Hämeenmaan Sydänpiiri toimii Sydänsairaalan tiloissa Tampereella. Potilasjärjestön ja sairaalan yhteistyömalli on ainutlaatuinen Suomessa.

Kun Tampereen Sydänsairaala muutti keväällä 2018 uuteen sairaalarakennukseen, se sai naapurikseen potilasjärjestö Hämeenmaan Sydänpiirin. Sydänpiirin olohuone sijaitsee nyt Sydänsairaalan ensimmäisessä kerroksessa, jonne sydänpotilas voi kävellä vaikkapa suoraan lääkärin vastaanotolta. Kodinomainen ja rauhallinen tila on omiaan sydänpotilaiden ja heidän läheistensä kohtaamiseen.

Hämeenmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Ulla Harala on tyytyväinen tiivistyneeseen yhteistyöhön. Jo puolen vuoden jälkeen yhteistyömallista on koitunut monia hyötyjä.

– Sydänpotilaiden ja heidän läheistensä näkökulmasta olemme nyt lähempänä heitä. Kuulemme tarkemmin, mikä heitä mietityttää ja pystymme paremmin kehittämään toimintaamme vastaamaan heidän toiveitaan. Vapaaehtoisille löydämme puolestaan uusia toimintamahdollisuuksia ja voimme paremmin hyödyntää heitä tärkeässä työssään. Terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kehittäminen on huomattavasti helpompaa ja olemme jo nyt löytäneet uusia yhteistyön muotoja, Harala kuvailee.

Ainutlaatuinen yhteistyömalli Suomessa

Potilasjärjestön ja sairaalan yhteistyömalli on tämän kaltaisena Suomessa uraauurtava. Lähimmät vertailukohdat löytyvät Norjasta ja Saksasta.

– Toimintamalliamme kohtaan on ollut paljon kiinnostusta. Oma järjestömme Sydänliitto pyrkii edistämään mallin laajentumista muualle Suomeen mahdollisuuksien mukaan, sanoo Harala.

Hämeenmaan Sydänpiirin sijainti Sydänsairaalan sisällä on suunniteltu tukemaan juuri niitä ydinasioita, joita varten potilasjärjestö on olemassa. Vaikka sijainti ja tilat ovat saaneet paljon kiitosta sekä potilailta että henkilökunnalta, Harala korostaa, että toimintamalli ei ole ainoastaan fyysinen ratkaisu.

– Lisäarvoa syntyy vasta kun yhteistyö on saumatonta. Tavoitteenamme on laajentaa hyvät käytännöt myös muihin toiminta-alueemme sairaaloihin, vaikka fyysistä toimipistettä ei kaikkialle synnykään.

Kuin koti sairaalan sisällä

Syksyn ajan Hämeenmaan Sydänpiirissä on keskitytty palveluiden mallintamiseen ja tarjonnan kehittämiseen. Seuraavaksi tavoitteena on kehittää olemassa olevia palveluita ja kirkastaa viestejä eri sidosryhmille.

– Tällä hetkellä tarjoamme sydänsairastuneille ja heidän läheisilleen tietoa, toipumisen ja hyvinvoinnin palveluja, vertaistukea, tukiryhmiä ja läsnäoloa olohuoneessamme. Sydänterveyden ammattilaisille täällä Sydänsairaalassa olemme puolestaan kumppani ja kehitämme heidän kanssaan yhteistä tavoitettamme: ehyttä ja turvallista hoitopolkua. Suuntaamme palveluitamme myös sadoille vapaaehtoisille, jotka ovat onnistumisemme edellytys. Haluamme, että vapaaehtoiset kokevat tekevänsä arvokasta työtä ja saavat siihen meiltä tukea, Harala kertoo.

Tulevaisuudessa Harala näkee monia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämisessä Sydänsairaalan kanssa.

– Vuorovaikutus, viestintä, luottamus ja keskinäinen arvostus ovat avainasemassa, kun suuntaamme kohti uusia yhteistyömuotoja, Harala päättää.

Lue lisää

Sydänsairastuneen läheisille vertaisryhmä Hämeenmaan Sydänpiirissä

Löydä alueesi sydänyhdistys

Hämeenlinnan Sydänsairaalan kattava palvelutarjonta laajenee entisestään, kun toimipisteessä alkavat rytmihäiriöiden ablaatiohoidot 24.10.2018 alkaen. Hämeenlinnassa palvelutarjontaan kuuluu vastaanottotoiminnan ja vuodeosastotoimintojen lisäksi mm. varjoainekuvaukset, pallolaajennukset, tahdistintoimenpiteet sekä rytminsiirrot.

