Sydänsairaala haluaa olla kehittämässä potilaiden hoitoa entistä potilaslähtöisemmäksi ja samalla kustannustehokkaaksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi Sydänsairaala on osallistunut Sitran selvitykseen, jossa on tarkasteltu, miten sydänpotilaan hoito voitaisiin rakentaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Tampereella sydänpotilaille on pilotoitu Vastuullisen hoito-organisaation yhteistyömalli. Yhteistyötä tarkasteltiin myös Sitran tuoreessa selvityksessä Parempia palveluita verkostomalleilla – Sote-järjestäjän työkalut. Selvitystä on ollut toimittamassa Sydänsairaalan talousjohtaja Aki Haukilahti. Mallissa monimutkaiset ja laajat hoitopolut pyritään tuottamaan asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti.

Lähtökohtana potilas

Vastuullisen hoito-organisaation lähtökohtana ei ole hoitosuorite tai hoitoketjujen palvelukokonaisuus, vaan potilaille ja heidän läheisilleen syntyvä hyöty ja vaikuttavuus. Hoitokokonaisuutta suunniteltaessa potilas tulee nostaa keskiöön ja tilannetta tarkastella hänen näkökulmastaan. Terveysongelmien hoitamisen rinnalla ihmisille annetaan myös eväitä sopeutua ja ohjata itse elämäänsä.

Yhteistyömalli parantaa potilaiden saamaa hoitoa merkittävästi

Sydänsairaala luottaa uuteen yhteistyömalliin vahvasti ja uskoo sen parantavan potilaiden saamaa hoitoa merkittävästi. Jotta suomalaiset hoitopolut olisivat tulevaisuudessa entistäkin parempia potilaille ja hänen läheisilleen, haluaa Sydänsairaala herättää avointa keskustelua hoidon parantamisesta eri osapuoliten kanssa.

– Vastuullisessa hoito-organisaatiossa ei lähdetä liikkeelle vain kustannukset edellä, vaan tärkeimpänä on potilas. Oikeanlaisella hoidolla nopeutetaan toipumista ja vähennetään turhien resurssien käyttöä, jolloin samanaikaisesti hoidon laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset ja kustannukset pienenevät, kommentoi Aki Haukilahti.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan uudenlaista johtamista ja uusia toimintamalleja, kuten julkisen, yksityisen ja järjestösektorin yhteistyötä.

Haukilahden mukaan verkostomaisia yhteistyömalleja voitaisiin ottaa käyttöön laajamminkin koko maassa. Tampereen hankkeessa kehitetyt työkalut ja toimintamallit soveltuvat myös muiden sote-alueiden arkeen.

Vastuullisen hoito-organisaation malli on Tampereen kaupungin ja Tays Sydänsairaalan kehittelemä yhteistyössä Taysin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskuksen ja alueen sydänjärjestö Hämeenmaan Sydänpiiri ry:n kanssa.

Tutustu Sitran selvitykseen

Lue lisää Sitran sivuilta

Sydänsairaalan Teron ja Miinan matka kohti Pariisia etenee! Kaksikon pyöräilytreeni etenee kauden 2018–2019 Team Rynkeby – God Morgon -joukkueessa. Seuraamme hyväntekeväisyysprojektin kuulumisia aina kesäkuun loppuhuipennukseen asti, jolloin joukkue pyöräilee Tampereelta Pariisiin ja kerää rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi.

Peruskuntoa, tiimiytymistä ja 24 tunnin pyöräilytempaus

“Syys- ja talvikausi on mennyt pääosin treenaillessa. Kahdesti viikossa käydään sauvakävelemässä peruskuntoa kehittäen vähän matalemmilla sykkeillä ja kerran viikossa käydään spinningissä, jossa sykkeet nousee lähelle maksimisykkeitä. Tällä ohjelmalla valmistaudutaan keväällä alkavaan pyöräilykauteen.

