Sydänsairaala ja Pihlajalinna ovat solmineet aiesopimuksen. Yhteistyön tavoitteena on sujuvoittaa sydänpotilaiden hoitoon pääsyä ja varmistaa jo sairastuneiden hyvä arki.

Molemmat yhteistyökumppanit näkevät, että mahdollisen sydänsairauden aikainen toteaminen jo perusterveydenhuollossa tekee hoidosta paitsi sujuvampaa, myös kustannustehokkaampaa. Toisaalta sydänsairaiden hyvästä hoitotasapainosta huolehtiminen tukee sekä perus- että erikoissairaanhoidon toimintaa.

Sydänsairaalan toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelän mukaan tavoitteena on saada käytännön yhteistyö käyntiin syksyllä 2019.

– Sydänsairaalassa on yliopistosairaalatason osaamista sydänsairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa, jota voimme hyödyntää myös Pihlajalinnan terveysasemilla, lääkärikeskuksissa ja työterveyshuollon toimipisteissä, Niemelä toteaa.

Suunnitelmiin kuuluu paitsi terveydenhuollon ammattilaisten, myös alan uusimman teknologian hyödyntäminen hoitopolun tukena.

– Pihlajalinnassa olemme keskittyneet palvelutuotannossa terveyshyötyä tuottaviin palveluketjuihin ja osoittaneet vahvuutemme sote-palvelujen rajapintojen koordinoinnissa. Sydänsairaala-yhteistyön avulla vahvistamme palvelutuotantoa kroonisten sairauksien hoidossa. Tavoittelemme uudenlaista asiakaslähtöistä palvelumallia, jolla uskomme olevan aidosti vaikuttavuutta kansansairauksien hoidossa, kertoo Pihlajalinnan liiketoimintajohtaja Teija Kulmala.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela(at)sydansairaala.fi
Teija Kulmala, liiketoimintajohtaja, Pihlajalinna, p. 050 347 4661, teija.kulmala(at)pihlajalinna.fi

Sydänsairaala on toiminut uusissa tiloissa Tampereen yliopistollisen sairaalan alueella vuoden ajan. Moderni sairaalarakennus yhdisti eri puolilla sairaala-aluetta toimineet kardiologian ja sydän- ja rintaelinkirurgian palvelut. Toiminnan kehittämiselle asetettuja odotuksia on lunastettu menestyksellä, sillä potilasjonoja on saatu nollattua.

Ennen muuttoa Tampereen Sydänsairaalaan jonot olivat venyneet palvelujen kasvavan kysynnän myötä. Esimerkiksi rytmihäiriöiden hoitoon liittyviin elektrofysiologian toimenpiteisiin jonotusaika oli puoli vuotta.

– Uudessa sairaalassa saimme yhden toimenpidepäivän lisää viikossa ja kehitimme työnteon joustoa, minkä myötä olemme voineet tehostaa toimintaamme. Vaikka muutto toi katkon toimintaan, hoidimme viime vuonna ennätyksellisen paljon potilaita. Nyt hoitoa ei tarvitse tarpeettomasti odottaa, kertoo elektrofysiologian toimintopäällikkö, rytmikardiologi Jaakko Inkovaara.

20 metriä ambulanssista leikkaukseen

Potilas kulkee sujuvasti Sydänsairaalan sisällä palvelusta toiseen.

– Meillä ei potilaita kuljeteta turhaan. Ambulanssihallista on 20 metriä toimenpidesaliin ja sieltä 20 metriä sydänvalvontaan. Hoitoyksiköt ovat lähellä toisiaan, mikä mahdollistaa koko sairaalan tehokkaan toiminnan, kuvaa sairaalajohtaja Pasi Lehto.

Tuottavuus ei ole hintojen korottamista

Tays Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtaja Kari Niemelä korostaa, että toiminnan kehittäminen ei ole näkynyt asiakkaiden maksamissa hinnoissa Tampereella.

– Alusta alkaen Sydänsairaala tärkein tavoite on ollut vaikuttavan ja kustannustehokkaan potilashoidon turvaaminen, Kari Niemelä toteaa.