Palvelutarjonnan laajentumisen myötä valtaosa Kanta-Hämeen ablaatiopotilaista voidaan hoitaa Hämeenlinnassa. Ablaatiohoitojen aloittaminen Hämeenlinnassa hyödyttää myös pääkaupunkiseudulta ja muista ympäröivistä sairaanhoitopiireistä tulevia potilaita, joilla on entistä lyhyempi matka ablaatiohoitoja tarjoavaan Sydänsairaalan yksikköön.

Erikoissairaanhoidon valinnanvapautta käyttävä potilas pääsee tällä hetkellä nopeimmillaan hoitoon Hämeenlinnan Sydänsairaalaan keskimäärin 13 päivässä. Jatkuvasti tehtävien asiakastyytyväisyysmittauksen perusteella Hämeenlinnan Sydänsairaalan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä myös hoidon laatuun. Esimerkiksi potilaan kokema turvallisuuden tunne on 4,88 ja kokonaistyytyväisyys 4,84 (asteikolla 1-5).

Lue lisää

Julkiseen terveydenhuoltoon lääkärin lähetteellä

Mitä tarkoittaa hoitopaikan valinnanvapaus?

Asiakkaidemme kokemuksia

 

Suomalainen uraauurtava tutkimus löysi yhteyden geenivirheen vaikutuksesta kardiomyopatian syntyyn

Sydänsairaala on ollut mukana tekemässä tutkimusta hypertrofisen kardiomyopatian synnystä. Hypertrofista kardiomyopatiaa pidetään yhtenä yleisimmistä perinnöllisistä sydänlihassairauksista. Tautia esiintyy noin yhdellä henkilöllä 500 aikuisesta. Tauti voi aiheuttaa rasituksen aikaisia rytmihäiriöitä tai rintakipua, sydämen vajaatoimintaa tai jopa äkkikuoleman. Tutkimuksen myötä voidaan ensimmäistä kertaa osoittaa kyseisen sydänlihassairauden johtuvan JPH2 geenin virheestä.

Suomalainen tutkimus löysi yhteyden JPH2-geenin vaikutuksesta kardiomyopatian syntyyn

Ensimmäistä kertaa JPH2 -geenivirheen voidaan osoittaa vaikuttavan perinnöllisen hypertrofisen kardiomyopatian syntyyn. Tutkimus¹, jonka mukaan Junctophilin-2 (JPH2) p.(Thr161Lys) -geenivirhe aiheuttaa perinnöllisen hypertrofisen kardiomyopatian julkaistiin hiljattain PLOS ONE -julkaisussa.

Hypertrofista kardiomyopatiaa pidetään yhtenä yleisimmistä perinnöllisistä sydänlihassairauksista. Tauti esiintyy noin yhdellä henkilöllä 500 aikuisesta. Tauti voi aiheuttaa rasituksen aikaisia rytmihäiriöitä tai rintakipua, sydämen vajaatoimintaa tai jopa äkkikuoleman.

– Potilastyön kannalta on tärkeää ymmärtää taudin syntyyn vaikuttavat perinnölliset tekijät. Tieto auttaa riittävän seurannan ja hoitojen järjestämisessä. Hoitokeinoja ovat esimerkiksi tahdistin tai defibrillaattori. Tieto auttaa myös arvioimaan perheenjäsenten sairastumisriskiä ja tarvetta mahdollisille tutkimuksille, taustoittaa HUSin kardiologian erikoislääkäri Tiina Heliö.

Kardiologian erikoislääkäri Sari Vanninen Tampereen yliopistollisesta Sydänsairaalasta kertoo tutkimuksen syntyneen päivittäisestä hoitotyöstä ja potilaiden geenitestien tuloksista.

– Yhä useampi potilas, joka kärsi sydänperäisistä oireista ja jolla havaittiin tietty muutos JPH2-geenissä, otettiin tarkempaan seurantaan, ja lopulta hoitava lääkäri pyysi potilailta ja heidän perheenjäseniltään luvan tutkimukseen. Potilaiden ja heidän perheenjäsentensä tauti- ja sukuhistoria analysoitiin. Tämä kokonaisvaltainen analyysi mahdollisti tutkimuksen onnistumisen, Vanninen sanoo.