Treenin lisäksi joukkueemme alkukauteen on sisältynyt sponsoreiden keräilyä, PR-työskentelyä, tiimiytymistä erilaisissa tiimitapaamisissa ja monenlaista muuta tekemistä. Joukkueessamme on erilaisia vastuualueita sponsorivastaavasta lääkintäryhmäläisiin, joten jokaisella on ollut niiden tiimoilta puuhaa. Olemme päässeet hyvin joukkueeseen mukaan ja alkukausi on sujunut mallikkaasti. Olemme päässeet treeneihin aktiivisesti eikä ainakaan vielä 1400 kilometrin pyörälenkki ole alkanut jännittää. Ryhmäajon opettelu sen sijaan voi hieman jännittää – se on molemmille uusi asia, vaikka pyöräily itsessään onkin melko tuttua touhua.

Kausi jatkuu tällä kaavalla oikeastaan niin pitkään kuin lumet on maassa. Heti kun pyörätiet ovat sulat, on aika siirtyä pyörän päälle. Kevään mittaan osallistumme muutamiin tapahtumiin, joista ehkä merkittävimpänä voi mainita Koskikeskuksen 24 tunnin pyöräilyn, joka järjestetään Kansainvälisen lasten syövän päivän johdosta 14.–15.2.2019. Tapahtumassa pyöräilemme Koskikeskuksen keskusaukiolla 24 tuntia putkeen. Saa ja kannattaa tulla silloin juttelemaan meidän kanssa, jos aihe kiinnostaa!

Pyöräilyterveisin Tero Koivula & Miina Kaivola”

Lue aikaisempi artikkeli aiheesta: Sydän­sai­raala mukaan Team Rynkeby – God morgon -hyvän­te­ke­väi­syys­pro­jek­tiin

Sydänsairaalan sydänteho-osaston Miina Kaivola ja Tero Koivula pääsivät kauden 2018–2019 Team Rynkeby – God Morgon -joukkueeseen. Team Rynkeby – God Morgon on eurooppalainen hyväntekeväisyysprojekti, jossa pyöräilyjoukkueet pyöräilevät joka vuosi Pariisiin ja keräävät rahaa vakavasti sairaiden lasten ja heidän perheidensä hyväksi. Lue lisää Team Rynkebyn sivuilta

Tampereen Sydänsairaalan (03 311 716) ja Valkeakosken Sydänsairaalan (03 311 614) vaihteisiin soitettavissa puheluissa on katkoja keskiviikkona 30.1. kello 13–16. Pisin katkos kestää enintään 20 minuuttia.

Käyttökatkojen aikana puhelut eivät yhdisty lainkaan.

Yksityisvastaanottojen ja muiden Sydänsairaalan toimipisteiden numerot toimivat normaalisti.

Käytä tarvittaessa Hatanpään puhelinvaihdetta

Tays Hatanpään puhelinvaihde 03 311 58000 toimii katkosten aikana normaalisti. Numerosta yhdistetään puheluita Tampereen ja Valkeakosken Sydänsairaalaan.

Puheluissa voi olla katkoksia kyseisenä ajankohtana myös kaikissa Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) toimipisteissä.

Käyttökatkot johtuvat Taysin puhelinoperaattorin vaihtoon liittyvistä muutostöistä. Viimeistään kello 16 jälkeen puhelinliikenne palautuu normaaliksi.

Pahoittelemme poikkeusjärjestelyistä aiheutuvaa haittaa.

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Usein menehtymisen syynä on nimenomaan sepelvaltimon äkillinen tukkeutuminen eli sydäninfarkti.

Tämän yleisen ja vakavan sairauden kohdalla on hyvä muistaa, että hoitomenetelmät ovat viime vuosikymmenien aikana kehittyneet valtavasti ja että ajoissa hoitoon hakeutunut potilas pystytään hyvin varmasti aina pelastamaan ja tukkeutunut suoni avaamaan. Hyvässä hoidossa vakaan sepelvaltimotaudin ennuste on hyvä ja eliniän odote ja elämänlaatu ovat samaa luokkaa kuin terveillä.