Osa uudenlaista toimintaa on laajeneva yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Hämeenmaan Sydänpiiri on toiminut Tampereen Sydänsairaalan tiloissa avajaisista saakka. Yhteistyötä on käynnistetty myös eurooppalaisten huippusairaaloiden kanssa. Sydänsairaalan uudisrakennus on ensimmäinen Taysin etupihahankkeessa valmistuneista kohteista.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela(at)sydansairaala.fi
Pasi Lehto, sairaalajohtaja, ylilääkäri, Tampereen Sydänsairaala, p. 03 311 65022, pasi.lehto(at)sydansairaala.fi

Hoitoon pääsyn ajat Sydänsairaalassa

Sydänsairaalan asiakastyytyväisyys

Tays Sydänkeskus Oy:n Tampereen Sydänsairaalan sairaalajohtajana on aloittanut lääketieteen tohtori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pasi Lehto 1.5.2019. Sairaalajohtajan tehtävä on uusi Sydänsairaalassa.

Pasi Lehto on toiminut Sydänsairaalassa aiemmin kardiologian palvelujohtajana. Tays Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtaja Kari Niemelä kertoo, että johtamismallin muutos on samalla paluu toimintaansa kasvattaneen Sydänsairaalan juurille.

– Sydänsairaalassa potilas on aina ollut kaiken toiminnan keskiössä. Toiminnan laajentuessa palvelujen eriytyminen voi aiheuttaa haasteita. Tällä muutoksella haemme yhä parempaa palvelupolkujen ja kokonaisuuksien hallintaa ja sujuvampaa potilashoitoa. Kun johdettavat palvelukokonaisuudet ovat pienempiä, voimme myös vahvistaa vuoropuhelua, Niemelä toteaa.

Sydänsairaalassa kardiologian toimenpidepalveluista vastaa jatkossa toimintojohtaja Markku Eskola ja avohoito- ja vuodeosastopalveluista toimintojohtaja Erkki Ilveskoski. Sydän- ja rintaelinkirurgian palveluista vastaavana jatkaa toimintojohtaja Mika Kohonen ja anestesia- ja tehohoitopalvelujen vastaavana palvelujohtaja Timo Porkkala.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela(at)sydansairaala.fi

Sydänsairaala on tehnyt kahden vuoden mittaisen yhteistyösopimuksen maastohiihtäjä Ristomatti Hakolan kanssa.

Hiihtouransa ohella Ristomatti Hakola haluaa omalla esimerkillään kannustaa ihmisiä huolehtimaan omasta kunnostaan ja sitä kautta terveydestään.

– Liikunta on kaiken ikäisille yksi tärkeimmistä ”sydänlääkkeistä”, jonka käyttöön myös Sydänsairaalassa kannustamme. Kestävyysurheilussa sydänterveyden merkitys on ratkaisevan tärkeä. Ristomatti Hakola on innostava roolimalli myös tavallisille liikkujille, toteaa toimitusjohtaja Kari Niemelä Sydänsairaalasta.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi
www.ristomattihakola.com

Sydänsairaala on mukana Suomalaisen Työn Liiton ja Yhteiskunnallinen yritys -merkkiyritysten Hyvät yritykset näkyviksi -kampanjassa huhtikuussa 2019.

– Kampanjan viesti on, että Sydänsairaalassa tehdään yhteiskunnallisesti merkittävää työtä sydämen hoidon kehittämiseksi. Meillä se tarkoittaa hoidon laadun ja terveydenhoidon toimintatapojen kehittämistä asiakaslähtöisesti sekä koulutuksen ja sydäntutkimuksen tason ylläpitoa Suomessa, kertoo Sydänsairaalan liiketoimintajohtaja Minna Metsälä.

Yhteiskunnallinen yritys -merkki kertoo siitä, että yritys ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Lisäksi ne käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.

Hyvät yritykset näkyviksi -kampanjalla Suomalaisen Työn Liitto haluaa lisätä Yhteiskunnallinen yritys -merkin tunnettuutta yhdessä merkin saaneiden yritysten kanssa ja kertoa laajalle yleisölle, mistä yhteiskunnallisessa yrittämisessä on kyse.