Tutkimus on osa laajempaa eri kardiomyopatiatyyppien geenivirheiden tunnistamiseen keskittynyttä projektia, jossa ovat mukana Helsingin yliopistollisen sairaalan sydän- ja keuhkokeskus, geenidiagnostiikkayritys Blueprint Genetics sekä Tampereen yliopistollinen Sydänsairaala.

Tutkimuksessa löydettiin 20 yksilöä yhdeksästä eri perheestä, jotka kärsivät hypertrofisesta kardiomyopatiasta, ja joilta löytyi JPH2 (Thr161Lys) -geenivirhe. Vaikka useat tutkimukset ovat vuosien varrella käsitelleet JPH2-geenin roolia hypertrofisen kardiomyopatian synnyssä, epäilyn tueksi ei ole löydetty todistusaineistoa.

– ClinVar-tietokannassa ja useissa tieteellisissä artikkeleissa useat JPH2-geenin muutokset on luokiteltu merkitykseltään epäselviksi (variant of uncertain significance, VUS), koska tällä hetkellä ei ole tarpeeksi näyttöä niiden osuudesta taudin synnyssä. Aikaisemmin perheiden seurantaan tai taudin periytymiseen liittyviä tutkimuksia ei ole tehty, jolloin lisäarvo hoitotyöhön on jäänyt laihaksi. Tutkimalla yhdeksän perheen jäseniä tarkemmin olemme osoittaneet JPH2-geenissä esiintyvän virheen voivan yksinään aiheuttaa ihmisellä ilmenevän vaikean sydänsairauden. Tämä tieto auttaa lääkäreitä ja tutkimuslaboratorioita valitsemaan tämän geenin osaksi kardiomyopatiapotilaiden geenitutkimuksia ja tulee enenevissä määrin helpottamaan oikean diagnoosin tekemistä, sanoo Blueprint Geneticsin laboratoriojohtaja Juha Koskenvuo.

Löydös on merkittävä myös siksi, että se on potentiaalinen uusi perustaja- eli niin kutsuttu founder-mutaatio, jota on toistaiseksi tavattu vain Suomessa.

Tutkimuksen tulokset lyhyesti

• JPH2 p.(Thr161Lys) geenivirhe löydettiin 20:ltä hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavalta potilaalta yhdeksästä eri perheestä.
• Tutkimus löysi kaiken kaikkiaan 26 geenivirheen kantajaa. Penetranssi eli ilmenemisyleisyys oli 71 % 60 ikävuoteen ja 100 % 80 ikävuoteen asti.
• Tutkimuksen onnistumisen kannalta oli tärkeää, että potilaiden ja perheiden kliininen historia pystyttiin yhdistämään geenitestituloksien kanssa.
• Osana tutkimusta tehtiin kattava kirjallisuus- ja tietokantakatsaus JPH2-geenivirheiden merkityksestä.

Tutkimus kokonaisuudessaan

¹ Heterozygous junctophilin-2 (JPH2) p.(Thr161Lys) is a monogenic cause for HCM with heart failure Vanninen SUM, Leivo K, Seppälä EH, Aalto-Setälä K, Pitkänen O, et al. (2018) Heterozygous junctophilin-2 (JPH2) p.(Thr161Lys) is a monogenic cause for HCM with heart failure. PLOS ONE 13(9): e0203422. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0203422

Lisätiedot

Blueprint Genetics
laboratoriojohtaja, Chief Medical Officer Juha Koskenvuo, juha.koskenvuo@blueprintgenetics.com

HUS Sydän- ja keuhkokeskus
kardiologi Tiina Heliö, tiina.helio@hus.fi

Tampereen yliopistollinen Sydänsairaala
kardiologi Sari Vanninen, sari.vanninen@sydansairaala.fi

Kardiologian ylilääkäri Pasi Lehto kertoo sepelsuonien epämuodostumista asiantuntija-artikkelissamme. 

Synnynnäinen sepelvaltimoiden poikkeavuus selittää noin 10–20 prosenttia alle 35-vuotiaiden äkkikuolemista. Äkkikuolema saattaa olla sepelvaltimoiden poikkeavuuden ensimmäinen ilmentymä. Sepelvuonien epämuodostumien mahdollisuus tulisi pitää mielessä, jos rasitukseen liittyy rintakipua, tajunnanmenetys tai rytmihäiriö.