Tukoksia voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla. Liikunta, tupakoimattomuus ja terveellinen ruokavalio ovat tehokas tapa estää tukkeutumien ilmaantumista.

Lue Tays Sydänsairaalan kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri Pasi Lehdon asiantuntija-artikkeli aiheesta: Sepel­val­timon tukkeu­tuman aiheut­tamat oireet ja hoito

Erikoissairaanhoitoon liittyvä valinnanvapauslaki tunnetaan melko huonosti terveyskeskus- ja työterveysasemilla työskentelevien lääkäreiden keskuudessa. Lääkäreiden suhtautumista valinnanvapauteen on selvitetty Sydänsairaalan, Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tekonivelsairaala Coxan yhdessä teettämässä tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 288 terveyskeskus- ja työterveyslääkäriä pääasiassa Uudenmaan ja Pirkanmaan alueella 19.9.—16.10.2018.

Tutkimuksella kartoitettiin, miten paljon terveyskeskus- ja työterveyslääkärit tällä hetkellä lähettävät potilaita muualle kuin oman alueen lähimpään keskus- tai yliopistolliseen sairaalaan, ja kuinka hyvin tämänhetkinen valinnanvapauslaki tunnetaan. Yli 60 % lääkäreistä kokee hoitojonon olevan usein liian pitkä, mutta potilasta ei kuitenkaan siirretä toiseen yksikköön valinnanvapautta hyödyntäen. Esteenä oli usein tiedon puute.

Tutkimuksessa kysyttiin myös käytännön haasteita, joita lääkärit kohtaavat valinnanvapauden toteutumiseen liittyen. Tutkimukseen osallistuneiden lääkäreiden mielestä valinnanvapauden toteutumista auttaisi ja selkeyttäisi, jos lähettäville lääkäreille järjestetään aiheesta riittävästi koulutusta sekä tarjolla olisi vertailutietoa esimerkiksi hoitojonoista, asiakastyytyväisyydestä ja palvelutarjonnasta. Tärkeää on myös potilastietojen kulku yksiköiden välillä.

Lisätietoja

Whitepaper: Lääkäri risteyskohdassa : Lääkärin roolin tunnistaminen ja tukeminen osana erikoissairaanhoidon valinnanvapautta (pdf)

Vesa Virtanen, aluepalvelujen palvelujohtaja, Sydänsairaala, p. 03 311 64139, etunimi.sukunimi(at)sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, talousjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, etunimi.sukunimi(at)sydansairaala.fi

Projekti tukee vakavasti sairaita lapsia ja heidän perheitään.

Sydänsairaalan Miina Kaivola ja Tero Koivula sydänteho-osastolta pääsivät kauden 2018–2019 Team Rynkeby – God Morgon -joukkueeseen. Team Rynkeby – God Morgon on eurooppalainen hyväntekeväisyysprojekti, jossa pyöräilyjoukkueet pyöräilevät joka vuosi Pariisiin ja keräävät siten rahaa vakavasti sairaiden lasten ja heidän perheidensä hyväksi.

Miinan ja Teron joukkue osallistuu kauden aikana erilaisiin hyväntekeväisyys- ja pyöräilytapahtumiin. Kausi huipentuu kesäkuussa 2019, kun joukkue pyöräilee Tampereelta Pariisiin.

– Tällaiseen hyväntekeväisyysprojektiin osallistuminen on lähellä Sydänsairaalan arvoja. Olemme innolla tukemassa hyvää asiaa, kertoo Tays Sydänsairaalan toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä (kuvassa) vastaanottaessaan sponsoritodistuksen.

Miinan ja Teron valmistautumista ensi kesän koitokseen seurataan Sydänsairaalan Facebook-sivulla talven ja kevään mittaan.

Team Rynkeby – God Morgon -projektin kautta kerätyt varat ohjataan lasten syövän tutkimukseen ja hoitojen kehittämiseen sekä syöpää sairastavien lasten ja heidän perheidensä tukemiseen Aamu Säätiön ja Sylva ry:n kautta.

