 1.1.2023 alkaen. Vuonna 2015 avattu Helsingin Sydänsairaala on Tays Sydänsairaalan kokonaan omistama tytäryhtiö, joka perustettiin vastaamaan kasvavaan hoidontarpeeseen Tays Sydänsairaalassa.

– Helsingin Sydänsairaalassa on vuosittain yli 5000 kiireetöntä hoitotapahtumaa. Hoitoonpääsy on hyvä ja iso osa potilaista hakeutuu hoitoon Etelä-Suomen alueelta. Sydänpotilaiden hoitoonpääsyn tilanne on jo pitkään ollut haastava ja se on lisännyt hakeutumista Sydänsairaalaan erikoissairaanhoidon valinnanvapauden perusteella, kertoo toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

– Yli 10 000 suomalaista odottaa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä yli puoli vuotta, mutta sydänpotilaan kohdalla on usein kiire. Hyvän hoidon näkökulmasta toiminnan lopettaminen Helsingissä olisi vastuutonta tässä tilanteessa.

Uusi kumppani sydänpotilaiden palvelujen kehittämiseen

Helsingin Sydänsairaalassa tehdään arkipäivisin tavanomaisia sydänhoitoja, kuten sydämen ultraäänitutkimuksia, sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia sekä tahdistinasennuksia. Vaativin sydänhoito on keskitetty Tays Sydänsairaalaan Tampereelle.

– Olemme arvioineet, että sote-lainsäädännön tulevien vaatimusten täyttämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi meidän kannattaa selvittää julkisen sektorin kumppanuuden mahdollisuus Uudenmaan alueella, Pasi Lehto toteaa.

– Kumppanuus voisi paitsi parantaa sydänpotilaiden hoitoonpääsyä Uudellamaalla, myös vauhdittaa palveluiden kehittämistä. Yhteistyön muotoja voisivat olla esimerkiksi erilaiset etä- ja lähipalvelut. Mikäli julkisen sektorin kumppanuus ei toteudu, on tavoitteena järjestää Helsingin Sydänsairaalan palvelut ostopalvelusopimusperusteisesti 1.1.2023 alkaen.

Helsingin Sydänsairaalassa erityisen tyytyväisiä potilaita

Erikoissairaanhoidon lähetepotilaiden hoito Helsingin Sydänsairaalassa toteutetaan samoin julkisen palvelun hinnoin kuin muissakin Sydänsairaalan yksiköissä.

– Hoitoonpääsy on nopeaa ja potilaat ovat erittäin tyytyväisiä. Myös henkilökunta viihtyy hyvin työssään, Pasi Lehto tarkentaa.

– Asiakaslähtöisen potilashoidon turvaamisen lisäksi myös terveydenhuollon asiantuntijoiden saatavuuden ja työhyvinvoinnin varmistaminen on nykytilanteessa äärimmäisen tärkeää. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn ongelmat yhdistettynä valtakunnalliseen asiantuntijapulaan ovat muodostamassa vakavan häiriötilanteen terveydenhuoltoon, Lehto painottaa.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Pääosin hoitohenkilökuntaa koskeva ammattijärjestöjen SuPer ry:n ja Tehy ry:n lakko, joka on ilmoitettu alkavaksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä 19.9.2022, ei vaikuta Hämeenlinnan Sydänsairaalan toimintaan toistaiseksi. Sydänsairaalan hoitohenkilökunta kuuluu yksityisen puolen Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin, jossa on voimassa oleva työehtosopimus.

Suunniteltuja kiireettömiä vastaanotto-, tutkimus- ja toimenpideaikoja ei ole siirretty. Potilaat voivat saapua Hämeenlinnan Sydänsairaalaan normaalisti, kutsukirjeen mukaisesti. Jos kiireettömiä hoito- ja tutkimusaikoja on tarve siirtää työtaistelutoimenpiteistä tai muista syistä johtuen, otamme yhteyttä suoraan kutsuttaviin potilaisiimme.

Päivitetty 13.9.2022: korjattu lakon alkamispäivä

Tays Sydänsairaalassa otettiin käyttöön kardiologian kuudes toimenpidesali, jolla varmistetaan sydänpotilaiden sujuva hoito myös tulevina vuosina. Sydänpotilaiden hoitoonpääsy on Tampereella hyvällä tasolla, mutta erityisesti rakenteellisten sydänsairauksien ja rytmihäiriöiden ablaatiohoidon tarve kasvaa nopeasti. Tays Sydänsairaalan sairaalarakennus otettiin käyttöön keväällä 2018.