Lue asiantuntija-artikkeli tästä >

Minna Metsälä aloitti Tays Sydänsairaalan liiketoimintajohtajana 24. syyskuuta. Metsälä siirtyi Sydänsairaalaan Keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan toimitusjohtajan tehtävästä.

— On hienoa päästä oppimaan uutta ja saada haltuun kokonaan uusi toimiala. Terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat alueita, joissa työ ei lopu, Metsälä sanoo.

Metsälän toimenkuvaan kuuluu Sydänsairaalan kasvustrategian toteuttaminen kehittämällä mm. asiakaskokemusta, kumppanuuksia sekä digitaalisia palveluita. Palvelukokemuksen kehittämisessä on Metsälän mukaan olennaista ensin ymmärtää nykytila, joten ensi töikseen uusi liiketoimintajohtaja aikoo selvittää, millaiseksi Sydänsairaala tällä hetkellä koetaan niin asiakkaiden kuin henkilökunnan toimesta.

Sydänystävällinen arki on jo ennestään tuttua Metsälälle, vaikkakin uusi pesti tuo todennäköisesti mukanaan uutta tietoa sydänterveydestä.

— Arkiliikuntaa pyrin lisäämään pyöräilemällä tai kävelemällä töihin. Muutenkin liikun luonnossa ja koitan käydä jumpassa. Perheeseemme kuuluu myös kaksi hyvin terveysasioista perillä olevaa nuorta, jotka koettavat kannustaa suolan käytön vähentämiseen, Metsälä hymyilee.

Toukokuussa uusiin sairaalatiloihin muuttanut Tampereen Sydänsairaala juhlisti sydänhoidon uutta aikakautta kutsuvierasavajaisten merkeissä 7. syyskuuta.

Uuden Sydänsairaalan avajaisissa teemana oli terveydenhuollon tulevaisuus. Tilaisuuden avasi Sydänsairaalan toimitusjohtaja, ylilääkäri Kari Niemelä, joka korosti puheessaan yhteistyön merkitystä sydänhoidon kehittämisessä.

— Uusi Sydänsairaalan rakennus ei sinänsä ole tärkeä, vaan se, mitä se mahdollistaa potilaan hoidossa. Olemme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa lähteneet tutkimaan ja kehittämään sydänpotilaan hoitopolkua potilaan näkökulmasta, ei terveyspalvelujen tuottajan näkökulmasta, Niemelä sanoi avajaispuheessaan.

Kutsuvierastilaisuudessa juhlapuheen piti eduskunnan puhemies Paula Risikko, joka luovutti Sydänsairaalalle lahjaksi eduskunnan peruskorjauksesta kertovan kirjan. Puheessaan Risikko luotasi suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuutta ja kuvaili käynnissä olevaa lainsäädäntötyön kokonaisuutta erikoissairaanhoidon kannalta.

Sydänliiton puheenjohtajanakin toimiva Risikko kiitti Sydänsairaalaa hyvästä yhteistyöstä ja nosti esille Sydänsairaalan ainutlaatuisen toimintamallin, jossa potilasjärjestö Hämeenmaan Sydänpiiri toimii sairaalan tiloissa ja on mukana kehittämässä sairaalan toimintaa.

Potilasjärjestö osana Sydänsairaalan yhteisöä

Tilaisuus toimi virallisina avajaisina myös Hämeenmaan Sydänpiirille, joka muutti Sydänsairaalan uusiin tiloihin toukokuussa. Potilasjärjestön ja sairaalan yhteistyömalli on uusi Suomessa ja sen hyödyt potilaalle voidaan nähdä jo näin pian muuton ja yhteistyön aloittamisen jälkeen, kertoi Hämeenmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Ulla Harala.

— Nyt kun olemme sydänhoidon ammattilaisille näkyvillä päivittäin, uskomme, että he osaavat ohjata Sydänpiiriin paremmin kotiutus- ja kuntoutusvaiheessa. On hienoa, että olemme osa tätä yhteisöä ja tulemme tutuiksi kaikille tärkeille sidosryhmille myös tänään, kun esittelemme sydänpotilaan hoitopolkua täällä avajaisissa, Harala sanoi.