Lue lisää

Ajankohtaisia Sydänsairaalan kuulumisia

Hämeenmaan Sydänpiiri toimii Sydänsairaalan tiloissa Tampereella. Potilasjärjestön ja sairaalan yhteistyömalli on ainutlaatuinen Suomessa.

Kun Tampereen Sydänsairaala muutti keväällä 2018 uuteen sairaalarakennukseen, se sai naapurikseen potilasjärjestö Hämeenmaan Sydänpiirin. Sydänpiirin olohuone sijaitsee nyt Sydänsairaalan ensimmäisessä kerroksessa, jonne sydänpotilas voi kävellä vaikkapa suoraan lääkärin vastaanotolta. Kodinomainen ja rauhallinen tila on omiaan sydänpotilaiden ja heidän läheistensä kohtaamiseen.

Hämeenmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Ulla Harala on tyytyväinen tiivistyneeseen yhteistyöhön. Jo puolen vuoden jälkeen yhteistyömallista on koitunut monia hyötyjä.

– Sydänpotilaiden ja heidän läheistensä näkökulmasta olemme nyt lähempänä heitä. Kuulemme tarkemmin, mikä heitä mietityttää ja pystymme paremmin kehittämään toimintaamme vastaamaan heidän toiveitaan. Vapaaehtoisille löydämme puolestaan uusia toimintamahdollisuuksia ja voimme paremmin hyödyntää heitä tärkeässä työssään. Terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kehittäminen on huomattavasti helpompaa ja olemme jo nyt löytäneet uusia yhteistyön muotoja, Harala kuvailee.

Ainutlaatuinen yhteistyömalli Suomessa

Potilasjärjestön ja sairaalan yhteistyömalli on tämän kaltaisena Suomessa uraauurtava. Lähimmät vertailukohdat löytyvät Norjasta ja Saksasta.

– Toimintamalliamme kohtaan on ollut paljon kiinnostusta. Oma järjestömme Sydänliitto pyrkii edistämään mallin laajentumista muualle Suomeen mahdollisuuksien mukaan, sanoo Harala.

Hämeenmaan Sydänpiirin sijainti Sydänsairaalan sisällä on suunniteltu tukemaan juuri niitä ydinasioita, joita varten potilasjärjestö on olemassa. Vaikka sijainti ja tilat ovat saaneet paljon kiitosta sekä potilailta että henkilökunnalta, Harala korostaa, että toimintamalli ei ole ainoastaan fyysinen ratkaisu.

– Lisäarvoa syntyy vasta kun yhteistyö on saumatonta. Tavoitteenamme on laajentaa hyvät käytännöt myös muihin toiminta-alueemme sairaaloihin, vaikka fyysistä toimipistettä ei kaikkialle synnykään.

Kuin koti sairaalan sisällä

Syksyn ajan Hämeenmaan Sydänpiirissä on keskitytty palveluiden mallintamiseen ja tarjonnan kehittämiseen. Seuraavaksi tavoitteena on kehittää olemassa olevia palveluita ja kirkastaa viestejä eri sidosryhmille.

– Tällä hetkellä tarjoamme sydänsairastuneille ja heidän läheisilleen tietoa, toipumisen ja hyvinvoinnin palveluja, vertaistukea, tukiryhmiä ja läsnäoloa olohuoneessamme. Sydänterveyden ammattilaisille täällä Sydänsairaalassa olemme puolestaan kumppani ja kehitämme heidän kanssaan yhteistä tavoitettamme: ehyttä ja turvallista hoitopolkua. Suuntaamme palveluitamme myös sadoille vapaaehtoisille, jotka ovat onnistumisemme edellytys. Haluamme, että vapaaehtoiset kokevat tekevänsä arvokasta työtä ja saavat siihen meiltä tukea, Harala kertoo.