Lisätietoja: Minna Metsälä, liiketoimintajohtaja, p. 050 590 1232, minna.metsala(at)sydansairaala.fi

Lue lisää

Sydänsairaala yhteiskunnallisena yrityksenä

www.yhteiskunnallinenyritys.fi

Suomalaisen Työn Liitto

Sydänsairaala on tehnyt vuoden mittaisen yhteystyösopimuksen valkeakoskelaisen FC Hakan kanssa. Sopimuksen mukaisesti FC Hakan miesten edustusjoukkue käy sydämen ultraäänitutkimuksissa Tampereen Sydänsairaalassa.

Tampereen Sydänsairaalan kardiologit vastaavat sovituista tutkimuksista ja toteavat osaltaan, että edustusjoukkueen sydänterveys on lajin vaatimalla tasolla.– Sydänsairaalassa kannustamme kaiken ikäisiä ihmisiä liikkumaan sydämen terveyden ylläpitämiseksi, sekä ennaltaehkäisevästi että sydänsairauksien hoidossa. Liikunta on yksi tärkeimmistä sydänlääkkeistä, korostaa Sydänsairaalan kardiologian aluepalveluiden palvelujohtaja Vesa Virtanen.

Suomen Palloliiton lisenssimääräysten mukaisesti pelaajille on tehtävä sydämen ultraäänitutkimus kertaalleen ennen 21 vuoden ikää ja pelaajan noustessa Miesten Ykköseen.
– FC Hakassa pelaajien terveys on meille kaikkein tärkein asia. Sydänsairaalan yhteistyön myötä tiedämme pelaajien saavan parhaan mahdollisen tutkimuksen ja hoidon, toteaa FC Hakan toimitusjohtaja Olli Huttunen.

Lisätietoja

Vesa Virtanen, kardiologian aluepalveluiden palvelujohtaja ja lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Tays Sydänkeskus Oy, p. 03 311 64139, etunimi.sukunimi(at)sydansairaala.fi

FC Hakan verkkosivut

Kuvassa keskellä Sydänsairaalan Vesa Virtanen sekä tutkimusvuoroaan odottavat FC Hakan kapteenistoon kuuluvat puolustaja Ville-Valtteri Starck (vasemmalla) ja keskikenttäpelaaja Anton Popovitch (oikealla).

Tutkimus- ja kehitystyö on olennainen osa Sydänsairaalan toimintaa. Sydänsairaala on esimerkiksi kardiologian ja sydän- ja rintaelinkirurgian tutkimustyön suorittamispaikka Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.

Sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Ari Mennander toimii tutkijana leikkaus- ja osastotyön rinnalla. Hänen tuorein julkaisunsa on leikkaus- ja potilasseurantatutkimus bikuspisesta (kaksipurjeisesta) aorttaläpästä ja akuutista aortan dissekaatiosta (repeämästä). Teksasin Sydäninstituutti (Texas Heart Institute and Michael E DeBakey Department of Surgery) on kommentoinut tutkimusta.

– Aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tila, jossa aortan verenkierto ohjautuu aortan seinämän sisälle. Tila johtaa usein monielinvaurioon, kuten aivojen hapenpuutteeseen, sydämen tamponaatioon ja akuuttiin sydämen vajaatoimintaan. Potilaan hengen pelastamiseksi akuutti nousevan aortan dissekaatio edellyttää usein välitöntä leikkausta. Bikuspinen aorttaläppä on puolestaan yleisin sydämen synnynnäinen rakenteellinen poikkeama, Mennander kertoo.

Pohjoismainen tutkimusmateriaali

Tutkimuksen toteutti pohjoismainen tutkimusryhmä monikeskustutkimuksena. Tämän artikkelin tutkimusidea on lähtöisin Sydänsairaalasta parin vuoden takaa.