Sydänpotilaan hoitopolku on maailman kärkeä

Toimitusjohtaja Niemelä kertoi puheessaan Sydänsairaalan olevan maailman kärkeä siinä, miten nopeasti infarktipotilas saa avun ja miten hoitopolun sujuvuuteen on kiinnitetty huomiota. Sydänpotilaan hoitopolussa on kyse koko logistiikkaketjusta sairaalan sisällä, yhteistyöstä ensihoidon kanssa sekä hoidon jälkeisistä palveluista. Tähän hoitopolkuun avajaisvieraat pääsivät tutustumaan tilaisuudessa ja keskustelemaan Sydänsairaalan henkilökunnan kanssa.

Ensihoitopalveluiden päällikkö Anssi Aunola kertoi olevansa erittäin tyytyväinen Sydänsairaalan tiloihin ja toimintamalliin ensihoidon sujuvuuden näkökulmasta.

— Tiloissa on tapahtunut iso muutos entiseen verrattuna. Nyt ambulanssilla on oma sisääntulo ja tilat on suunniteltu ensihoidon kulun kannalta, mikä nopeuttaa potilaan hoitoa erityisesti akuuteissa tilanteissa. Ensihoito on myös huomioitu osana sairaalan henkilökuntaa. Nämä ovat pieniä juttuja, joista kertyy iso puro, kertoi Aunola.

Yksi juhlien arvovieraista oli 92-vuotias Reino Ruosteenoja, joka on Hämeenmaan Sydänpiirin kunniajäsen. 1960-luvulta alkaen sairaalavirassa ja Sydänpiirin hallituksessa vaikuttanut Ruosteenoja on ollut mukana kehittämässä sydänpotilaan erikoistutkimuksia ja sepelvaltimotutkimusta ja nähnyt sydänhoidon kehittymisen vuosikymmenien aikana.

—Aika mielenkiintoinen ja hieno kokemus olla mukana juhlistamassa uutta Sydänsairaalaa tänään, Ruosteenoja sanoi.

Lue lisää

Katso taltiointi avajaisten asiaosuudesta

Uusi Sydänsairaala on avattu

Edistyksellistä yhteistyötä Sydänsairaalassa

Oletko sydänsairastuneen läheinen? Vertaisryhmä sydänsairastuneen läheisille kokoontuu Sydänsairaalassa Hämeenmaan Sydänpiirin olohuoneessa Tampereen Sydänsairaalassa (Ensitie 4, 1. krs.) kerran kuussa. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden tavata toisia läheisiä, kuunnella ja keskustella yhteisistä asioista. Jokaisella kokoontumiskerralla on oma teema.

Seuraava tapaaminen on torstaina 25.10.2018 klo 14.00-15.30. Voit vain tulla mukaan (ei ennakkoilmoittautumista) tai kysyä lisätietoa vetäjiltä: Anita puh. 050 349 6117 tai Sinikka puh. 050 590 3099.

Vertaisryhmän vetäjät ovat Sydänliiton kouluttamia vertaistukihenkilöitä, itsekin sydänsairastuneiden läheisiä.

Tervetuloa mukaan!

Osastonsihteeri Suvi Koskela kertoo, että uusi Sydänsairaala on sekä henkilökunnan että asiakkaiden mieleen.

Suvi Koskela työskentelee Taysin Sydänsairaalan osastonsihteerinä. Hän kertoo, että osastonsihteereillä on Sydänsairaalassa useita tehtäviä. He muun muassa kirjaavat Sydänsairaalan potilaiden lähetteitä, vastaavat asiakkaiden kysymyksiin puhelimitse ja verkossa sekä neuvovat asiakkaita Sydänsairaalan aulan asiakaspalvelupisteessä.

Suvi Koskela on ollut Sydänsairaalassa töissä 20 vuotta. Hän on työssään nähnyt potilasmäärien kasvun vuosien aikana.

– Sydänsairaalan aiemmissa tiloissa alkoi olla jo hieman ahdasta, koska potilasmäärien lisääntymisen takia myös meitä osastonsihteereitä oli vastaavasti enemmän, Suvi Koskela kertoo.

Asiakkaat kiittävät uusia tiloja

Hänen mukaansa Sydänsairaalan muuttaminen kokonaan uuteen moderniin rakennukseen oli erittäin tervetullut muutos.

– Olen uusiin tiloihin hyvin tyytyväinen. Ne on suunniteltu järkevästi niin, että henkilökunnan olisi mahdollisimman helppoa ja mukavaa tehdä työtään. Ahdasta ei tule, Koskela kertoo.

Koskela on huomannut, että myös moni Sydänsairaalaan hoitoon saapunut potilas ja heidän omaisensa on antanut uudesta sairaalasta myönteistä palautetta.