Tulevaisuudessa Harala näkee monia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämisessä Sydänsairaalan kanssa.

– Vuorovaikutus, viestintä, luottamus ja keskinäinen arvostus ovat avainasemassa, kun suuntaamme kohti uusia yhteistyömuotoja, Harala päättää.

Lue lisää

Sydänsairastuneen läheisille vertaisryhmä Hämeenmaan Sydänpiirissä

Löydä alueesi sydänyhdistys

Hämeenlinnan Sydänsairaalan kattava palvelutarjonta laajenee entisestään, kun toimipisteessä alkavat rytmihäiriöiden ablaatiohoidot 24.10.2018 alkaen. Hämeenlinnassa palvelutarjontaan kuuluu vastaanottotoiminnan ja vuodeosastotoimintojen lisäksi mm. varjoainekuvaukset, pallolaajennukset, tahdistintoimenpiteet sekä rytminsiirrot.

Palvelutarjonnan laajentumisen myötä valtaosa Kanta-Hämeen ablaatiopotilaista voidaan hoitaa Hämeenlinnassa. Ablaatiohoitojen aloittaminen Hämeenlinnassa hyödyttää myös pääkaupunkiseudulta ja muista ympäröivistä sairaanhoitopiireistä tulevia potilaita, joilla on entistä lyhyempi matka ablaatiohoitoja tarjoavaan Sydänsairaalan yksikköön.

Erikoissairaanhoidon valinnanvapautta käyttävä potilas pääsee tällä hetkellä nopeimmillaan hoitoon Hämeenlinnan Sydänsairaalaan keskimäärin 13 päivässä. Jatkuvasti tehtävien asiakastyytyväisyysmittauksen perusteella Hämeenlinnan Sydänsairaalan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä myös hoidon laatuun. Esimerkiksi potilaan kokema turvallisuuden tunne on 4,88 ja kokonaistyytyväisyys 4,84 (asteikolla 1-5).

Lue lisää

Julkiseen terveydenhuoltoon lääkärin lähetteellä

Mitä tarkoittaa hoitopaikan valinnanvapaus?

Asiakkaidemme kokemuksia

 

Suomalainen uraauurtava tutkimus löysi yhteyden geenivirheen vaikutuksesta kardiomyopatian syntyyn

Sydänsairaala on ollut mukana tekemässä tutkimusta hypertrofisen kardiomyopatian synnystä. Hypertrofista kardiomyopatiaa pidetään yhtenä yleisimmistä perinnöllisistä sydänlihassairauksista. Tautia esiintyy noin yhdellä henkilöllä 500 aikuisesta. Tauti voi aiheuttaa rasituksen aikaisia rytmihäiriöitä tai rintakipua, sydämen vajaatoimintaa tai jopa äkkikuoleman. Tutkimuksen myötä voidaan ensimmäistä kertaa osoittaa kyseisen sydänlihassairauden johtuvan JPH2 geenin virheestä.

Suomalainen tutkimus löysi yhteyden JPH2-geenin vaikutuksesta kardiomyopatian syntyyn

Ensimmäistä kertaa JPH2 -geenivirheen voidaan osoittaa vaikuttavan perinnöllisen hypertrofisen kardiomyopatian syntyyn. Tutkimus¹, jonka mukaan Junctophilin-2 (JPH2) p.(Thr161Lys) -geenivirhe aiheuttaa perinnöllisen hypertrofisen kardiomyopatian julkaistiin hiljattain PLOS ONE -julkaisussa.

Hypertrofista kardiomyopatiaa pidetään yhtenä yleisimmistä perinnöllisistä sydänlihassairauksista. Tauti esiintyy noin yhdellä henkilöllä 500 aikuisesta. Tauti voi aiheuttaa rasituksen aikaisia rytmihäiriöitä tai rintakipua, sydämen vajaatoimintaa tai jopa äkkikuoleman.