– Aortta on kiinnostava tutkimuksen kohde ja aortan dissekaatio on haasteellisimpia sydänkirurgisia leikkauksia, Mennander toteaa.
– Tutkimuksessa käytettiin NORCAAD-rekisteriä, joka sisältää Pohjoismaiden kahdeksan tutkimuskeskuksen akuuttien dissekaatiopotilaiden tiedot 10 vuoden ajalta. Pohjoismaissa tehdään samankaltaista lääketiedettä, mikä mahdollistaa vertailukelpoisten potilaiden tutkimisen useasta yhteistyösairaalasta. Tämä puolestaan vahvistaa tutkimuksen tilastollista merkittävyyttä ja laatua.

Tutkimus kannustaa muutokseen

Julkaistulla tutkimuksella oli kaksi pääasiallista löydöstä, joilla on käytännön merkitystä. Aortan dissekaatiossa lähes kuudella prosentilla potilaista oli bikuspinen aorttaläppä, mikä on noin kolme kertaa yleisempää kuin koko väestöllä. Toiseksi kaikkien potilaiden selviytyminen oli vertailukelpoinen huolimatta siitä, että bikuspisen aorttaläpän yhteydessä dissekaatioleikkaus käsitti aortan tyven leikkauksen lähes kolme kertaa yleisemmin kuin muilla potilailla.

– Bikuspinen aorttaläppä ei ollut itsenäinen leikkauksen jälkeiseen toipumiseen vaikuttava tekijä. Vanhempien tutkimusten perusteella on herkästi suositeltu vaativampaa leikkausta, mikä ei tämän tutkimuksen perusteella olisi automaattisesti tarpeen kaikille bikuspisen aorttaläpän potilaille, Mennander avaa.
– Pohjoismaissa lääkäreillä on hyvä mahdollisuus potilaiden seurantaan. Tarvittaessa potilas voidaan ohjata uusintaleikkaukseen sen sijaan, että riskialttiimpi leikkaus toteutettaisiin automaattisesti.

Tavoitteena parempi hoito

Tutkimuksessa potilaita verrattiin keskenään kuolleisuuden, sairastuvuuden ja riskitekijöiden osalta. Korkea ikä, elimen verenkiertohäiriö, sydämen tamponaatio, ajallisesti pitkä leikkaus ja aorttaläpän vuotaminen ennen leikkausta vaikuttivat kuolleisuuteen dissekaatioleikkauksen jälkeen. Vertaiskelpoisten potilaiden osalta enää vain ikä ja leikkausaika vaikuttivat kuolleisuuteen.

– Leikkaustekniikat kehittyvät tutkimustiedon myötä. Aorttapotilaiden tutkiminen tukee sairaalan toimintaa, kun seurannan ja uusien löydösten perusteella potilaat voidaan tarvittaessa perustellusti ohjata jatkohoitoon.

Leikkaussalikuvassa vasemmalla Ari Mennander.

Lue lisää

Mennander A.; Olsson C.; Jeppsson A.; Geirsson A.; Hjortdal V.; Hansson E. C.; Järvelä K.; Nozohoor S.; Gunn J.; Ahlsson A.; Gudbjartsson T.: The significance of bicuspid aortic valve after surgery for acute type A aortic dissection. Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery 2019.

Preventza O.; de la Cruz KI.; Coselli JS.: In surgery for acute type A aortic dissection, follow the principles and do what you need to do. Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery 2019.

Tutkimustoiminta Sydänsairaalassa vuonna 2018

Tutkimus- ja opetustoiminta Sydänsairaalassa

Sydänsairaala on osa Tampereen yliopistollista sairaalaa ja tutkimus kuuluu oleellisesti toimintaamme.

Sydänsairaalassa tehtävä tutkimus keskittyy sydän- ja rintaelinkirurgiaan, sydänanestesiologiaan ja kardiologiaan tai näitä aloja sivuaviin aiheisiin. Sydänsairaalan lääkärit osallistuvat myös perustutkimuksen tekemiseen. Lisäksi olemme mukana kansainvälisissä lääketutkimuksissa.

Sydänsairaalan tutkimusorganisaatioon kuuluvat tutkijoiden lisäksi tutkimuskoordinaattori ja tutkimushoitajat.