– Ensivaikutelmalla on usein merkitystä. Varsinkin tilava ja valoisa aula, jonne monet astuvat ensimmäiseksi tullessaan Sydänsairaalaan, on miellyttänyt monia asiakkaita, Koskela sanoo.

Myös seikkaperäiset opasteet ja toimintojen suunnittelu niin, että asiakkaiden hoitopolun sujuvuus on mietitty yksityiskohtia myöten, saavat Koskelalta kiitosta.

Lue lisää

Sairaanhoitaja Janne Björkengren viihtyy uudessa Sydänsairaalassa

Sydän­sai­raa­lassa sydän­lää­kärit ja sydän­ki­rurgit tekevät edis­tyk­sel­listä yhteis­työtä

Uusi Sydänsairaala on avattu

Sydänsairaalan kardiologi antaa vinkkejä sydänpotilaan kesän viettoon.

Sydän tykkää kesän lämpimistä säistä. Sopivan lämmin ilma laajentaa pintaverisuonia, laskee verenpainetta ja keventää sydämen työtä. Muutama asia on kuitenkin hyvä huomioida kesälaitumilla – etenkin jos olet sydänpotilas.

Ota taukoja paahteesta ja muista nesteytys

Kuuma ilma lisää nesteen haihtumista ja liika lämpö voi olla vaarallista. Kuumalla ilmalla kannattaakin hakeutua varjoon, juoda riittävästi ja välttää raskaita ponnistuksia. Sydämen vajaatoimintapotilas voi kuumana päivänä vähentää nesteenpoistolääkkeen annosta tai juoda hieman rajoitusta isomman määrän nestettä.

Sopivasta lääkeannosvähennyksestä kannattaa kysyä edeltävästi neuvoa sydänhoitajalta tai lääkäriltä.

Vältä äkkinäisiä lämpötilan vaihdoksia

Jos kävely sujuu ongelmitta, on saunominen myös sydänpotilaalle sallittua ja terveellistä. Äkillisiä lämpötilanvaihdoksia tulee kuitenkin välttää ja saunasta uimaan siirtyminen kannattaa tehdä rauhallisesti ja vähittäin.

Nesteenpoistolääkkeitä voi lääkärin ohjeita noudattaen säännöstellä kuumuuden ja hikoilun mukaan, mutta muut lääkkeet tulee ottaa säännöllisesti ja ohjeiden mukaan.

Muista vielä nämä

Kun lähdet mökkimatkalle tai muualle kodin ulkopuolelle pidemmälle reissulle, muista ottaa riittävä määrä lääkkeitä mukaan koko matkan ajaksi.

Kesätunnelmaan liittyy suomalaisilla usein alkoholijuomien nauttiminen. Vakaassa sydäntilanteessa yksi tai kaksi annosta alkoholia satunnaisesti nautittuna ei ole haitallista, mutta päivittäin kaksi annosta on jo sydänpotilaalle liikaa.

Mukavaa ja leppoisaa kesää!

Päivitetty 18.6.2024

Liikunta on tehokas keino edistää terveyttä

Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Oikein annosteltuna se vaikuttaa edullisesti lähes kaikkiin elimistön toimintoihin. Säännöllinen liikunta ehkäisee verenpaineen kohoamista, parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, alentaa korkeaa kolesterolia ja auttaa painonhallinnassa. Liikunta lisää myös fyysistä ja psyykkistä jaksamista ja hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä. Liikunnalla voidaan myös täsmälääkkeen tavoin ehkäistä tai hoitaa sairauksia.

Voimakastehoinen ja pitkäkestoinen urheilu muokkaa sydämen rakennetta ja johtaa sydämen sykkeen hidastumiseen levossa. Urheillessa sydän ja verenkiertoelimistö joutuvat ajoittain alttiiksi voimakkaalle rasitukselle. Tämä saattaa joissakin tilanteissa olla haitallista tai jopa vaarallista. Sydämen terveydestä kannattaakin pitää huolta ja tutkituttaa sen kunto tarpeeksi usein.

Kipeänä ei kannata kuntoilla

Kuntoilu saattaa olla vaarallista tulehdustautien yhteydessä. Erityisesti silloin, kun hengitystulehdukseen tai äkilliseen mahatautiin liittyy kuumetta, on sydänlihastulehduksen mahdollisuus olemassa. Potilaalla saattaa ilmetä pistävää kipua rinnassa sisäänhengittäessä tai asentoa vaihtaessa. Tauti voi olla myös oireeton. Kuntoilu sydänlihastulehduksen aikana tai pari viikkoa akuuttivaiheen jälkeen voi johtaa vaarallisiin rytmihäiriöihin. Sydänlihastulehdus todetaan yleensä sydänfilmillä (EKG:lla).