– Potilastyön kannalta on tärkeää ymmärtää taudin syntyyn vaikuttavat perinnölliset tekijät. Tieto auttaa riittävän seurannan ja hoitojen järjestämisessä. Hoitokeinoja ovat esimerkiksi tahdistin tai defibrillaattori. Tieto auttaa myös arvioimaan perheenjäsenten sairastumisriskiä ja tarvetta mahdollisille tutkimuksille, taustoittaa HUSin kardiologian erikoislääkäri Tiina Heliö.

Kardiologian erikoislääkäri Sari Vanninen Tampereen yliopistollisesta Sydänsairaalasta kertoo tutkimuksen syntyneen päivittäisestä hoitotyöstä ja potilaiden geenitestien tuloksista.

– Yhä useampi potilas, joka kärsi sydänperäisistä oireista ja jolla havaittiin tietty muutos JPH2-geenissä, otettiin tarkempaan seurantaan, ja lopulta hoitava lääkäri pyysi potilailta ja heidän perheenjäseniltään luvan tutkimukseen. Potilaiden ja heidän perheenjäsentensä tauti- ja sukuhistoria analysoitiin. Tämä kokonaisvaltainen analyysi mahdollisti tutkimuksen onnistumisen, Vanninen sanoo.

Tutkimus on osa laajempaa eri kardiomyopatiatyyppien geenivirheiden tunnistamiseen keskittynyttä projektia, jossa ovat mukana Helsingin yliopistollisen sairaalan sydän- ja keuhkokeskus, geenidiagnostiikkayritys Blueprint Genetics sekä Tampereen yliopistollinen Sydänsairaala.

Tutkimuksessa löydettiin 20 yksilöä yhdeksästä eri perheestä, jotka kärsivät hypertrofisesta kardiomyopatiasta, ja joilta löytyi JPH2 (Thr161Lys) -geenivirhe. Vaikka useat tutkimukset ovat vuosien varrella käsitelleet JPH2-geenin roolia hypertrofisen kardiomyopatian synnyssä, epäilyn tueksi ei ole löydetty todistusaineistoa.

– ClinVar-tietokannassa ja useissa tieteellisissä artikkeleissa useat JPH2-geenin muutokset on luokiteltu merkitykseltään epäselviksi (variant of uncertain significance, VUS), koska tällä hetkellä ei ole tarpeeksi näyttöä niiden osuudesta taudin synnyssä. Aikaisemmin perheiden seurantaan tai taudin periytymiseen liittyviä tutkimuksia ei ole tehty, jolloin lisäarvo hoitotyöhön on jäänyt laihaksi. Tutkimalla yhdeksän perheen jäseniä tarkemmin olemme osoittaneet JPH2-geenissä esiintyvän virheen voivan yksinään aiheuttaa ihmisellä ilmenevän vaikean sydänsairauden. Tämä tieto auttaa lääkäreitä ja tutkimuslaboratorioita valitsemaan tämän geenin osaksi kardiomyopatiapotilaiden geenitutkimuksia ja tulee enenevissä määrin helpottamaan oikean diagnoosin tekemistä, sanoo Blueprint Geneticsin laboratoriojohtaja Juha Koskenvuo.

Löydös on merkittävä myös siksi, että se on potentiaalinen uusi perustaja- eli niin kutsuttu founder-mutaatio, jota on toistaiseksi tavattu vain Suomessa.

Tutkimuksen tulokset lyhyesti

• JPH2 p.(Thr161Lys) geenivirhe löydettiin 20:ltä hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavalta potilaalta yhdeksästä eri perheestä.
• Tutkimus löysi kaiken kaikkiaan 26 geenivirheen kantajaa. Penetranssi eli ilmenemisyleisyys oli 71 % 60 ikävuoteen ja 100 % 80 ikävuoteen asti.
• Tutkimuksen onnistumisen kannalta oli tärkeää, että potilaiden ja perheiden kliininen historia pystyttiin yhdistämään geenitestituloksien kanssa.
• Osana tutkimusta tehtiin kattava kirjallisuus- ja tietokantakatsaus JPH2-geenivirheiden merkityksestä.