Perustutkimus vuonna 2018

Perustutkimus Sydänsairaalassa: lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Ari Mennander toimii Sydänsairaalassa tutkijana leikkaus- ja osastotyön rinnalla, muun muassa osana pohjoismaista tutkimusryhmää. Lue lisää Ari Mennanderin tutkimustyöstä

Muu tutkimustoiminta vuonna 2018

Sydänsairaalassa oli käynnissä 76 tutkimusta. Lisäksi Sydänsairaalan henkilökunta osallistui 68 julkaisun kirjoittamiseen.

Sydänsairaala on tehnyt useita yhteistyöprojekteja Kanadassa sijaitsevan PHRI-tutkimusinstituutin kanssa. Vuonna 2018 päättyi tiedonkeruu COMPLETE-tutkimukseen, jossa selvitetään, kannattaako sydäninfarktin yhteydessä hoitaa rutiinisti myös muissa suonissa olevat ahtaumat. Lue lisää Population Health Research Instituten sivuilta

Sepelvaltimoahtaumien hoitomenetelmiä käsittelevissä tutkimuksissa on tehty Pohjoismaista yhteistyötä jo vuosia. 2000-luvun alkupuolella on tehty useampi yhteistyötutkimus sepelvaltimoiden haaraumakohtien erilaisista stenttaustekniikoista sekä sepelvaltimoiden päärunkoahtauman hoidosta ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella. Näiden pitkäaikaisseurannat ovat edelleen käynnissä.

Käynnissä oli myös useampia erilaisten sepelvaltimotoimenpiteiden vaikuttavuutta ja optimointia selvittäviä tutkimuksia.

Rytmihäiriöiden tutkimuksessa kohteena oli eteisvärinä sekä näiden potilaiden riskinarvio ja lääkkeiden käyttö. Sydänsairaala osallistui myös kammioperäisten rytmihäiriöiden optimaalista hoitoa käsittelevään yhteistyötutkimukseen, joka jatkuu edelleen.

Sydän- ja rintaelinkirurgian pitkäaikaisena tutkimuskohteena on ollut optimaalinen sydämen suojaus sydänleikkausten aikana. Tutkimuskohteina ovat olleet myös leikkauksen jälkeisen eteisvärinän ilmaantuvuus ja sen ehkäiseminen, rintalastan luutuminen ja paraneminen leikkauksen jälkeen sekä elämänlaatu sydänleikkausten jälkeen. Uusia kuvantamismenetelmiä (mm. tarkkuusvideokuvantamisen nykytekniikat) on käytetty leikkauksen aikana sydämen toiminnan arvioimiseksi aiempaa tarkemmin.

Lukuisia rekisteritutkimuksia oli käynnissä mm. keuhkopussin märkäkertymien, aorttaläppäahtauman ja ruokatorvipuhkeaman hoidosta.

Sydänanestesiologiassa selvitettiin optimaalista verenohennuslääkitystä sydänleikkauksen yhteydessä ja sen jälkeen.

VTT:n, Tampereen yliopiston ja teollisten yhteistyökumppaneiden (GE Healthcare Finland Oy, Bittium Oyj, Clothing+ Oy ja Fimlab Oy) yhteistyöprojektina on kerätty kattavasti sydäninfarktipotilaiden hoidon aikana kertyvää tietoa. Kertynyt data analysoidaan tekoäly- ja koneoppimismenetelmiä käyttäen, jolloin pystytään tunnistamaan aiempaa paremmin korkean riskin potilaat. Lue lisää VTT:n sivuilta

Sydänsairaalassa on tehty runsaasti EKG-tutkimusta, keskittyen sepelvaltimotautikohtausten ja rakenteellisten sydänvikojen diagnostiikkaan ja ennusteen arviointiin. 12-kytkentäinen lepo-EKG antaa huomattavasti informaatiota sydänsairauksista ja niiden ennusteesta. Tutkimuksissa on laajasti sekä kansainvälisiä että kansallisia yhteistyökumppaneita.