Aikuisiän urheilijoiden EKG-seulonta

Joissakin maissa käytetään sydänfilmiä seulontamenetelmänä aikuisiän urheilijoiden terveystarkastuksissa. Urheilijoiden yllättävissä äkkikuolemissa on usein kyse rakenteellisesta sydänviasta, jota ei ole diagnosoitu. Joissain tapauksissa tauti on pysynyt oireettomana tai urheilija ei ole osannut yhdistää rintatuntemuksia sydänsairauteen. Urheilijoilla on aina poikkeava EKG harjoittelun vaikutuksista johtuen. Tämän vuoksi EKG-seulontaa suositellaan etenkin urheilijoille, kuntoilijoille ja kuntoutusryhmille. Urheilijan EKG:n tulkinta ei ole helppoa. Usein pätevin henkilö tähän on urheilijansydämeen perehtynyt lääkäri, kuten urheilulääkäri tai kardiologi.

Sydänsairaan henkilön liikunta

Sydänsairaan on hyvä liikkua oman kuntonsa mukaisesti. Ennen aktiivisen kuntoilun aloittamista on suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa mahdollisista tutkimuksista kuten rasitustestistä. Myös asiantuntijat kuten urheiluun perehtynyt lääkäri ja fysioterapeutti auttavat mielellään löytämään turvallisen kuntoilumuodon.

EKG:n seulontapalvelut yksityishenkilöille, urheiluseuroille ja -opistoille

Kustannuksiltaan edullista EKG-seulontaa voidaan hyödyntää systemaattisesti myös aktiiviurheilijoilla ja ennaltaehkäistä näin esimerkiksi mahdolliseen sydämen rakennevikaan liittyvää äkkikuoleman riskiä. Myös yksityishenkilöt voivat tarkistuttaa sydämen tilansa hakeutumalla Sydänsairaalan yksityisvastaanotolle Tampereelle tai Helsinkiin.

Tays Sydänsairaala kehittää jatkuvasti toimintaansa ja etsii uusia edistyksellisiä tapoja tuottaa terveyttä ja hyvinvointia asiakkailleen. EKG-seulonnoissa yhteistyötä tehdään urheiluopistojen ja urheiluseurojen kanssa. Käytännössä asia hoidetaan niin, että urheiluopisto tai –seura tekee sopimuksen Sydänsairaalan kanssa EKG-analysointien tekemisestä. Urheiluopisto ottaa jokaiselta kuntoremonttikurssilleen tulevalta sydämen EKG:n. Se lähetetään etälääketieteen keinoin Sydänsairaalan kardiologin analysoitavaksi. Jos EKG:ssa on jotain normaalista poikkeavaa, on lääkäri yhteydessä välittömästi opiston yhteyshenkilöön ja henkilö lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

 

Kirjoittaja: Kjell Nikus, kardiologian  professori, osastonylilääkäri Tays Sydänsairaala

 

Sydänkirurgi Jari Laurikka arvostaa Sydänsairaalan dynaamista hoitokulttuuria

– Tämä on ehdottomasti ollut työelämäni paras muutto. Saimme modernin sairaalan ja kaikki potilaiden hoitoon liittyvät seikat sujuivat alusta asti hyvin ilman teknisiä ongelmia, sydänkirurgi Jari Laurikka kiittää uuden Sydänsairaalan käyttöönottoon liittynyttä suunnittelua ja toteutusta.

Sydänkirurgi Jari Laurikka on työskennellyt Taysissa 30 vuoden ajan. Sydänsairaalassa hän on ollut töissä sen perustamisesta saakka vuodesta 2004. Sydänsairaalan osastonylilääkärin pestin lisäksi hän on sydän- ja rintaelinkirurgian professori Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa.

– Työviikkooni mahtuu niin potilaiden hoitoa muutamana päivänä viikossa, opiskelijoiden opetusta, tieteellistä tutkimustyötä erilaisissa tutkimushankkeissa kuin opinnäytteiden ohjaustakin, Laurikka kertoo.