Tutkimus kokonaisuudessaan

¹ Heterozygous junctophilin-2 (JPH2) p.(Thr161Lys) is a monogenic cause for HCM with heart failure Vanninen SUM, Leivo K, Seppälä EH, Aalto-Setälä K, Pitkänen O, et al. (2018) Heterozygous junctophilin-2 (JPH2) p.(Thr161Lys) is a monogenic cause for HCM with heart failure. PLOS ONE 13(9): e0203422. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0203422

Lisätiedot

Blueprint Genetics
laboratoriojohtaja, Chief Medical Officer Juha Koskenvuo, juha.koskenvuo@blueprintgenetics.com

HUS Sydän- ja keuhkokeskus
kardiologi Tiina Heliö, tiina.helio@hus.fi

Tampereen yliopistollinen Sydänsairaala
kardiologi Sari Vanninen, sari.vanninen@sydansairaala.fi

Kardiologian ylilääkäri Pasi Lehto kertoo sepelsuonien epämuodostumista asiantuntija-artikkelissamme. 

Synnynnäinen sepelvaltimoiden poikkeavuus selittää noin 10–20 prosenttia alle 35-vuotiaiden äkkikuolemista. Äkkikuolema saattaa olla sepelvaltimoiden poikkeavuuden ensimmäinen ilmentymä. Sepelvuonien epämuodostumien mahdollisuus tulisi pitää mielessä, jos rasitukseen liittyy rintakipua, tajunnanmenetys tai rytmihäiriö.

Lue asiantuntija-artikkeli tästä >

Minna Metsälä aloitti Tays Sydänsairaalan liiketoimintajohtajana 24. syyskuuta. Metsälä siirtyi Sydänsairaalaan Keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan toimitusjohtajan tehtävästä.

— On hienoa päästä oppimaan uutta ja saada haltuun kokonaan uusi toimiala. Terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat alueita, joissa työ ei lopu, Metsälä sanoo.

Metsälän toimenkuvaan kuuluu Sydänsairaalan kasvustrategian toteuttaminen kehittämällä mm. asiakaskokemusta, kumppanuuksia sekä digitaalisia palveluita. Palvelukokemuksen kehittämisessä on Metsälän mukaan olennaista ensin ymmärtää nykytila, joten ensi töikseen uusi liiketoimintajohtaja aikoo selvittää, millaiseksi Sydänsairaala tällä hetkellä koetaan niin asiakkaiden kuin henkilökunnan toimesta.

Sydänystävällinen arki on jo ennestään tuttua Metsälälle, vaikkakin uusi pesti tuo todennäköisesti mukanaan uutta tietoa sydänterveydestä.

— Arkiliikuntaa pyrin lisäämään pyöräilemällä tai kävelemällä töihin. Muutenkin liikun luonnossa ja koitan käydä jumpassa. Perheeseemme kuuluu myös kaksi hyvin terveysasioista perillä olevaa nuorta, jotka koettavat kannustaa suolan käytön vähentämiseen, Metsälä hymyilee.

Toukokuussa uusiin sairaalatiloihin muuttanut Tampereen Sydänsairaala juhlisti sydänhoidon uutta aikakautta kutsuvierasavajaisten merkeissä 7. syyskuuta.

Uuden Sydänsairaalan avajaisissa teemana oli terveydenhuollon tulevaisuus. Tilaisuuden avasi Sydänsairaalan toimitusjohtaja, ylilääkäri Kari Niemelä, joka korosti puheessaan yhteistyön merkitystä sydänhoidon kehittämisessä.

— Uusi Sydänsairaalan rakennus ei sinänsä ole tärkeä, vaan se, mitä se mahdollistaa potilaan hoidossa. Olemme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa lähteneet tutkimaan ja kehittämään sydänpotilaan hoitopolkua potilaan näkökulmasta, ei terveyspalvelujen tuottajan näkökulmasta, Niemelä sanoi avajaispuheessaan.