Tays Sydänsairaalan nykyisen sairaalarakennuksen suunnittelussa ennakoitiin tuleva kehityssuunta eli katetripohjaisten toimenpidemäärien kasvu. Yhteen sydänleikkaussaliin tehtiin valmiiksi säteilysuojeluvaatimusten edellyttämä lyijyeristys, jolloin sali olisi tarvittaessa muutettavissa kardiologiseksi toimenpidesaliksi.

– Väestöennusteen perusteella kardiologisten toimenpiteiden määrän arvioidaan kasvavan yhden toimenpidesalin kapasiteetin verran jo vuoteen 2025 mennessä, kertoo kardiologian toimintojohtaja, ylilääkäri Erkki Ilveskoski Tays Sydänsairaalasta.

– Viime vuosina saliaikaa on hyödynnetty maksimaalisesti myös ilta-aikoina. Yksi toimenpidesali on varattu päivystyskäyttöön. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa on vuokrattu Taysin Verisuonikeskuksen toimenpidesali tahdistintoimenpiteitä varten. Hoidamme Tampereella sekä Pirkanmaan että laajemmin Taysin erityisvastuualueen potilaita, myös muualta hakeutuvia valinnanvapauspotilaita.

Toimenpidesalin suunnittelussa henkilökunta on avainasemassa

Uuden toimenpidesalin suunnittelussa merkittävässä roolissa olivat potilastyötä tekevät Sydänsairaalan asiantuntijat kardiologian, sydänanestesian ja -tehohoidon sekä sydän- ja rintaelinkirurgian palveluista. Simulaation avulla arvioitiin mm. henkilökunnan ja potilaspaikkojen riittävyyttä.

– Alkuvaiheessa uudessa toimenpidesalissa tehdään ensisijaisesti rakenteellisten sydänsairauksien katetripohjaisia hoitoja ja sydämen oikean puolen katetrisaatioita. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa kirurginen tiimi tekee tahdistinvaihtoja. Laitteiston puolesta valmiudet ovat myös muiden kardiologisten toimenpiteiden suorittamiseen, mikäli tarpeet muuttuvat tulevaisuudessa, toteaa sairaalajohtaja Markku Eskola.

– Uuden toimenpidesalin rakentaminen ja varustelu oli koronapandemian aiheuttamassa globaalissa komponenttipulassa haastavaa. Rakentaminen sujui kuitenkin aikataulujen mukaisesti.

Lisätietoja

Erkki Ilveskoski, kardiologian toimintojohtaja, ylilääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 69485, erkki.ilveskoski@sydansairaala.fi
Markku Eskola, sairaalajohtaja, ylilääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi

Kuva on uuden toimenpidesalin avajaisista, jotka järjestettiin henkilökunnalle 2.9.2022. Punaisen nauhan leikkaaja arvottiin henkilökunnasta ja arvonnan voitti kardiologi Petri Haataja (kuvassa keskellä). Kuva: Markku Rantanen / Sydänsairaala.

Digitaalisten palveluiden käyttö on sosiaali- ja terveydenhuollossa lisääntynyt ja niiden määrä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, kun valtakunnallisena tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Palveluiden kehittämisessä on otettava huomioon asiakkailta saatu palaute, todetaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Inge Varuskin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaanhoitaja Rosa Mäkisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.

Tays Sydänsairaalassa toteutetun opinnäytetutkimuksen tavoitteena oli selvittää sepelvaltimotautipotilaan etäseurannan käyttökokemuksia sekä potilaiden sekä Sydänsairaalan sairaanhoitajien näkökulmasta. Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansansairauksista Suomessa. Tutkimukseen osallistui Sydänsairaalan etäseurannassa olevia sepelvaltimotautipotilaita ja kotiutushoitajia, jotka esittelevät potilaille kyseistä palvelua.

Tutkimuksen mukaan potilaat pitivät etäseurantaan liittyvä terveyskyselyjä tarpeellisina ja tärkeinä, mutta etäseuranta ei korvannut perinteisempää yhteydenpitoa terveydenhuollon ammattilaisiin. Sekä potilaiden että sairaanhoitajien mukaan etäseurannan kautta löytyy kuitenkin kattavasti materiaalia etäseurannan hoidosta. Digitaaliset palvelut parantavat terveyspalvelujen tehokkuutta ja motivoivat potilaita enemmän omahoitoon.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta (Theseus.fi)