14 vuotta Sydänsairaalassa on sujunut hyvin, Laurikka sanoo. Häntä motivoi työssään erityisesti Sydänsairaalan edistyksellinen tapa toimia.

– Tämä on eräänlainen hoitokulttuurin kehittämö. Taysin Sydänsairaala on ensimmäinen suomalainen sydämen hoitoon erikoistunut sairaala. Kantavana ajatuksenamme on ollut alusta asti hoitaa sydänpotilaat samojen seinien sisällä.

Aiemmin eri rakennuksissa toiminut sairaala toimi samojen seinien sisällä henkisesti. Nyt sairaala on päässyt saman katon alle fyysisestikin, kun Sydänsairaala muutti uusiin tiloihin toukokuussa.

Sydänammattilaiset yhteistyössä

Sydänsairaalan toiminnan ytimessä on yhteistyö eri ammattilaisten kesken – potilaan hyväksi. Jari Laurikka on ollut alusta saakka mukana työryhmässä, joka raivasi pohjaa sydänkirurgien, kardiologien eli sydänlääkäreiden ja sydänanestesiologien yhteistyölle samassa yksikössä.

– Kun homma pyörii riippumattomasti omilla leikkaussaleilla, teho-osastolla ja anestesiologialla, työskentely ja hoito on tehokkaampaa. Tärkeää oli myös se, että henkilöstö on omaa, ei lainassa muilta osastoilta.

Laurikka korostaa, että myös ammattilaisten väliset raja-aidat ovat mataloituneet selvästi.

– Olemme vahvistuneet, kun kardiologit, anestesiologit ja kirurgit ovat läheisessä yhteistyössä. Hoidon suunnittelu ja toteutus on dynaamisempaa, kun olemme niin läheisesti toistemme kanssa tekemisissä. Olemme nyt uusien tilojen myötä myös konkreettisesti kollegoiden tavoitettavissa: jos kardiologilla on kirurginen ongelma, olemme lähellä.

Fyysinen läheisyys on potilaan etu

Hän kertoo, että aiemmin Sydänsairaalan tilat sijaitsivat Taysissa eri rakennuksissa. Fyysinen etäisyys osastolta toiselle saattoi olla 300 metriä. Kun konsultti sai kutsun ja käveli sairaalan halki, hän ehti saada matkan varrella monta uutta kutsua.

Uudessa Sydänsairaalassa asiat hoituvat sukkelammin, kun konsultti on “kulman takana”.

– Lisäksi kun työkavereita tulee käytävällä vastaan, kynnys kysyä kollegalta mielipidettä tai pyytää tarkistamaan potilaan tilanne on hyvin matala.

Hän huomauttaa, että sydämeen liittyvät hätätilanteet voivat olla hengenvaarallista.

– Myös elvytystilanteiden vuoksi on tärkeää, että emme ole koskaan kovin kaukana potilaista.

Oma sairaala hitsaa porukan yhteen

Jari Laurikka näkee uudessa Sydänsairaalassa myös muita etuja.

– Akuuteissa tilanteissa on hyvä, että meillä on oma sisäänkäynti ambulansseille, jolloin että potilas voidaan tuoda viivytyksettä hissillä suoraan hoitokerroksiin.

Myös potilaiden ja omaisten kulkemista helpottaa tieto, että hoito tapahtuu yhdessä ja samassa rakennuksessa. Eksymistä ei satu niin usein kuin ennen, Laurikka arvioi.

Hän mainitsee lopuksi myös sen, että oma uusi sairaala hitsaa henkilökuntaa yhteen.

– Olemme kaikki työssämme samojen asioiden äärellä. Ihmisiä on helppo motivoida, kun kaikki tietävät tekevänsä tärkeää työtä.

Lue myös nämä

Sydänsairaala sai oman taideteoksen

Uusi Sydänsairaala on avattu

 

Yli 50 vuoden matka Tampereen ensimmäisestä sydänhoidon ja avosydänkirurgian pyhätöstä uuteen Sydänsairaalaan on ollut menestyksekäs ja nyt matka jatkuu aivan uudessa mittakaavassa. Sitä juhlistaaksemme julkaisemme kirurgian klinikan vuosien varrelta säilyneestä elokuvasta tehdyn lyhyen produktion.

Tampereen ensimmäinen avosydänleikkaus tehtiin vuonna 1966 tiimillä, jossa kirurgeina olivat ylilääkäri, dosentti Ville Autio ja osastonlääkäri Hannu Markkula.