Linkkejä

Sydänsairaalan julkaisuluettelo vuodelta 2018

Tutkimus- ja opetustoiminta Sydänsairaalassa

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Tays Sydänsairaalan tiedote liittyen Ilta-Sanomissa 23.3.2019 julkaistuun artikkeliin sydämentahdistimiin kohdistuvasta kyberturvallisuusriskistä:

Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö DHS kertoo tietoturvahaavoittuvuudesta Medtronicin valmistamissa sydämentahdistimissa. Tays Sydänsairaalan potilaista asia koskee noin 40 henkilöä ja vain tiettyjä tahdistinmalleja. Yhtään tapausta, jossa tahdistimen tietoturva olisi vaarantunut, ei ole maailmanlaajuisesti tullut esille.

Havaitun tietoturvapoikkeaman korjaamiseksi on tulossa laiteohjelmistopäivitys. Päivitys tapahtuu potilaan normaalin tahdistinseurannan yhteydessä. Ilmoitus ei vaadi potilailta erityistoimenpiteitä.

Lisätietoja voi kysyä tarvittaessa Tays Sydänsairaalan tahdistinpoliklinikalta numerosta 050 461 5577 (ma–pe klo 9–13.30).

Lue lisää

Milloin potilaalle asennetaan sydämentahdistin

Tays Sydänsairaalan kardiologi Tero Penttilä väittelee eteisvärinäpotilaan riskinarviosta ja lääkehoidosta. Väitöskirja ”Atrial fibrillation – risk stratification and use of medical therapies” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 8.3.2019.

Tutkimuksessa todetaan, että riskipisteytystä voitaisiin käyttää paitsi tunnistamaan aivohalvausriskissä olevat eteisvärinäpotilaat, myös tunnistamaan ne eteisvärinäpotilaat, joiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät vaativat hoitoa sydäninfarktin ja -kuolleisuuden ehkäisemiseksi.

Vastaväittäjänä toimii professori Juhani Airaksinen Turun yliopistosta. Tilaisuutta valvoo professori Kjell Nikus.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Tays Sydänsairaala on tehnyt yhteistyösopimuksen Uinti Tamperetta edustavan Mila Mannerin kanssa. Juuri 18 vuotta täyttänyt Mila Manner voitti kahdella viime kaudella neljä nuorten SM-mitalia, joista kaksi oli kultaa ja kaksi pronssia. Mannerin lajeja ovat perhos- ja sekauinti.

– Haluamme tukea Milan matkaa nuorten sarjoista aikuisten tasolle. Milalla on taustallaan lapsuuden sydänsairaus, mikä ei ole estänyt hänen nousuaan uintiluokkansa huipulle. Tulemme myös jatkossa tukemaan erilaisia urheilun ja kulttuurin onnistujia, joita sydän yhdistää, kertoo Sydänsairaalan liiketoimintajohtaja Minna Metsälä.

Yhteistyökauden aikana Mila Mannerin kuulumisia tullaan näkemään Sydänsairaalan verkkosivuilla ja some-kanavissa. Lue Milan ensimmäinen blogikirjoitus uintiuran lähtökohdista

Lisätietoja

Minna Metsälä, liiketoimintajohtaja, Tays Sydänsairaala, p. 050 590 1232, minna.metsala@sydansairaala.fi

Kuvassa Mila Mannerin (keskellä) kanssa sopimuksen allekirjoittaneet Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä ja liiketoimintajohtaja Minna Metsälä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoeettinen neuvottelukunta tutustui Tays Sydänsairaalan tiloihin ja toimintaan tiistaina 12.2.2019. Neuvottelukunta sai ajankohtaiskatsauksen Tays Sydänsairaalan toiminnasta ja siitä, miten sairaalan uudet tilat vaikuttavat sydänpotilaiden hoitoon.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen asettama hoitoeettinen neuvottelukunta käsittelee esimerkiksi hoitopalvelujen saatavuuteen, potilaan asemaan tai tasavertaisuuteen liittyviä periaatteellisia eettisiä kysymyksiä.

– Hoitoeettinen neuvottelukunta vieraili Sydänsairaalassa tehtävänsä mukaisesti keskustelemassa eettisestä toiminnasta potilaan näkökulmasta sekä kuulemassa sairaalan uusista käytännöistä, kertoo neuvottelukunnan sihteeri, lääkintöneuvos Heikki Oksa.

Lue lisää hoitoeettisen neuvottelukunnan toiminnasta