Kutsuvierastilaisuudessa juhlapuheen piti eduskunnan puhemies Paula Risikko, joka luovutti Sydänsairaalalle lahjaksi eduskunnan peruskorjauksesta kertovan kirjan. Puheessaan Risikko luotasi suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuutta ja kuvaili käynnissä olevaa lainsäädäntötyön kokonaisuutta erikoissairaanhoidon kannalta.

Sydänliiton puheenjohtajanakin toimiva Risikko kiitti Sydänsairaalaa hyvästä yhteistyöstä ja nosti esille Sydänsairaalan ainutlaatuisen toimintamallin, jossa potilasjärjestö Hämeenmaan Sydänpiiri toimii sairaalan tiloissa ja on mukana kehittämässä sairaalan toimintaa.

Potilasjärjestö osana Sydänsairaalan yhteisöä

Tilaisuus toimi virallisina avajaisina myös Hämeenmaan Sydänpiirille, joka muutti Sydänsairaalan uusiin tiloihin toukokuussa. Potilasjärjestön ja sairaalan yhteistyömalli on uusi Suomessa ja sen hyödyt potilaalle voidaan nähdä jo näin pian muuton ja yhteistyön aloittamisen jälkeen, kertoi Hämeenmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Ulla Harala.

— Nyt kun olemme sydänhoidon ammattilaisille näkyvillä päivittäin, uskomme, että he osaavat ohjata Sydänpiiriin paremmin kotiutus- ja kuntoutusvaiheessa. On hienoa, että olemme osa tätä yhteisöä ja tulemme tutuiksi kaikille tärkeille sidosryhmille myös tänään, kun esittelemme sydänpotilaan hoitopolkua täällä avajaisissa, Harala sanoi.

Sydänpotilaan hoitopolku on maailman kärkeä

Toimitusjohtaja Niemelä kertoi puheessaan Sydänsairaalan olevan maailman kärkeä siinä, miten nopeasti infarktipotilas saa avun ja miten hoitopolun sujuvuuteen on kiinnitetty huomiota. Sydänpotilaan hoitopolussa on kyse koko logistiikkaketjusta sairaalan sisällä, yhteistyöstä ensihoidon kanssa sekä hoidon jälkeisistä palveluista. Tähän hoitopolkuun avajaisvieraat pääsivät tutustumaan tilaisuudessa ja keskustelemaan Sydänsairaalan henkilökunnan kanssa.

Ensihoitopalveluiden päällikkö Anssi Aunola kertoi olevansa erittäin tyytyväinen Sydänsairaalan tiloihin ja toimintamalliin ensihoidon sujuvuuden näkökulmasta.

— Tiloissa on tapahtunut iso muutos entiseen verrattuna. Nyt ambulanssilla on oma sisääntulo ja tilat on suunniteltu ensihoidon kulun kannalta, mikä nopeuttaa potilaan hoitoa erityisesti akuuteissa tilanteissa. Ensihoito on myös huomioitu osana sairaalan henkilökuntaa. Nämä ovat pieniä juttuja, joista kertyy iso puro, kertoi Aunola.

Yksi juhlien arvovieraista oli 92-vuotias Reino Ruosteenoja, joka on Hämeenmaan Sydänpiirin kunniajäsen. 1960-luvulta alkaen sairaalavirassa ja Sydänpiirin hallituksessa vaikuttanut Ruosteenoja on ollut mukana kehittämässä sydänpotilaan erikoistutkimuksia ja sepelvaltimotutkimusta ja nähnyt sydänhoidon kehittymisen vuosikymmenien aikana.

—Aika mielenkiintoinen ja hieno kokemus olla mukana juhlistamassa uutta Sydänsairaalaa tänään, Ruosteenoja sanoi.

Lue lisää

Katso taltiointi avajaisten asiaosuudesta

Uusi Sydänsairaala on avattu

Edistyksellistä yhteistyötä Sydänsairaalassa